Ihastuminen on hemmetin vaikea asia...

[EiRakkaudenAmmattilainen]

Olen kohta kuukauden tapaillut erästä miestä. Molemmilla vaikea parisuhde takana ja ollaan oltu kumpikin sinkkuna noin kaksi vuotta... molemmilla edellisestä suhteesta yksi lapsi. Mitä enemmän olen tutustunut mieheen, huomaan miten erilaisia me olemme... Hän on yrittäjä ja tekee myös toiselle firmalle töitä, on kovin kiireinen koko ajan. Lisäksi meidän elämänarvot poikkeaa aika paljon toisistaan... Kuitenkin pidän miehestä todella paljon ja minun on hyvä olla hänen kanssaan. Voiko erilaisuus olla huono juttu? Minua pelottaa koko ajan että miten tässä tulee tapahtumaan, olen varpasillani koko ajan ja vähän olen yrittänyt tietämättäni ajaa häntä pois elämästäni vaikken sitä todellisuudessa halua. Uskotteko siihen, että sen tuntee kun oikea ihminen osuu kohdalle?

 

[Aah...!]

Voi vittu kun alkoi naitattaan,taidan antaa tuolle naapurille kun se on vongannut jo pitemmän aikaa.

 

[oooooh.....]

Voi vittu kun alkoi naitattaan,taidan antaa tuolle naapurille kun se on vongannut jo pitemmän aikaa.

Minä aloin just masturboimaan...aaaah.....

 

["Pera"]

Runkkarit, mulle kans pesäääääääää..

 

[njaa]

miten niin erilaiset elämänarvot? se voi jossain vaiheessa kyllä olla ongelma - niinkuin tietysti sekin, jos toista ei koskaan näe...

 

[JenniR87]

Hyviä vinkkejä deittailuun ja tuollaisten ongelmien välttämiseen:

http://www.seksikaupat.net/kymmenen-salaisuutta-treffipalveluista/

 

[Aappee]

No siis, minä en hyväksy väkivaltaa missään määrin mutta hänen mielestään se on tietyissä tilanteissa sallittua... Hän on tatuoitu ja hänellä on melko hurja menneisyys, tietysti ymmärrän ettei kukaan ole voinut itse valita vanhempiaan tai menneisyyttään ja siinä määrin missä hän on tehnyt pahoja asioita on hän ne joutunut myös sovittamaan, ei kuitenkaan mitään vankilajuttuja tms. Niinkuin taisin jo aloituksessa kertoa, niin tykkään hänestä kyllä ihan hirveästi, en tiedä vaan että tuleeko tästä mitään.