Ihana OrpoPurra julkaisi kesäkuun jettekivat velkaluvut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Sanna Marinin aikana kaikista katastrofalisin kahden vuoden pätkä oli hirvittävä. Oli koronaa ja kaikkea ja kamalin pätkä valittuna velka kasvoi kamalat 18,2 miljardia euroa.

OrpoPurran hallitus on nyt ollut voimassa kaksi vuotta aikana, jolloin eurooppaa on hellinyt talouskasvu ja työllisyys (pl. Suomi, jossa on ollut OrpoPurra). Velkaa on otettu 34,1 miljardia euroa.

Jossain vaiheessa kuviteltiin, että voisi tulla uutta ennätystä, mutta enää ei tarvitse kuvitella. Ennätykset on toki tehty rikottaviksi aivan kuten koko suomi
 
Sanna Marinin aikana kaikista katastrofalisin kahden vuoden pätkä oli hirvittävä. Oli koronaa ja kaikkea ja kamalin pätkä valittuna velka kasvoi kamalat 18,2 miljardia euroa.

OrpoPurran hallitus on nyt ollut voimassa kaksi vuotta aikana, jolloin eurooppaa on hellinyt talouskasvu ja työllisyys (pl. Suomi, jossa on ollut OrpoPurra). Velkaa on otettu 34,1 miljardia euroa.

Jossain vaiheessa kuviteltiin, että voisi tulla uutta ennätystä, mutta enää ei tarvitse kuvitella. Ennätykset on toki tehty rikottaviksi aivan kuten koko suomi
🍻🍾🥂🍻🍾🥂🍻🍾🥂🍻🍾🥂
Orpo juhlii tätä Ruisrockissa yli 1 000 euron ilmaisilla Viplipuilla puolisoineen
 
Harkimo: Hallitus säätää velkajarrua, jota itse rikkoo – ”Yritetään poseerata vastuullista”

Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo sanoo suorat sanat niin sanotusta velkajarrusta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) esittelivät kesäkuussa uuden velkajarrun, jolla EU:n finanssipoliittiset säännöt tuodaan osaksi suomalaista lainsäädäntöä.

Kyse on yli vaalikausien ulottuvasta tavoitteesta jarruttaa velkaantumista ja tervehdyttää taloutta. Velkajarrua koskeva lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle pian ja tuoda eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lainsäädäntö tulisi voimaan ensi vuoden alussa.

– Orpon ja Purran hallitus on nyt säätämässä lakia julkisen talouden velkajarrusta, jota se itse rikkoo minkä ehtii. Kyse on pelkästä mielikuvasta. Tällä puheella yritetään vain peittää todelliset ongelmat. Yritetään poseerata vastuullista, vaikka ainoa fakta on se, että Orpon ja Purran hallitus ottaa enemmän velkaa kuin mikään aikaisempi hallitus, Harkimo tylyttää.
 
Sitä jarrua ollaan tekemässä sen takia, että joskus myöhemminkin voi tulla kokoomus pääministeripuolue. Yksikään toinen puolue ei ole tuota jarrua koskaan tarvinnut, mutta orpo purraa aiemmin sitä olisi kaivannut käteiselle ja Stubbille
 
Kilpailu kysymys.

” kuinka monta kertaa Marin hallituksen aikana velka lukujen julkaisun aikana tästä ei tehty uutista?”

No toki aina tehtiin. Jostain kumman syystä nyt Paschkella luvuilla se ei ole uutinen?
 
Sitä jarrua ollaan tekemässä sen takia, että joskus myöhemminkin voi tulla kokoomus pääministeripuolue. Yksikään toinen puolue ei ole tuota jarrua koskaan tarvinnut, mutta orpo purraa aiemmin sitä olisi kaivannut käteiselle ja Stubbille

Purra myönsi: Orpon hallitus ottaa enemmän velkaa kuin Rinteen ja Marinin hallitukset
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) myöntää, että Petteri Orpon (kok) hallitus ottaa enemmän velkaa kuin Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallitukset yhteensä edellisellä vaalikaudella 2019–2023.

