Ihanaa olla anoppi, varsinkin jouluna <3

[Keittiönoita]

Ensimmäinen yhteinen jouluaatto takana :heart: Kaikki ilmeet, eleet ja sanat kertoivat, että olen ihan kiva anoppi. Ja kun viime yönä sitten Facebookista lueskelin, mitä kertoi sukulaisilleen ja ystävilleen meidän joulusta, olin entistä iloisempi. Toisipa aikanaan kuopuskin sukuun puolison, jota voisin samalla tavalla varauksetta ja vilpittömästi rakastaa kuin omaa lastani. Siskoni poikakin toi jo sukuun sellaisen nuoren naisen, joka niinikään oli ekaa joulua meidän kanssamme. Ja kertoi mulle tänään, että oli vuosien jälkeen samanlainen ihana joulu kuin hänen lapsuudessaan aikoinaan.

Mulla olisi ollut pitkä tie opetella veemäiseksi anopiksi, joten päätin olla yrittämättäkään

 

[miniä..]

hieno päätös...

 

[Kastanja]

Ai sinä oot jo anoppi. Olen ollut siinä luulossa että oot vielä aika nuori, tai siis ainakin alle 40...kiva jos joulu meni hyvin yms:heart:

 

[iu]

Mä en päässy kokeilemaan jouluanoppina oloa, kun tyttären poikaystävä matkusti sukulaisiin toiselle puolelle Suomea.

 

[Keittiönoita]

Ai sinä oot jo anoppi. Olen ollut siinä luulossa että oot vielä aika nuori, tai siis ainakin alle 40...kiva jos joulu meni hyvin yms:heart:

Mä täytin jo 50 v ja tytärkin meni viime huhtikuun alussa naimisiin. Wanhuksia tässä jo ollaan

 

[Tallu -]

Mä olen omassa elämässä opettelemassa näitä anopintekeleen ensiaskelia. Miniäntekeleeni on oikein fiksun ja mukavan oloinen tyttö, josta voin varmasti olla ylpeä kuten pojastanikin. Olen ottanut hänet lämpimästi yhdeksi perheemme jäseneksi, ja olen sen myös hänelle sanonut, että on aina tervetullut meille ja saa olla kuten kotonaan. Toivon siis, että välimme muodostuvat hyviksi =)

Joulun nuoret kuitenkin viettävät kumpikin sukunsa luona.

 

[Keittiönoita]

Mä en päässy kokeilemaan jouluanoppina oloa, kun tyttären poikaystävä matkusti sukulaisiin toiselle puolelle Suomea.

Ne tekee tota vähän aikaa Kaks vuotta sitten mun tytär oli joulun toisella puolella maapalloa tulevan anoppinsa hoivissa. Oli vähän outoa, kun tyttö ei ollutkaan joulupäydässä meidän kanssamme. Mutta kaiketi siihenkin tottuu. Ens kesäkuussa meillä on "anoppimiitti"...sitä ennen pitää opetella puhumaan paremmin espanjaa

 

[Kastanja]

Mä täytin jo 50 v ja tytärkin meni viime huhtikuun alussa naimisiin. Wanhuksia tässä jo ollaan

Ootko kauankin palstaillut? Mietin vaan että mua tää palsta koukuttaa lähinnä silloin, kun on vauvakuumetta, vauvahaaveita tai lapset pieniä. Mietin vain voisko tänne koukkuuntua vielä vuosienkin päästä. No miksei sekin ole mahdollista

 

[Keittiönoita]

Mä olen omassa elämässä opettelemassa näitä anopintekeleen ensiaskelia. Miniäntekeleeni on oikein fiksun ja mukavan oloinen tyttö, josta voin varmasti olla ylpeä kuten pojastanikin. Olen ottanut hänet lämpimästi yhdeksi perheemme jäseneksi, ja olen sen myös hänelle sanonut, että on aina tervetullut meille ja saa olla kuten kotonaan. Toivon siis, että välimme muodostuvat hyviksi =)

Joulun nuoret kuitenkin viettävät kumpikin sukunsa luona.

Mä koin aika yllättäväksi sen, miten eilen mun siskoni pojan avovaimokin vaan tuli keittiöni tungokseen ja kysyi, mitä voisi tehdä. Ihan kuin olisi ollut mun tyttäreni koko ikänsä. Ja kyse ei edes ole mun miniäkokeelaastani vaan siskoni miniäkokelaasta. Ja hänet nyt ylipäätään "esiteltiin suvulle" vasta viime heinäkuussa. Sukurakkaat nuoret taitavat valita puolisoikseen sukurakkaita nuoria

 

[Keittiönoita]

Ootko kauankin palstaillut? Mietin vaan että mua tää palsta koukuttaa lähinnä silloin, kun on vauvakuumetta, vauvahaaveita tai lapset pieniä. Mietin vain voisko tänne koukkuuntua vielä vuosienkin päästä. No miksei sekin ole mahdollista

Yli 10 vuotta olen jo palstaillut. Ja kun palstalle aikoinaan tulin, mulla kuopuskin oli jo kouluikäinen. Eli tänne voi helpostikin jäädä koukkuun

 

[Anatolia]

Mulla olisi ollut pitkä tie opetella veemäiseksi anopiksi, joten päätin olla yrittämättäkään

Mun äitikään ei ole jaksanut edes yrittää

On ollut anoppi mun miehelleni jo 10 vuotta, veljeni vaimolle anoppina vasta kuukauden päivät. Ihan hirmu hyvin on molemmat otettu vastaan vaikka varmasti olisi ollut syytä olla ennakkoluuloinen ja tuomitseva jos olisi sitä sorttia - onneksi ei ole.

