Ihastuin palavasti mieheen, jolla on MS-tauti

  • Viestiketjun aloittaja KukkaMaaria1980
  • Ensimmäinen viesti
KukkaMaaria1980
olen nelikymppinen kolmen lapsen yh ja sikkuelämää takana jo lähes kymmenen vuotta. Eteen ei ole vain osunut ketään, joka olisi kolahtanut ja lasten takia en ole aktiivisesti edes uutta kumppania etsinyt. Nyt, kun lapset ovat jo aika isoja, alkaa yhä enenemässä määrin kaivata sitä toista aikuista. Pari viikkoa sitten kohtasin varaosaliikkeessä miehen ja kun katseemme kohtasivat, oli siinä kemiaa ihan järkyttävä määrä... Mies on samalta paikkakunnalta ja sovimme, että käymme kahvilla joku päivä. No, käytiin sit kahvilla ja juttua riitti. Tuo mies vei kyllä jalat alta. Huomasin jo aikaisemmin, että kävely on miehelle kovin hankalaa. Mies kertoi sairastavansa MS-tautia. Minähän googletin ja luin yhden yön tuosta taudista. Nyt on pää sekaisin, onko minusta suhteeseen miehen kanssa... Tulevaisuudesta ei tiedä, että miten tauti etenee. Kaipaisin nyt vertaistukea niiltä, joiden puolisolla tai kumppanilla on MS. Mitä minun pitäisi ottaa huomioon, jos jatkan treffailua miehen kanssa?
 
vierailija
olen nelikymppinen kolmen lapsen yh ja sikkuelämää takana jo lähes kymmenen vuotta. Eteen ei ole vain osunut ketään, joka olisi kolahtanut ja lasten takia en ole aktiivisesti edes uutta kumppania etsinyt. Nyt, kun lapset ovat jo aika isoja, alkaa yhä enenemässä määrin kaivata sitä toista aikuista. Pari viikkoa sitten kohtasin varaosaliikkeessä miehen ja kun katseemme kohtasivat, oli siinä kemiaa ihan järkyttävä määrä... Mies on samalta paikkakunnalta ja sovimme, että käymme kahvilla joku päivä. No, käytiin sit kahvilla ja juttua riitti. Tuo mies vei kyllä jalat alta. Huomasin jo aikaisemmin, että kävely on miehelle kovin hankalaa. Mies kertoi sairastavansa MS-tautia. Minähän googletin ja luin yhden yön tuosta taudista. Nyt on pää sekaisin, onko minusta suhteeseen miehen kanssa... Tulevaisuudesta ei tiedä, että miten tauti etenee. Kaipaisin nyt vertaistukea niiltä, joiden puolisolla tai kumppanilla on MS. Mitä minun pitäisi ottaa huomioon, jos jatkan treffailua miehen kanssa?
En voi tarjota vertaistukea, mutta tunnen pari henkilöä, jotka sairastavat ms-tautia. Olen tuntenut jo vuosikymmeniä. Tauti näkyy päälle juuri liikkeiden jäykkyytenä yms. ja aiheuttaa ongelmia sairaille, mutta elämä on jatkunut (onneksi) kaikki nämä vuodet. Vastoinkäymisistä huolimatta. Työelämässä ovat ja elävät perhe-elämää. Joskus tulevaisuudessa varmasti tulee isompia ongelmia vastaan ja liikkuminen saattaa mennä huonompaan suuntaan. Ehkä työkyvyttömyys tulee ennen eläkeikää. Mutta jos silloin 20 tai 30 vuotta sitten joku olisi todennut, että ei voi ottaa osaa näiden ihmisten elämään sairauden takia, niin metsään olisi mennyt. Monta hyvää vuotta ja kokemusta olisi jäänyt välistä ihan turhan takia.

Sanoisin että turha sitä tautia on pelätä lyhyellä tähtäimelle. Anna itsellesi mahdollisuus tutustua toiseen siitä huolimatta. Voihan se olla, että kaveri paljastuu täydeksi kusipääksi ja se on sitten siinä. Jos ei paljastu, voihan se olla että viiden vuoden päästä se suhde ajaa karilla ihan muuten vaan ja se on sitten siinä. Jos ei paljastu ja ei aja karille, niin sitten joudut ottamaan kantaa sairauteen tulevaisuudessa, mutta se on sen ajan murhe. Puhukaa ja olkaa rehellisiä toisillenne.
 
vierailija
En voi tarjota vertaistukea, mutta tunnen pari henkilöä, jotka sairastavat ms-tautia. Olen tuntenut jo vuosikymmeniä. Tauti näkyy päälle juuri liikkeiden jäykkyytenä yms. ja aiheuttaa ongelmia sairaille, mutta elämä on jatkunut (onneksi) kaikki nämä vuodet. Vastoinkäymisistä huolimatta. Työelämässä ovat ja elävät perhe-elämää. Joskus tulevaisuudessa varmasti tulee isompia ongelmia vastaan ja liikkuminen saattaa mennä huonompaan suuntaan. Ehkä työkyvyttömyys tulee ennen eläkeikää. Mutta jos silloin 20 tai 30 vuotta sitten joku olisi todennut, että ei voi ottaa osaa näiden ihmisten elämään sairauden takia, niin metsään olisi mennyt. Monta hyvää vuotta ja kokemusta olisi jäänyt välistä ihan turhan takia.

Sanoisin että turha sitä tautia on pelätä lyhyellä tähtäimelle. Anna itsellesi mahdollisuus tutustua toiseen siitä huolimatta. Voihan se olla, että kaveri paljastuu täydeksi kusipääksi ja se on sitten siinä. Jos ei paljastu, voihan se olla että viiden vuoden päästä se suhde ajaa karilla ihan muuten vaan ja se on sitten siinä. Jos ei paljastu ja ei aja karille, niin sitten joudut ottamaan kantaa sairauteen tulevaisuudessa, mutta se on sen ajan murhe. Puhukaa ja olkaa rehellisiä toisillenne.
Kiitos
Sen mä jo tiedän, että kusipäätä tästä miehestä ei saa tekemälläkään. Pelottaa vaan se, että jos oikeesti rakastun... En osaa sanoa, miten osaan käsitellä sairautta ja sen tuomia erityispiirteitä, onko minusta suhteeseen hänen kanssaan... Ehdottomasti olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen ansaitsee tulla rakastetuksi sairaudesta huolimatta. Taidan siis vaan uskaltaa ja mennä päivä kerrallaan
 

Yhteistyössä