Ihana tunne- lapsi muutti tänään pois kotoa :)

["Tiina"]

Tämä alkava uusi elämä ja vapaus tuntuu mahtavalta. Ihanan paljon tilaa kotona ja niin siistiä. Aion nauttia tulevista vuosista täysin rinnoin

Ja helpotus on suuri, kun oma vastuuni lapsesta päättyi ja lapsi on nyt virallisesti omillaan, ihanaa!

 

[Hmmmph]

Lapsen ikä on ?
Aiotko olla osallisena lapsesi elämäss myöhemmin jollain tapaa ?
Vai olikos se nyt sitten siinä ? Jos oli, voisit olla mun äitee ...

 

[Blue]

[QUOTE="Tiina";24467433]Tämä alkava uusi elämä ja vapaus tuntuu mahtavalta. Ihanan paljon tilaa kotona ja niin siistiä. Aion nauttia tulevista vuosista täysin rinnoin

Ja helpotus on suuri, kun oma vastuuni lapsesta päättyi ja lapsi on nyt virallisesti omillaan, ihanaa![/QUOTE]

Mäkin odotan tota tunnetta. Se tulee, mutta vasta sen jälkeen kun olen itkenyt sydämeni ulos vähintään pari päivää sen jälkeen kun viimeinen on muuttanut pois. Mutta sen jälkeen nautitaan miehen kanssa. =)

 

[Nyynä]

mie en kyllä todellakaan oota tuota hetkeä. mie olen aatellu että lapsi saa asua kotona siihen asti kun koulut on käyty, jos haluaa ja jos käy koulunsa loppuun samalla paikkakunnalla.

 

[vicy]

[QUOTE="Tiina";24467433]Tämä alkava uusi elämä ja vapaus tuntuu mahtavalta. Ihanan paljon tilaa kotona ja niin siistiä. Aion nauttia tulevista vuosista täysin rinnoin

Ja helpotus on suuri, kun oma vastuuni lapsesta päättyi ja lapsi on nyt virallisesti omillaan, ihanaa![/QUOTE]

kyllä mun mielestä vanhempi kantaa vastuuta lapsestaan ihan niin kauan kun vaan hengissä on..

 

[Blue]

mie en kyllä todellakaan oota tuota hetkeä. mie olen aatellu että lapsi saa asua kotona siihen asti kun koulut on käyty, jos haluaa ja jos käy koulunsa loppuun samalla paikkakunnalla.

Ap:n lapsi on saattanut tehdä juuri näin. Missään ei lue kuinka vanha lapsi on... Ja toki meidänkin lapset saavat asua kotonaan juuri niiin pitkään kuin haluavat, mutta saahan sitä kaukana siintävää hetkeä silti odottaa.

 

[Blue]

kyllä mun mielestä vanhempi kantaa vastuuta lapsestaan ihan niin kauan kun vaan hengissä on..

Tosta olen samaa mieltä. Ja siinä vaiheessa kun lintu lentää pesästä se näkyvä vastuu on kuulunut olla aika pientä jo monta vuotta (lapsi on harjoitellut ihan ite sitä vastuunkantamista koko ajan enemmän turvallisesti kotona asuen). Että sinänsä toi vastuuvapauden juhliminen on aika outoa..

 

[Keittiönoita]

Ap:n lapsi on saattanut tehdä juuri näin. Missään ei lue kuinka vanha lapsi on... Ja toki meidänkin lapset saavat asua kotonaan juuri niiin pitkään kuin haluavat, mutta saahan sitä kaukana siintävää hetkeä silti odottaa.

Juuri näin Mulla on esikoinen asunut omillaan jo 4 vuotta. Kuopus täyttää 20 v, mutta asuu vielä mun kanssani. Siitä huolimatta musta oli huikean hienoa, kun kuopuskin täytti 18 v. Ja mitä tuohon vastuuseen tulee, niin en todellakaan aio kantaa vastuuta lasteni tekemisistä tai tekemättä jättämisistä enää...ihan itse saavat kantaa vastuunsa. Tottakai olen apuna ja tukena, jos on tarvis, mutten ala heidän puolestaan enää vastuuta kantamaan.

Kuopuksen kanssa "mahdutaan" kyllä hyvin samaan huusholliin, eletään eri aikavyöhykkeillä ja tämä on melkein kuin asuisi yksin. Nyt jo voisin periaatteessa häipyä perjantaina töiden jälkeen suoraan Milanoon, mutta vielä olisi tietty toista kohtaan huomaavaista ilmoittaa, että enpä ilmaannukaan kotiin ainakaan tänä viikonloppuna. Mutta kunhan kuopuskin tuosta omilleen muuttaa, niin sitten voin mennä ja tulla miten haluan, kunhan hommaan kissoille jonkun hoitajan.

 

["akka"]

Hieno homma!Mulla on vielä kuusi vuotta siihen kun nuorinkin on täysi-ikäinen.On se vaan mahtavaa sitten kun kaikki lapset on omillaan ja voi nauttia elämästään kahden miehen kanssa ilman ainuttakaan kersaa.
Mä ainakin olen elämässäni muutakin kuin pelkkä äiti ja kyllä se vaan henkisesti helpottaa kun ei enää tarvitse olla virallisesti vastuussa lapsistaan.
Hyvä äiti ei tietenkään myönnä että osaa jatkaa elämässä eteenpäin ilman huollettavia lapsia,ilman velvollisuuksia ja jatkuvaa vastuuta.
Aikansa kutakin ja minä ainakin juhlistan sitä päivää kun viimeinenkin kersa on omillaan ja olen vapaa.
Lapset ovat vain lainaa.
Saa kivittää

 

["Tiina"]

Niin joku tuossa jo kysyikin niin lapseni on siis 20 vuotias ja aloittaa yliopisto-opinnot toisella paikkakunnalla, melko lähellä kuitenkin tosin.

