Ihastunut toiseen mieheen...

[Haidi]

Olen ollut pari vuotta hyvä ystävä erään työkaverini kanssa. Käymme usein yhdessä baarissa ja meillä on hauskaa tavatessamme muutenkin. En ole aiemmin tuntenut minkäänlaista vetoa tätä miestä kohtaan, ja hänkään ei ole osoittanut mitään kiinnostusta minuun. Mutta nyt viimeisen kuukauden aikana olen ihastunut häneen aivan järjettömästi... Tunnustin asian hänelle ja kävi ilmi että tunteet oavt molemminpuolisia. Nyt tuntuu, että tämä mies pyörii päässäni vuorokaudet ympäriinsä, en saa hänät mielestäni ja haluan häntä aivan uskomattoman paljon. Pettäminen on todellakin houkuttanut joka tapaamisellamme, mutta mitään en vielä ole tehnyt.

Oman mieheni kanssa olen seurustellut 2 vuotta ja asumme yhdessä. Onko kukaan muu ollut vastaavassa tilanteessa? Menikö tunne ohi ja kuinka pian? Jos petit, paheniko ihastus sen jälkeen vai poistuiko se sillä?

 

[La vida es un destino]

Miun neuvo on että älä ole niin raukka ja tyhmä että petät.
Jos tunteesi todella aitoja etkä rakasta miestäsi niin lopeta entinen suhteesi jos taas rakastat miestäsi ja tämä vain ihatus/hairahdus lopeta ystäväsi tapaaminen siksi aikaa että tunteet häviää.

 

[Haidi (ap)]

Kiitos neuvosta... Mistä ihmeestä tiedän ovatko tunteeni aitoja???

Luulen että ihastus johtuu osittain siitä, että oma mieheni on todella äkkipikainen ja haukkuu minua välillä erittäin törkeästi. Joskus tuntuu etten jaksa hänen kanssaan, kun hän saa minut tuntemaan itseni niin mitättömäksi. Muutaman kerran mies on myös kovakouraisesti töninyt minua tms. aiheuttanut mustelmia, ei kuitenkaan varsinaisesti lyönyt. Ihana mies muuten, ja juuri sellainen jonka kanssa viettäisin loppuelämäni.
Ystäväni sen sijaan on rauhallinen ja kiltti, enkä osaa kuvitella että hän koskaan haukkuisi minua tai ketään muutakaan. Turvallisen tuntuinen mies siis.

 

[La vida es un destino]

Kiitos neuvosta... Mistä ihmeestä tiedän ovatko tunteeni aitoja???

Luulen että ihastus johtuu osittain siitä, että oma mieheni on todella äkkipikainen ja haukkuu minua välillä erittäin törkeästi. Joskus tuntuu etten jaksa hänen kanssaan, kun hän saa minut tuntemaan itseni niin mitättömäksi. Muutaman kerran mies on myös kovakouraisesti töninyt minua tms. aiheuttanut mustelmia, ei kuitenkaan varsinaisesti lyönyt. Ihana mies muuten, ja juuri sellainen jonka kanssa viettäisin loppuelämäni.
Ystäväni sen sijaan on rauhallinen ja kiltti, enkä osaa kuvitella että hän koskaan haukkuisi minua tai ketään muutakaan. Turvallisen tuntuinen mies siis.

no siitä siun pitää ottaa ite selvää. ei kukaan voi siun puolesta kertoa siulle ovatko tunteesi aitoja vai oletko vain ihastunut.

et ehkäpä siulla on todella nyt pysähtymisen ja mietinnän paikka. Ja annoit ymmärtää että miestäsi kumminkin rakastat? niin etkai halua häntä satuttaa pettämällä?

 

[sattui se]

Eka ei olevinaan mitään tunteita-sitten seuraavalla viikolla jo hän halusi suudella..Ei mennyt kovin kauaa kun aloin itsekkin tuntea jotain ihastumista..Törmättiin "sattumalta" samassa baarissa,vaihdeltiin tekstiviestejä,soiteltiinkin jonkun kerran,tavattiin sattumalta millon kaupassa,postissa...Tätä kesti noin 2 v kunnes se sitten karkasi käsistä..Molemmat rakastuttiin toisiimme!Rakkautta tunnustettiin puolin ja toisin.Tietysti salaa,onhan meillä molemmilla perheet..
Sitten eräänä päivänä se tapahtui..Järki astui kuvioihinäätettiin lopettaa,pysyä ystävänä,mutta väliin tuli pieni mutka..Joku oli nähnyt meidät suutelemassa tanssilavalla,ja kertonut asian eteenpäin ja siitä taas joku toinen kertonut toiselle ja niin edelleen..Vois melkeen sanoa että kiinni jäätiin,käry kävi..

Tuota suutelua kummempaa meillä ei tapahtunut,vaikka molemmat olisikin tahtonut..

Jos nyt joku kysyisi kaduttaako,vastaisin ei.Sill en kadu sitä että rakastuin tuohon mieheen,enkä kadu sitä että joku "kärysi" meidät..Tuo kesä oli mun kesä,siitä jäi paljon muistoja..

Ja mitä parisuhteisiin tulee,niin jatketaan samojen kumppaneiden kanssa..Aikaa tuosta kesästä on kulunut jo 5 v..

 

[vieras]

Kiitos neuvosta... Mistä ihmeestä tiedän ovatko tunteeni aitoja???

Luulen että ihastus johtuu osittain siitä, että oma mieheni on todella äkkipikainen ja haukkuu minua välillä erittäin törkeästi. Joskus tuntuu etten jaksa hänen kanssaan, kun hän saa minut tuntemaan itseni niin mitättömäksi. Muutaman kerran mies on myös kovakouraisesti töninyt minua tms. aiheuttanut mustelmia, ei kuitenkaan varsinaisesti lyönyt. Ihana mies muuten, ja juuri sellainen jonka kanssa viettäisin loppuelämäni.
Ystäväni sen sijaan on rauhallinen ja kiltti, enkä osaa kuvitella että hän koskaan haukkuisi minua tai ketään muutakaan. Turvallisen tuntuinen mies siis.

Jos teillä ei ole lapsia niin ero ja sitten uuden ihastuksen perään.