Iltalehti kysyi Purralta eduskunnassa torstaina, miten näin pääsi käymään, Purra kun on arvostellut voimakkaasti Marinin hallituksen velanottoa.

– Tällä tavallahan on tähän asti jo käynyt.
 
Mitä ap olisi tehnyt toisin? Mitkä olisivat ap:n lääkkeet 17 vuotta jatkuneeseen talouskasvun puutteeseen?

Petteri Orpon hallituskaden alussa he julkaisivat kaavion, jossa kuvattiin miten velka lähtee kasvuun, jos ei tehdä mitään. Se olisi ollut ihan hiton hyvä vaihtoehto. Eipä olisi tätä julmettua velkaa....

Ja kaikki leikkaamisen ennusteet kuvasivat miten suomi lähtee nousuun
 
Otti jo enemmän velkaa kuin Rinteen ja Marinin hallitukset. Eikä ole vasta kuin puolessa välissä
Ei nyt sentään. Rinne, Marin & Saarikko saivat aikaan noin 50 miljardia lisää valtion velkaa, Orpon ja Purran ja seuraavan hallituksen ensimmäisen budjetin oletetaan aikaansaavan noin 55 miljardin lisäyksen velkataakkaan. Jos siis Antti Lindtman nousee pääministeriksi, ottaa hänen hallituksensa uutta velkaa ensimmäisenä vuotenaan vähintään 10 miljardia.
Tuossa velanotossa ovat yhä suurempana osuutena myös edellisten lainojen korot. Vuonna 2024 maksettiin valtionvelan korkoja 3 miljardia, mutta vasemmiston mielestä velan määrällä tai koroilla ei ollut väliä. Vai väitättekö että Paavo Arhinmäki valehteli?
 
Ei nyt sentään. Rinne, Marin & Saarikko saivat aikaan noin 50 miljardia lisää valtion velkaa, Orpon ja Purran ja seuraavan hallituksen ensimmäisen budjetin oletetaan aikaansaavan noin 55 miljardin lisäyksen velkataakkaan. Jos siis Antti Lindtman nousee pääministeriksi, ottaa hänen hallituksensa uutta velkaa ensimmäisenä vuotenaan vähintään 10 miljardia.
Tuossa velanotossa ovat yhä suurempana osuutena myös edellisten lainojen korot. Vuonna 2024 maksettiin valtionvelan korkoja 3 miljardia, mutta vasemmiston mielestä velan määrällä tai koroilla ei ollut väliä. Vai väitättekö että Paavo Arhinmäki valehteli?

Ompulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin.

On aivan eri asia tehdä arviota tämän hetken tilanteesta kuin katsoa toteutuneita lukuja. Tuossa ap:n toteutuneessa näkyy se mitä tapahtui ilman politikointia ja spekulaatiota. Numerot on tuossa.
 
Nyt heinäkuussa tuli taas hallitukselta ullatuss miljardi.

Valtion arvioitu lainanotto 2025 = 42,69 miljardia. Oli vielä viime viikolla 41,74 miljardia. Nähtävästi OrpoPurra tuhoaa suomea myös joratessaan ruisseilla.
 
Nyt heinäkuussa tuli taas hallitukselta ullatuss miljardi.

Valtion arvioitu lainanotto 2025 = 42,69 miljardia. Oli vielä viime viikolla 41,74 miljardia. Nähtävästi OrpoPurra tuhoaa suomea myös joratessaan ruisseilla.
Voisitko luetella päivittäin myös muiden EU-maiden lainatilanteet.
 
