Uusi tyly arvio: Hallitukset ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa
29.2.2024
Valtiovarainministeriön kehysehdotuksessa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 12,9 miljardia euroa vuonna 2025.
www.iltalehti.fi
Valtiovarainministeriön kehysehdotuksessa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 12,9 miljardia euroa vuonna 2025.
web.archive.org
"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa.
Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallitusten neljän vuoden velkasaldo oli noin 50 miljardia euroa." [ITSE ASIASSA 45,4 mrd EUROA!]
Kannattaa muistaa että 4,4 mrd euroa tuosta vuoden 2023 lopun 156,2 mrd euron velasta oli Orpon hallituskaudella lisässtyä menoa, josta 3,2 mrd euroa vieläpä vuodelle 2024 budjetoitua menoa, jonka maksatuspäivä vain kikkailtiin vuoden 2023 lopulle. Ei Marinin kauden velkoja.
Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi
15.12.2023
Kokonaisvelka ei lisäänny, budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Mutta onko Suomen vuotuinen velkataso 14 vai 11 miljardia euroa, siihen ei löydy vastausta.
yle.fi
"Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).
Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.
Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.
– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.
– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.
”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää” [NO ET TAKUULLA!]
Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.
Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.
Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs."
Kauppalehden uutisessa asia kerrotaan vielä selvemmin:
Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia – Tästä se johtuu
20.12.2023
Valtio ottaa tänä vuonna 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna, kun velka on merkitty ensi vuoden budjettiin. ”Velan määrä ei...
www.kauppalehti.fi
"Valtio ottaa tänä vuonna 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna, kun velka on merkitty ensi vuoden budjettiin. ”Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse”, Niemelä vakuuttaa.
Valtiovarainministeriö (VM) kertoi viime viikolla, että valtion velanoton tarve vuonna 2023 on 14,4 miljardia euroa. Uutinen herätti keskustelua, sillä 14,4 miljardia ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla."
Mutta sitten se huolestuttavampi tieto:
"Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa."
VM antoi arvionsa 29.2.2024. Sen jälkeen työllisyys on laskenut selvästi, eli kahdessa vuodessa noin 70 000 - 80 000 työllisellä. Tämä aiheuttaa VM:n laskelmien pohjana olevaan hallituksen työllisyystavoitteeseen noin 170 000 - 180 000 työllisen vajeen, joka tarkoittaa noin 3,5 miljardin euron vuosittaisia lisämenoja. Päälle vielä Suomen Euroopan huonoin työttömyyskehitys ja Espanjan jälkeen EU:n toisiksi korkein työttömyys. TEMin tarkempien lukujen mukaan noin 330 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 120 000 pitkäaikaistyöttömiä, ja pitkäaikaistyöttömyyden määrän ennustetaan nousevan ennätykselliseksi. Lisäksi 2000-luvulla korkeimmat konkurssien määrät. Näillä korjattuna, valtiovelan nousu 212 mrd euroon ei tule riittämään, vaan velanotto tulee olemaan 60-70 mrd euron välissä.