ihan epätodellista mutta...

[crazy]

me ollaan oltu 4v naimisissa. ja silloin maistraatin pihassa kun kaikki oli siellä odottelemassa, kaikki jotenkin pysähtyi. luulin ensin että olen sen ihmisen nähnyt jossain tms. mutta enpä ole... pikkuhiljaa on varmistunut, että tässä on jotain muuta... kyseessä siis miehen vanha tuttu...

olen nämä vuodet kaivannut sitä ihmistä. joitakin kertoja ollaan törmätty, juteltu jne. ja sitä kemiaa en ole kenenkään kanssa kokenut. ei kai ihan yksipuolista, sanojen ja tekojen perusteella... hän seurusteli, mutta on ollut sinkkuna jo pidempään. me taas miehen kanssa todettiin jo ajat sitten, että oltais erottu jo vuosia sitten, ellei ois lapsia. ollaan lähinnä vain kavereita. meillä on joku kammo ja inhotus sitä vastaan, että lapset ois erolapsia. ja rumaa siitä tulisi, miehen mukaan ainakin.

onko tää ihan tyhmyyttä, vai onko siinä jotain, että juuri sitä ihmistä olen kaivannut joka päivä 4v ajan??
vaikea selittää, mutta ihan kuin olisin törmännyt toiseen puoliskooni...
rakastuminen, yhteiset kokemukset jne. miehen kanssa jää toiseksi, kun huomaa että se toinen on ihan pilkulleen se puuttuva puolisko... enemmän kuin rakastuminen.
tää on hemmetin vaikeeta, enkä osaa kuvitella aloittavani kaikkea alusta ja varsinkin lasten osalta mietin tätä ihan mielettömästi, mutta jokapäiväinen elämä alkaa olemaan aika vaikeaa...

 

[porttihuumaus]

JÄTÄ SE SIKA!

 

[lai-ne]

no jos tosiaan neljä vuotta tuo tunne on kestänyt niin ei se sitten ihan pieni tunne ole. olet kuitenkin tahtonut pitää perheen kasassa lasten takia.

sinulla on yksi elämä. en kehota mihinkään suuntaan, mutta toivon, että toimit niin, että ei tunnu vanhana siltä että teit väärän valinnan.

itse tiedän millaista on kun jonkun kanssa kemiat kohtaa, sen tajuaa jo ennen kuin on edes välttämättä vaihtanut toisen kanssa sanaakaan. sen aistii toisesta ja se on molemmninpuolista.

mitä teidän välillänne on tapahtunut näiden neljän vuoden aikana?

 

[PiKKuiNeN-]

toimi niin kun sydän sanoo... oletko puhunut nykyiselle "kumppanillesi" vai miksi sitä voi sanoa?? että olet ihastunut?

 

[ap]

no jos tosiaan neljä vuotta tuo tunne on kestänyt niin ei se sitten ihan pieni tunne ole. olet kuitenkin tahtonut pitää perheen kasassa lasten takia.

sinulla on yksi elämä. en kehota mihinkään suuntaan, mutta toivon, että toimit niin, että ei tunnu vanhana siltä että teit väärän valinnan.

itse tiedän millaista on kun jonkun kanssa kemiat kohtaa, sen tajuaa jo ennen kuin on edes välttämättä vaihtanut toisen kanssa sanaakaan. sen aistii toisesta ja se on molemmninpuolista.

mitä teidän välillänne on tapahtunut näiden neljän vuoden aikana?

niin meillä oli jo lapset ennen kuin mentiin naimisiin... aika paljon oli kaikkea tapahtunut ja vielä enemmän näiden 4 vuoden aikana...
sitä mä juuri olenkin miettinyt, että entä jos mä en uskalla, hän ei uskalla (koska on miehen tuttu) ja kaikki menee ohi... on tosiaan vain yksi elämä...

mä vaan olen sellainen, että mietin kaikkea, joidenkin mielestä liikaakin... mä saisin ehkä mitä haluaisin, mutta lapset joutuis kestämään kaikkea... mun mies itsekin huomas jotain jo vuosia sitten meidän välillä (vaikka mitään ei ole tapahtunut) ja tekis kyllä kaikesta mahdollisimman hirveetä...

 

[coatrack]

Jos olet neljä vuotta hinkunut toisen ihmisen perään ilman että tunnet häntä hyvin tai olette olleet tiiviisti tekemisissä niin mun mielestä kyse on kyllä enemmänkin jostain ihannemielikuvasta johon olet ihastunut kuin todellisesta ihmisestä. Jos eläisit hänen kanssaan arkea niin suuri vetovoima saattaisi kadota piankin. Voi tietysti olla toisinkin, mutta mielikuvaa on helppo rakastaa.

 

[---]

Jos olet neljä vuotta hinkunut toisen ihmisen perään ilman että tunnet häntä hyvin tai olette olleet tiiviisti tekemisissä niin mun mielestä kyse on kyllä enemmänkin jostain ihannemielikuvasta johon olet ihastunut kuin todellisesta ihmisestä. Jos eläisit hänen kanssaan arkea niin suuri vetovoima saattaisi kadota piankin. Voi tietysti olla toisinkin, mutta mielikuvaa on helppo rakastaa.

Olen TÄYSIN samaa mieltä.