Mitä ap olisi tehnyt toisin? Mitkä olisivat ap:n lääkkeet 17 vuotta jatkuneeseen talouskasvun puutteeseen?
Sehän on kerrottu jo lukemattoman monta kertaa. Velanoton ja ankeuttavan lekkauspolitiikan sijaan hyvinvointivaltion veropohja on vahvistettava eliitin, omistamisen ja yrittämisen veroetujen sekä elinkeinotukien poistolla ja institutionaalisten sijoittajien 5% lähdeverolla. Miljardeja euroja vuositasolla lisää verotuloja ja kaikki ovat samalla viivalla myös pääomatulojen saannissa. Palkansaajien ja kulutuksen verotus on jo tapissa, näitä ei missään tapauksessa saa nostaa, nehän on Orpon kaudella tänä vuonna nousseet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan jo korkeimmiksi 10-vuoteen alv-tasaveronostoilla.
Työelämäheikennykset peruttava, aikuiskoulutustuen ja suojaosan poisto peruttava.
 
Ei nyt sentään. Rinne, Marin & Saarikko saivat aikaan noin 50 miljardia lisää valtion velkaa, Orpon ja Purran ja seuraavan hallituksen ensimmäisen budjetin oletetaan aikaansaavan noin 55 miljardin lisäyksen velkataakkaan. Jos siis Antti Lindtman nousee pääministeriksi, ottaa hänen hallituksensa uutta velkaa ensimmäisenä vuotenaan vähintään 10 miljardia.
Tuossa velanotossa ovat yhä suurempana osuutena myös edellisten lainojen korot. Vuonna 2024 maksettiin valtionvelan korkoja 3 miljardia, mutta vasemmiston mielestä velan määrällä tai koroilla ei ollut väliä. Vai väitättekö että Paavo Arhinmäki valehteli?
Rinteen hallituksen aloittaessa valtionvelka oli 106,4 mrd euroa. Marinin hallituksen lopettaessa 2023 toukokuussa ko. vuoden alijäämä oli viimeisen Marinin hallituksen menopaketin jälkeen 10 mrd euroa ja velkaa oli 151,8 mrd euroa. +45,4 mrd euroa Rinteen-Marinin kauden velanotto vakavien kriisien lisämenojen jälkeen. Koko vuoden 2023 alijäämä oli 14,4 mrd euroa, eli Orpon hallitus lisäsi velkaa 4,4 mrd euroa jo ensimmäisen vajaan vuoden aikana. Näistä 3,2 mrd euroa oli vuoden 2024 menoja, joiden maksatusta VM aikaisti muutamalla viikolla saaden ne vuoden 2023 alijäämään, koska muuten Orpon hallituksen ensimmäisen kokonaisen vuoden velanotto olisi ollut jo historian kovinta ilman edellisen kauden vakavia kriisejä pandemiaa ja energiakriisiä.
 
Ei nyt sentään. Rinne, Marin & Saarikko saivat aikaan noin 50 miljardia lisää valtion velkaa, Orpon ja Purran ja seuraavan hallituksen ensimmäisen budjetin oletetaan aikaansaavan noin 55 miljardin lisäyksen velkataakkaan. Jos siis Antti Lindtman nousee pääministeriksi, ottaa hänen hallituksensa uutta velkaa ensimmäisenä vuotenaan vähintään 10 miljardia.
Tuossa velanotossa ovat yhä suurempana osuutena myös edellisten lainojen korot. Vuonna 2024 maksettiin valtionvelan korkoja 3 miljardia, mutta vasemmiston mielestä velan määrällä tai koroilla ei ollut väliä. Vai väitättekö että Paavo Arhinmäki valehteli?
Uusi tyly arvio: Hallitukset ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa
29.2.2024
"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa.

Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallitusten neljän vuoden velkasaldo oli noin 50 miljardia euroa."
[ITSE ASIASSA 45,4 mrd EUROA!]

Kannattaa muistaa että 4,4 mrd euroa tuosta vuoden 2023 lopun 156,2 mrd euron velasta oli Orpon hallituskaudella lisässtyä menoa, josta 3,2 mrd euroa vieläpä vuodelle 2024 budjetoitua menoa, jonka maksatuspäivä vain kikkailtiin vuoden 2023 lopulle. Ei Marinin kauden velkoja.

Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi
15.12.2023
"Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).

Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.

Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.

– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.

– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.

