Ihania nuo lasten mielikuvitusystävät:)

Meillä on kuulkaa käynyt nyt niin, että Mönkkärikaverilla ei ole enää mönkkäriä ja nyt on poika lähdössä tutkimaan tilannetta =)

Esikoisella oli ne Pumpi ja Kanka. Onneksi eivät ole enää kuvioissa, olisi raskasta saattaa kouluun kaikki kolme

 

miä odotan tuota aikaa :heart:

 

miä odotan tuota aikaa :heart:

Esikoisen kohdalla olin ihan, että Apua !
Mutta sitten selvisi onneksi, että se on ihan normaalia

 

Ihania! :heart: Siskoni lapsella oli ystävä Jarkko. Jarkko "kulki" näiden mukaan joka paikkaan ja hänelle täytyi jopa jättää paikka tyhjäksi autossa

 

Likka ku oli 3v, niin hänellä oli Leikkiäiti. Se oli likan mielestä kiva tyyppi, sen antamiin lupiin oli kiva vedota ku teki jotain kiellettyä, usein sai kuulla "Mut ku leikkiäiti lupasi vaikka sä kielsit!" :headwall:

 

Likka ku oli 3v, niin hänellä oli Leikkiäiti. Se oli likan mielestä kiva tyyppi, sen antamiin lupiin oli kiva vedota ku teki jotain kiellettyä, usein sai kuulla "Mut ku leikkiäiti lupasi vaikka sä kielsit!" :headwall:

Meidän neuvolantäti sanoi, että niin kauan mielikuvitusystävät ovat ok kunnes lapsi alkaa syyttää niitä omista teoistaan. Esim. jos satuttaa toista ja syyttää siitä mielikuvituskaveria niin silloin pitäis jotenkin puuttua. En tarkoita siis tätä teidän juttua, tuli vaan mieleen

 

Likka ku oli 3v, niin hänellä oli Leikkiäiti. Se oli likan mielestä kiva tyyppi, sen antamiin lupiin oli kiva vedota ku teki jotain kiellettyä, usein sai kuulla "Mut ku leikkiäiti lupasi vaikka sä kielsit!" :headwall:

Meidän neuvolantäti sanoi, että niin kauan mielikuvitusystävät ovat ok kunnes lapsi alkaa syyttää niitä omista teoistaan. Esim. jos satuttaa toista ja syyttää siitä mielikuvituskaveria niin silloin pitäis jotenkin puuttua. En tarkoita siis tätä teidän juttua, tuli vaan mieleen

Juu, onneks neidillä oli ihan viatonta tuo syyttely, yritti olla ovela Otti keksiä, laittoi väärät kengät, herätti vahingossa pikkuveljen, yritti usein luistaa hampaanpesusta yms. pientä vetoamalla Leikkiäidin antamaan lupaan. Yleensä Leikkiäiti oli vain kiva leikkitoveri.

 

Meidän pojalla on mielikuvituspoika. Käyvät töissä yhdessä ja festivaaleilla ja vaikka mitä. Kuulostaa aika pikkuvanhalta kun poika ilmoittaa lähtevänsä poikansa kanssa korjaamaan koneita työpaikalle.

 

Likka ku oli 3v, niin hänellä oli Leikkiäiti. Se oli likan mielestä kiva tyyppi, sen antamiin lupiin oli kiva vedota ku teki jotain kiellettyä, usein sai kuulla "Mut ku leikkiäiti lupasi vaikka sä kielsit!" :headwall:

Meidän neuvolantäti sanoi, että niin kauan mielikuvitusystävät ovat ok kunnes lapsi alkaa syyttää niitä omista teoistaan. Esim. jos satuttaa toista ja syyttää siitä mielikuvituskaveria niin silloin pitäis jotenkin puuttua. En tarkoita siis tätä teidän juttua, tuli vaan mieleen

Juu, onneks neidillä oli ihan viatonta tuo syyttely, yritti olla ovela Otti keksiä, laittoi väärät kengät, herätti vahingossa pikkuveljen, yritti usein luistaa hampaanpesusta yms. pientä vetoamalla Leikkiäidin antamaan lupaan. Yleensä Leikkiäiti oli vain kiva leikkitoveri.