 

[ap]

Jos olet neljä vuotta hinkunut toisen ihmisen perään ilman että tunnet häntä hyvin tai olette olleet tiiviisti tekemisissä niin mun mielestä kyse on kyllä enemmänkin jostain ihannemielikuvasta johon olet ihastunut kuin todellisesta ihmisestä. Jos eläisit hänen kanssaan arkea niin suuri vetovoima saattaisi kadota piankin. Voi tietysti olla toisinkin, mutta mielikuvaa on helppo rakastaa.

ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. sitä olenkin miettinyt, että miten arki... kun oon itsekin tottunut tähän omaan...
kyllä hän tietää mitä meillä on ja ollaan jonkin verran oltu tekemisissä eikä mikään ole haalistunut...
voishan kaikki tökätä samantien kaikenmaailman probleemiin, kyllä mä sen tiedän. mutta silti, miten näistä ajatuksista pääsee eroon.....??

 

[ap]

ja joskus mä oon miettinyt, että ees yks hetki, jotain että tietäisin... niin sen jälkeen oisko se fiilis että siinä se, eipä siinä ollutkaan mitään sen kummempaa. mut ihan hölmöä, tiedän joo....
on tässä vaan kaikenlaista ehtinyt jo miettiä.

 

[ap]

Jos olet neljä vuotta hinkunut toisen ihmisen perään ilman että tunnet häntä hyvin tai olette olleet tiiviisti tekemisissä niin mun mielestä kyse on kyllä enemmänkin jostain ihannemielikuvasta johon olet ihastunut kuin todellisesta ihmisestä. Jos eläisit hänen kanssaan arkea niin suuri vetovoima saattaisi kadota piankin. Voi tietysti olla toisinkin, mutta mielikuvaa on helppo rakastaa.

Olen TÄYSIN samaa mieltä.

ymmärrän kyllä. mulla vaan ei ollut mitään mielikuvaa. jotenkin sen tunsi ihan heti... mut enpä tiedä, aika sekavaa tää kaikki on.

 

[---]

Jos olet neljä vuotta hinkunut toisen ihmisen perään ilman että tunnet häntä hyvin tai olette olleet tiiviisti tekemisissä niin mun mielestä kyse on kyllä enemmänkin jostain ihannemielikuvasta johon olet ihastunut kuin todellisesta ihmisestä. Jos eläisit hänen kanssaan arkea niin suuri vetovoima saattaisi kadota piankin. Voi tietysti olla toisinkin, mutta mielikuvaa on helppo rakastaa.

Olen TÄYSIN samaa mieltä.

ymmärrän kyllä. mulla vaan ei ollut mitään mielikuvaa. jotenkin sen tunsi ihan heti... mut enpä tiedä, aika sekavaa tää kaikki on.

Ei ehkä ollut, mutta olet tässä vuosien saatossa saattanut semmoisen miehestä luoda ja oikeasti mies ei ehkä kuvitelmiesi kaltainen olekaan...

 

[milli]

Jos olet neljä vuotta hinkunut toisen ihmisen perään ilman että tunnet häntä hyvin tai olette olleet tiiviisti tekemisissä niin mun mielestä kyse on kyllä enemmänkin jostain ihannemielikuvasta johon olet ihastunut kuin todellisesta ihmisestä. Jos eläisit hänen kanssaan arkea niin suuri vetovoima saattaisi kadota piankin. Voi tietysti olla toisinkin, mutta mielikuvaa on helppo rakastaa.

Peesi.

 

[vieras]

Vainoharhaiselta kuulostaa..

 

[ap]

Jos olet neljä vuotta hinkunut toisen ihmisen perään ilman että tunnet häntä hyvin tai olette olleet tiiviisti tekemisissä niin mun mielestä kyse on kyllä enemmänkin jostain ihannemielikuvasta johon olet ihastunut kuin todellisesta ihmisestä. Jos eläisit hänen kanssaan arkea niin suuri vetovoima saattaisi kadota piankin. Voi tietysti olla toisinkin, mutta mielikuvaa on helppo rakastaa.

Olen TÄYSIN samaa mieltä.

ymmärrän kyllä. mulla vaan ei ollut mitään mielikuvaa. jotenkin sen tunsi ihan heti... mut enpä tiedä, aika sekavaa tää kaikki on.

Ei ehkä ollut, mutta olet tässä vuosien saatossa saattanut semmoisen miehestä luoda ja oikeasti mies ei ehkä kuvitelmiesi kaltainen olekaan...

tiedän tämänkin... en mä edes tiedä mitä mun kuvitelmat on, jotain muuta kuin nykyinen elämä...
mä olen muuttunut, hän on muuttunut, onko se sitten hyvä vai huono, ei mitään tietoa... varsinkaan kun ei ole uskallusta hypätä pois tästä...

 

[ap]

Vainoharhaiselta kuulostaa..

mikä osa?

 

[En tiedä mutta]

Itselläni oli tuo sama 13 vuotta, enkä edes tavannut tätä ihmistä. Olin oikeassa, on toinen puolikkaani. Olemme olleet nyt yhdessä 7 v

 

[huop]

JÄTÄ SE SIKA!

ANSAITSET PAREMPAA!!

 

[ap]

JÄTÄ SE SIKA!

ANSAITSET PAREMPAA!!

ai nää peruslauseet
no joo... voi niissä olla perääkin... ehkä jopa paras ois olla ihan yksin...