”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”
[NO ET TAKUULLA!]

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.

Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs."


Kauppalehden uutisessa asia kerrotaan vielä selvemmin:

Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia – Tästä se johtuu
20.12.2023
"Valtio ottaa tänä vuonna 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna, kun velka on merkitty ensi vuoden budjettiin. ”Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse”, Niemelä vakuuttaa.

Valtiovarainministeriö (VM) kertoi viime viikolla, että valtion velanoton tarve vuonna 2023 on 14,4 miljardia euroa. Uutinen herätti keskustelua, sillä 14,4 miljardia ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla."


Mutta sitten se huolestuttavampi tieto:

"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa."

VM antoi arvionsa 29.2.2024. Sen jälkeen työllisyys on laskenut selvästi, eli kahdessa vuodessa noin 70 000 - 80 000 työllisellä. Tämä aiheuttaa VM:n laskelmien pohjana olevaan hallituksen työllisyystavoitteeseen noin 170 000 - 180 000 työllisen vajeen, joka tarkoittaa noin 3,5 miljardin euron vuosittaisia lisämenoja. Päälle vielä Suomen Euroopan huonoin työttömyyskehitys ja Espanjan jälkeen EU:n toisiksi korkein työttömyys. TEMin tarkempien lukujen mukaan noin 330 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 120 000 pitkäaikaistyöttömiä, ja pitkäaikaistyöttömyyden määrän ennustetaan nousevan ennätykselliseksi. Lisäksi 2000-luvulla korkeimmat konkurssien määrät. Näillä korjattuna, valtiovelan nousu 212 mrd euroon ei tule riittämään, vaan velanotto tulee olemaan 60-70 mrd euron välissä.
 
Uusi tyly arvio: Hallitukset ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa
29.2.2024
"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa.

Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallitusten neljän vuoden velkasaldo oli noin 50 miljardia euroa."
[ITSE ASIASSA 45,4 mrd EUROA!]

Kannattaa muistaa että 4,4 mrd euroa tuosta vuoden 2023 lopun 156,2 mrd euron velasta oli Orpon hallituskaudella lisässtyä menoa, josta 3,2 mrd euroa vieläpä vuodelle 2024 budjetoitua menoa, jonka maksatuspäivä vain kikkailtiin vuoden 2023 lopulle. Ei Marinin kauden velkoja.

Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi
15.12.2023
"Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).

Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.

Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.

– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.

– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.

”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”
[NO ET TAKUULLA!]

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.

Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs
."



Kauppalehden uutisessa asia kerrotaan vielä selvemmin:

Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia – Tästä se johtuu
20.12.2023
"Valtio ottaa tänä vuonna 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna, kun velka on merkitty ensi vuoden budjettiin. ”Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse”, Niemelä vakuuttaa.

Valtiovarainministeriö (VM) kertoi viime viikolla, että valtion velanoton tarve vuonna 2023 on 14,4 miljardia euroa. Uutinen herätti keskustelua, sillä 14,4 miljardia ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla."



Mutta sitten se huolestuttavampi tieto:

"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa."