Sinä Keittis olet taatusti myös loistoanoppi, ja erinomainen isoäiti sitten joskus

 

[Minni harmaana]

Ensimmäinen yhteinen jouluaatto takana :heart: Kaikki ilmeet, eleet ja sanat kertoivat, että olen ihan kiva anoppi. Ja kun viime yönä sitten Facebookista lueskelin, mitä kertoi sukulaisilleen ja ystävilleen meidän joulusta, olin entistä iloisempi. Toisipa aikanaan kuopuskin sukuun puolison, jota voisin samalla tavalla varauksetta ja vilpittömästi rakastaa kuin omaa lastani. Siskoni poikakin toi jo sukuun sellaisen nuoren naisen, joka niinikään oli ekaa joulua meidän kanssamme. Ja kertoi mulle tänään, että oli vuosien jälkeen samanlainen ihana joulu kuin hänen lapsuudessaan aikoinaan.

Mulla olisi ollut pitkä tie opetella veemäiseksi anopiksi, joten päätin olla yrittämättäkään

Jaan tunteesi ja ilosi
Mulla on maailman mahtavin miniä, eikä mitään muuta voi sanoa vävypojastakaan.

Tänään kävivät syömässä luonani jouluaterian ja kaiken kruunasi tuo ihana ensimmäinen lapsenlapsi. Hän on nyt puolitoistavuotias ja tänään sain kuulla, että ensi jouluna minulla on toinen lapsenlapsi :heart:

Pojalla siis tuo pieni tyttö ja nyt oma tyttöni tulee äidiksi 23 vuotiaana.

 

[Jätkä]

Mä koin aika yllättäväksi sen, miten eilen mun siskoni pojan avovaimokin vaan tuli keittiöni tungokseen ja kysyi, mitä voisi tehdä. Ihan kuin olisi ollut mun tyttäreni koko ikänsä. Ja kyse ei edes ole mun miniäkokeelaastani vaan siskoni miniäkokelaasta. Ja hänet nyt ylipäätään "esiteltiin suvulle" vasta viime heinäkuussa. Sukurakkaat nuoret taitavat valita puolisoikseen sukurakkaita nuoria

Tiiäkkö, mulla oli alkusyksystä samanlainen tilanne. Esikoisen tyttöystävä alkoi muina naisina siivoamaan mun kanssani sieniä joita sain valtavasti ja tottuneesti hän kaiveli paistinpannua kaapista ja alkoi niitä paistelemaankin että saatiin ne pakkaseen.
Silloin musta tuntui ekaa kertaa, että on tapahtumassa jonkinlainen sukupolvenvaihdos, perhe laajenee ja olen siitä hyvin hyvin onnellinen.:heart:

 

[Keittiönoita]

Mun äitikään ei ole jaksanut edes yrittää

On ollut anoppi mun miehelleni jo 10 vuotta, veljeni vaimolle anoppina vasta kuukauden päivät. Ihan hirmu hyvin on molemmat otettu vastaan vaikka varmasti olisi ollut syytä olla ennakkoluuloinen ja tuomitseva jos olisi sitä sorttia - onneksi ei ole.

Sinä Keittis olet taatusti myös loistoanoppi, ja erinomainen isoäiti sitten joskus

Kiitos Minä kyllä eilen vihjaisin siskoni pojalle, että tästä sarjasta vanhimpana hänen pitäisi ehkä aloittaa uuden sukupolven hankkiminen. Ja sain hänen avovaimoltaan katseen, joka kertoi, että ainakaan tällä avovaimolla ei olisi mitään asiaa vastaan

 

[Keittiönoita]

Tiiäkkö, mulla oli alkusyksystä samanlainen tilanne. Esikoisen tyttöystävä alkoi muina naisina siivoamaan mun kanssani sieniä joita sain valtavasti ja tottuneesti hän kaiveli paistinpannua kaapista ja alkoi niitä paistelemaankin että saatiin ne pakkaseen.
Silloin musta tuntui ekaa kertaa, että on tapahtumassa jonkinlainen sukupolvenvaihdos, perhe laajenee ja olen siitä hyvin hyvin onnellinen.:heart:

Sukupolvenvaihdos!!! Toi oli se, mitä naamakirjassa yritin tänään sanoiksi pukea.

 

[Jätkä]

Sukupolvenvaihdos!!! Toi oli se, mitä naamakirjassa yritin tänään sanoiksi pukea.

Juups, mä jotenkin niin tunnen että on tapahtumassa jotakin. Ehkä se tulee myöhemmin tai on vain just nyt hiljalleen muuttamassa meitä, mutta on hyvin tervetullut muutos.

 

[kottari]

Ihana anoppi olet varmasti :heart:
Voi kun itselläki olisi (juu,pakko oli tulla pilaa tää ketku anoppi valituksella ),hän on vaan todella katkera ihminen,eikä edes YRITÄ olla ystävällinen.Varmaan itkisin,jos kuulisin hänen sanovan jotain nättiä edes kerran

Hyvät joulun jatkot!