 

["Tiina"]

Ja se vielä, että aion tietenkin edelleen olla tekemisissä lapseni kanssa sekä tarvittaessa aina auttaa häntä. Rahallista tukea hän tulee saamaan meiltä vanhemmiltaan koko opiskelun ajan siihen saakka kunnes on vakituisessa työssä. Ja muutenkin autetaan kaikin mahdollisin keinoin mitä osataan. Mutta vastuuta en silti enää hänestä kanna, hän tekee itse ratkaisunsa ja kantaa vastuunsa, apuna ja tukena olen toki tarvittaessa. En aio neuvoa lastani miten elämää eletään vaan hän saa sen ratkaista ihan itse itselleen sopivimmalla tavalla.

Mutta kuten sanottu nautin tästä tilanteesta täysin rinnoin. Nyt alkaa uusi vapaampi vaihe elämässä ja tottakai aion nauttia

 

["vieras"]

onko teillä jo täysi-ikäisten vanhemmilla eroa "irtipäästämisessä" tytön ja pojan välillä?
itsellänikin kaksi täysi-ikäistä ja jotenkin tuntuu,että esikoispojan kohdalla irtipäästäminen oli jotenkin helpompaa kuin tytön kohdalla. tytöstä jotenkin murehdin ja pelkään enemmän vaikka varmasti elämässään pärjää ihan hyvin.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24467766]onko teillä jo täysi-ikäisten vanhemmilla eroa "irtipäästämisessä" tytön ja pojan välillä?
itsellänikin kaksi täysi-ikäistä ja jotenkin tuntuu,että esikoispojan kohdalla irtipäästäminen oli jotenkin helpompaa kuin tytön kohdalla. tytöstä jotenkin murehdin ja pelkään enemmän vaikka varmasti elämässään pärjää ihan hyvin.[/QUOTE]
En osaa sanoa ennenkuin pojankin kohdalla muutto on ajankohtainen. Mutta en oikein usko, että olisi eroa. Ehkä pojan lähtö tulee olemaan helpompaa kuin tytön, mutta ei sukupuolen vuoksi vaan sen vuoksi, että tytöllä on useita fyysisiä vammoja ja sen vuoksi piti sitä asuntoakin katsoa vähän sillä silmällä, että vammastaan huolimatta siellä pärjää.

 

["vieras"]

En osaa sanoa ennenkuin pojankin kohdalla muutto on ajankohtainen. Mutta en oikein usko, että olisi eroa. Ehkä pojan lähtö tulee olemaan helpompaa kuin tytön, mutta ei sukupuolen vuoksi vaan sen vuoksi, että tytöllä on useita fyysisiä vammoja ja sen vuoksi piti sitä asuntoakin katsoa vähän sillä silmällä, että vammastaan huolimatta siellä pärjää.

Mistä ne vammat on tulleet?

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24467947]Mistä ne vammat on tulleet?[/QUOTE]
Synnynnäisiä. Eivät osanneet perinnöllisyyspolilla mitään syytä sanoa. Toisessa yläraajassa - siis jota ei edes ole - on ollut sikiöaikainen amnionkurouma eikä yläraaja ole päässyt kehittymään lainkaan. Muut vammat ovat jostain muusta. Paljon perinnöllisyyspolilla käynnin jälkeen mulla on sitten muissa yhteyksissä todettu, että multa puuttuu mm toinen otsaontelo ja vasemmassa nilkassa mulla on luita, joita siellä ei kuuluisi olla. Mene ja tiedä sitten, onko perinnöllisyydellä tekemistä asian kanssa vai ei.

 

["vieras"]

Synnynnäisiä. Eivät osanneet perinnöllisyyspolilla mitään syytä sanoa. Toisessa yläraajassa - siis jota ei edes ole - on ollut sikiöaikainen amnionkurouma eikä yläraaja ole päässyt kehittymään lainkaan. Muut vammat ovat jostain muusta. Paljon perinnöllisyyspolilla käynnin jälkeen mulla on sitten muissa yhteyksissä todettu, että multa puuttuu mm toinen otsaontelo ja vasemmassa nilkassa mulla on luita, joita siellä ei kuuluisi olla. Mene ja tiedä sitten, onko perinnöllisyydellä tekemistä asian kanssa vai ei.

Voih. Mulla murhe pienestä tyttärenpojasta, joka on tällä hetkellä tulossa tutkimuksista vähän samankaltaisten syiden takia.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24468024]Voih. Mulla murhe pienestä tyttärenpojasta, joka on tällä hetkellä tulossa tutkimuksista vähän samankaltaisten syiden takia.[/QUOTE]
Jos haluat, niin rekisteröidy ja laita mulle y-viestiä. Voin suoraan sanoa, että jos olisin 25 vuotta sitten tiennyt, mihin kaikkeen tyttäreni kuitenkin pystyy, monet monituiset itkut olisi mulla jäänyt itkemättä. Enemmän täällä äiti on ollut kauhuissaan, kun nuori neiti viilettää pitkin maailmaa ja hyvin tuo on lentokentilläkin matkatavaroineen selvinnyt, vaikka minä kaksikätisenä en meinaa pärjätä omien matkalaukkujenikaan kanssa