VM antoi arvionsa 29.2.2024. Sen jälkeen työllisyys on laskenut selvästi, eli kahdessa vuodessa noin 70 000 - 80 000 työllisellä. Tämä aiheuttaa VM:n laskelmien pohjana olevaan hallituksen työllisyystavoitteeseen noin 170 000 - 180 000 työllisen vajeen, joka tarkoittaa noin 3,5 miljardin euron vuosittaisia lisämenoja. Päälle vielä Suomen Euroopan huonoin työttömyyskehitys ja Espanjan jälkeen EU:n toisiksi korkein työttömyys. TEMin tarkempien lukujen mukaan noin 330 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 120 000 pitkäaikaistyöttömiä, ja pitkäaikaistyöttömyyden määrän ennustetaan nousevan ennätykselliseksi. Lisäksi 2000-luvulla korkeimmat konkurssien määrät. Näillä korjattuna, valtiovelan nousu 212 mrd euroon ei tule riittämään, vaan velanotto tulee olemaan 60-70 mrd euron välissä.
Sekin on jännää että Orpon ja seuraavan hallituksen velanotto naitetaan VM:n laskelmissa (alkuperäisessä Iltalehden muuten otsikko oli Uusi tyly arvio: Orpon hallitus ottaa neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa, mutta ostikko muutettiin muotoon Uusi tyly arvio: Hallitukset ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa), mutta Orpon velanoton lasku alkaa tässä VM:n laskelmassa vasta vuoden 2024 alusta, eikä hallituskauden alusta 6/2023. Samasta syystä selviää myös miksi 3,2 miljardia euroa vuodelle 2024 budjetoituja menoja laitettiin maksatukseen vuoden 2023 lopulla "kalenteriteknisesti", se saatiin kauniisti laskelmissa Marinin hallituksen syyksi ja pois Orpon ns. laskennallisen hallituskauden alusta 2024. Kyllä osaa olla ketkuja nää kokkareet, joihin lasken myös VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelän ja muut VM:n korkeat virkamiehet. Näin sitä velanottoa kadotetaan ja kaunistellaan =))
 
Ompulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin.

On aivan eri asia tehdä arviota tämän hetken tilanteesta kuin katsoa toteutuneita lukuja. Tuossa ap:n toteutuneessa näkyy se mitä tapahtui ilman politikointia ja spekulaatiota. Numerot on tuossa.

 
Uusi tyly arvio: Hallitukset ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa
29.2.2024
"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa.

Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallitusten neljän vuoden velkasaldo oli noin 50 miljardia euroa."
[ITSE ASIASSA 45,4 mrd EUROA!]

Kannattaa muistaa että 4,4 mrd euroa tuosta vuoden 2023 lopun 156,2 mrd euron velasta oli Orpon hallituskaudella lisässtyä menoa, josta 3,2 mrd euroa vieläpä vuodelle 2024 budjetoitua menoa, jonka maksatuspäivä vain kikkailtiin vuoden 2023 lopulle. Ei Marinin kauden velkoja.

Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi
15.12.2023
"Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).

Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.

Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.

– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.

– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.

”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”
[NO ET TAKUULLA!]

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.

Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs
."



Kauppalehden uutisessa asia kerrotaan vielä selvemmin:

Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia – Tästä se johtuu
20.12.2023
"Valtio ottaa tänä vuonna 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna, kun velka on merkitty ensi vuoden budjettiin. ”Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse”, Niemelä vakuuttaa.

Valtiovarainministeriö (VM) kertoi viime viikolla, että valtion velanoton tarve vuonna 2023 on 14,4 miljardia euroa. Uutinen herätti keskustelua, sillä 14,4 miljardia ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla."



Mutta sitten se huolestuttavampi tieto:

"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa."

VM antoi arvionsa 29.2.2024. Sen jälkeen työllisyys on laskenut selvästi, eli kahdessa vuodessa noin 70 000 - 80 000 työllisellä. Tämä aiheuttaa VM:n laskelmien pohjana olevaan hallituksen työllisyystavoitteeseen noin 170 000 - 180 000 työllisen vajeen, joka tarkoittaa noin 3,5 miljardin euron vuosittaisia lisämenoja. Päälle vielä Suomen Euroopan huonoin työttömyyskehitys ja Espanjan jälkeen EU:n toisiksi korkein työttömyys. TEMin tarkempien lukujen mukaan noin 330 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 120 000 pitkäaikaistyöttömiä, ja pitkäaikaistyöttömyyden määrän ennustetaan nousevan ennätykselliseksi. Lisäksi 2000-luvulla korkeimmat konkurssien määrät. Näillä korjattuna, valtiovelan nousu 212 mrd euroon ei tule riittämään, vaan velanotto tulee olemaan 60-70 mrd euron välissä.
Vuoden 2019 valtionvelka oli vuoden lopussa noin 106,1–106,4 miljardia euroa

  • (2015–2019) laati ja hyväksyi vuoden 2019 budjetin sekä vastasi sen toteutuksesta kevääseen 2019 asti. Antti Rinteen hallitus aloitti kesäkuussa 2019, mutta vuoden 2019 budjetti ja sen pohjalta otettu velka olivat pääosin Sipilän hallituksen vastuulla. Näin ollen vuoden 2019 velanotto tilastoidaan käytännössä Sipilän hallituksen vastuulle, vaikka Rinne oli pääministerinä osan vuotta.