Meillä vastaavasti iskä on aina se, joka lupasi!

 

Meillä oli Katto-Kassisen tyyppinen olento, joka asui "katolla" ja iltaisin, kun poika kävi nukkumaan, jutteli omassa huoneessaan tyypin kanssa. Nimi oli Eemi =)

 

Meidän pojalla on mielikuvituspoika. Käyvät töissä yhdessä ja festivaaleilla ja vaikka mitä. Kuulostaa aika pikkuvanhalta kun poika ilmoittaa lähtevänsä poikansa kanssa korjaamaan koneita työpaikalle.

:heart:

 

Meillä oli Katto-Kassisen tyyppinen olento, joka asui "katolla" ja iltaisin, kun poika kävi nukkumaan, jutteli omassa huoneessaan tyypin kanssa. Nimi oli Eemi =)

Meidän Pumpi asui Kouvolassa
En tajuu mistä hän edes keksi Kouvolan, kun ella ikinä edes käyty

 

Meillä on tuolla nelivuotiaalla Santti, ollut jo todella pitkään... nykyisin se ilmeisesti on tytön poikaystävä . Aina ei jaksaisi kuunnella höpöjuttuja, huono minä :ashamed: . Useimmiten nuo nyt kuitenkin on ihan harmittomia mitä juttelee.

 

Mulla oli kans lapsena mielikuvituskavereita, Eira ja Ninna. Ja veljellä oli kans.

Ja nyt mun esikoinen puhuu kotitonttu Eskosta kokoajan, mä sille ensin kerroin sadun Eskosta mutta nyt jos joku tavara on hukassa tai lelut levitetty niin se on aina ollut Esko

 

oli aikoinaan mielikuvitusystävät Marjatta ja Tonttu. Muistan hyvin nämä tyypit.

 

Tuolla parivuotiaalla on noita useita tuttuja joita ei olla koskaan nähty liven': Joonas, Markus, Enni ja Anna-Mari...

 

meidän pojalla mielikuvituskaveri jonka nimi oli melkein sama kuin omansa, ainoastaan yhden kirjaimen erilailla. Mietin mistä noi nimet oikein tulee? Poika osasi jo kirjoittaa nimensä ja ekana ajattelin, että oli kirjoitaanut nimen väärin. En tiedä kun ei ainakaan tunnustanut. Onko muiden mielikuvitsystävät nimeltään lähes samoja kuin oman lapsen nimi?

 

Tytön Mattis ystävä on mm. ollut maanjäristyksessä, matkustanut yksin ulkomaille ja saa tehdä juuri niitä asioita mistä kielletään. Jos kuulee uutisista jotain mielenkiintoista, niin varmasti Mattis on ollut osallisena.

 

meidän pojalla mielikuvituskaveri jonka nimi oli melkein sama kuin omansa, ainoastaan yhden kirjaimen erilailla. Mietin mistä noi nimet oikein tulee? Poika osasi jo kirjoittaa nimensä ja ekana ajattelin, että oli kirjoitaanut nimen väärin. En tiedä kun ei ainakaan tunnustanut. Onko muiden mielikuvitsystävät nimeltään lähes samoja kuin oman lapsen nimi?

No meillä tosiaankaan ei ole

 

Tytön Mattis ystävä on mm. ollut maanjäristyksessä, matkustanut yksin ulkomaille ja saa tehdä juuri niitä asioita mistä kielletään. Jos kuulee uutisista jotain mielenkiintoista, niin varmasti Mattis on ollut osallisena.

Tästä repliikistä on jotenkin helppo ymmärtää, että nämä kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen ja mielikuvituksen avulla varmaankin käsittelevät asioita.. ehkä myös niitä, joita lapsen on vaikea ymmärtää.

 

Miun miehellä oli lapsena mielikuvitusystävä Pentti Pentinpoika Porvoosta

 

Miun miehellä oli lapsena mielikuvitusystävä Pentti Pentinpoika Porvoosta

 

Just eilen viimeksi kävin pyyhkimässä mielikuvitusystävä Lassin takapuolen vessassa ja annoin Lassillekin hyvänyönsuukon