Vuoden 2023 valtionvelanotto ja hallitusvastuu:

  • Vuoden 2023 valtionvelanotto oli noin 14,4 miljardia euroa, mutta tästä 3,2 miljardia euroa oli teknisesti vuoden 2024 menoja, joiden maksupäivää aikaistettiin vuoden 2023 puolelle
  • Vuoden 2023 budjetin ja sen alijäämän (alkuperäinen arvio noin 8 mrd €, lopullinen noin 14,4 mrd €) laati ja hyväksyi Sanna Marinin hallitus. Orpon hallitus aloitti kesäkuussa 2023, mutta vuoden 2023 budjetti oli Marinin hallituksen käsialaa.

  • Marinin hallituksen vastuulle ei voida laskea vuoden 2024 budjetoiduista menoista (3,2 mrd €), joiden maksupäivää aikaistettiin teknisesti vuoden 2023 puolelle. Tämä summa näkyy vuoden 2023 velanotossa vain teknisen järjestelyn vuoksi, eikä se ollut Marinin hallituksen poliittinen päätös kasvattaa pysyvästi velkaa, vaan liittyi jo Orpon hallituksen budjettikauden menojen rahoitukseen.

Yhteenveto:


  • Vuoden 2019 velanotto on pääosin Sipilän hallituksen vastuulla, koska se laati ja hyväksyi budjetin.

  • Vuoden 2023 velanotto on pääosin Marinin hallituksen vastuulla, mutta siitä on syytä erottaa tekninen 3,2 mrd € erä, joka liittyy vuoden 2024 menojen aikaistettuun maksuun ja kuuluu käytännössä jo Orpon hallituksen budjettikauden vastuulle.
 
Tässä korjattu taulukko, jossa vuoden 2023 velasta vähennetään tekninen 3,2 miljardin euron erä (joka oli vuoden 2024 menoja, mutta maksettiin ennakkoon vuoden 2023 puolella) ja lisätään sama summa vuoden 2024 velkaan. Näin vertailu kuvaa paremmin hallitusten todellista velanottoa.


VuosiHallitusNettolainanotto (mrd €)Huomiot
2015Sipilä (alkoi toukokuussa)5,6
2016Sipilä5,9
2017Sipilä3,5
2018Sipilä1,7
2019Sipilä/Rinne (kesäkuusta)2,0Budjetin laati Sipilän hallitus, Rinne aloitti kesällä
2020Rinne/Marin (joulukuusta)13,7Koronapandemia
2021Marin7,0
2022Marin8,6
2023Marin/Orpo (kesäkuusta)11,2Ilman teknistä 3,2 mrd € erää (vuoden 2024 menojen aikaistus)
2024Orpo15,8Sisältää vuoden 2023 lopulla maksetun 3,2 mrd € teknisen erän
2025*Orpo12,5 (arvio)VM:n ennuste, sopeutustoimet vähentävät alijäämää

  • Vuoden 2023 todellinen velanotto Marinin hallitukselle oli 11,2 mrd €, koska 3,2 mrd € oli tekninen erä, joka kuului vuoden 2024 menojen rahoitukseen.
  • Vuoden 2024 velanotto Orpon hallitukselle on 15,8 mrd €, kun mukaan lasketaan vuoden 2023 lopulla maksettu 3,2 mrd € vuoden 2024 menoja varten.
  • Näin laskettuna Orpon hallituksen ensimmäisen vuoden (2024) velanotto on suurempi kuin Marinin hallituksen kriisivuosina.
 

Yhteistyössä