Hyvinvointidemokraattien ja porvarien kamppailu Suomesta

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Eikai, ju**lauta, taas oo jotain s**tanan vaaleja tulossa?

Edellisistäkään ollut kuin turhaa kohkausta ja rahanmenoa. Vai keksiikö kukaan yhtään hyvää muutosta minkä ne aikaansaivat?
Olet aivan oikeassa, ei vaaleja vaan meillä pitäisi olla diktaattori joka päättää meidän puolesta ihan kaiken. Silloin ei laiskojen edes tarvitse unelmoida käymässä äänestyksissä kun niitä ei ole.
Ehdottaisin sellaista karismaattista Hitler/Mussoliini tyyppistä kaveria.


Jos ei muuta niin loppuis se vitun mussuttaminen
 
vierailija
Eikai, ju**lauta, taas oo jotain s**tanan vaaleja tulossa?

Edellisistäkään ollut kuin turhaa kohkausta ja rahanmenoa. Vai keksiikö kukaan yhtään hyvää muutosta minkä ne aikaansaivat?
Kuka sen muutoksen sai aikaan, et Marevan poistettiin käytöstä ja otettiin 10 kertaa kalliimmat nappulat käyttöön. Siihen "ei ole enää paluuta", sanoo lääkärikunta. Missä se valinnanvapaus sitten on nyt?
 
vierailija
Hyvinvointidemokraattien ja porvarien kamppailu Suomesta

Suomessa on käynnissä ideologinen kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarien välillä. Kommareita ja sosialisteja on Suomessa yhtä vähän kuin uusnatseja. Taistelu käydään hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan sekä hyvinvointiperuspalveluiden, julkisen infran ja kansallisomaisuuden säilymisestä. Hyvinvointidemokraatit puolustavat näitä, porvarit haluavat taas hyvinvointivaltion alas ja kansallisomaisuuden yksityistettyä sekä Suomeen yövartijavaltion, joka suojaa vain omaisuutta ja sen omistajia. Valitse puolesi. Hyvinvointi ja lähimmäiset vai raha eli mammonan palvonta?

Tämä sama kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarivoimien kanssa on käyty jo kertaalleen, ja hyvinvointi voitti tuolloin.

SDP:llä ja työväenliikkeellä (lue ay-liike) on jo näytöt hyvinvointivaltion, hyvinvointipalveluiden, sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimusjärjestelmän rakentamisesta, missä on kokoomuksen ja kepun näytöt? Nehän ajavat vain hyvinvointia alas sekä velkaannuttavat Suomea.

Hyvinvointivaltion paradoksi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14382252/hyvinvointivaltion-paradoksi

Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.

Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.
Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.
Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio? Suomi oli silloin maa, jossa oma perunapalsta, lehmä ja suku toimivat vakuutuksina sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalta. Silti oikeiston mielestä valtio oli kasvanut liian suureksi."
Työmarkkinoilla räjähtää vuosia kasvanut paine – Suomi on lähellä yleislakkoa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d294489e-3239-4a77-85b6-a7d6ecbc6589
"Työnantajien ja palkansaajien leireistä löytyy molemmista ihmisiä, jotka ovat odottaneet vapaata yhteenottoa. Siinä punnitaan, kenellä on minkäkin verran neuvotteluvoimaa."

Postin TES-shoppailusta alkanut lakko repii taas hyvinvointivaltiodemokraatti-työläisten ja suurpääoman-elinkeinoelämän uusliberalistiporvarien yhteenottoa käyntiin, jota on koitettu naamioida kuolleeksi työläisluokan "suvakki" ja "rajakki" vastakkainasettelulla Suomeen 2015 alkaen tuotetun massahaittamaahanmuuton varjolla kunnon hajoita- ja hallitse -tyyliin.

Kysymys kuuluu: Kumman joukoissa seisot, hyvinvointivaltiodemokraattien vai eliitin monarkistien suurpääoman?

Hyvinvointidemokratiaan ja -valtioon kuuluvat läntisen Euroopan kohtuu hyvä työläisten palkkataso ja ostovoima, kohtuullisen korkea verotus sekä niillä rahoitetut hyvät julkiset peruspalvelut sekä infra.

Palkkojen halpuutus taas kuuluu enempi Viron, Puolan ja Unkarin ym. Itä-Euroopan malliin, jolla ei kateta toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen peruspalveluita tai infraa.

Palkkojen ja työehtojen huononnuksella siirrymme Pohjoismaisesta ja läntisen Euroopan viitekehyksestä Baltian maiden ja yleisemmin Itä-Euroopan viitekehykseen.
 
vierailija
Kokoomus tavoittelee Suomen sodanjälkeisen historian oikeistolaisinta hallitusta ”talousoikeistolaista hallitusta”
"Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on tyrmistynyt kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkäsen lausunnoista Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä. Lindtmanin mukaan Mykkäsen esiintyminen ei jättänyt mitään arvailujen varaan.

– Kokoomus kertoo avoimesti tavoittelevansa uudenlaista ”talousoikeistolaista hallitusta” yhdessä perussuomalaisten kanssa. Rakenteilla on Suomen sodanjälkeisen historian oikeistolaisin hallitus, jos vain vaalitulos sen mahdollistaa, Lindtman sanoo tiedotteessa.

– Leikkausvimma on niin kova, että ryhmäpuheenjohtaja Mykkänen ei edes vaaleja malttaisi käydä. Viikkoa ennen ennakkoäänestystä suomalaisille kerrotaan, keiden kaikkien pitää ”nöyrtyä” kokoomuksen tahtoon miljardileikkausten ja talousoikeistohallituksen aikaansaamiseksi.

Lindtmanin mukaan vaaliasetelma on nyt niin kirkas kuin se voi olla. Hän näkee ainoan vaihtoehdon kokoomuksen ja perussuomalaisten liitolle olevan, että Sdp nousee vaalien ykköseksi.

Lindtman näkee kokoomuksen tavoitteisiin kuuluvan miljardien leikkaukset terveys- ja vanhuspalveluiden rahoituksesta ja pienituloisiin kohdistetut sosiaaliturvaleikkaukset yhdistettynä suurituloisia hyödyttäviin veronalennuksiin.

– Talousoikeistohallituksen maksumiehiksi joutuvat pienituloiset, sairaat ja palkansaajat heikkenevien palvelujen ja kutistuvan sosiaaliturvan muodossa. Ja kuten valtionvarainministeriön julkaisema menokartoitus osoittaa, tulilinjalla on myös eläkkeet, mikäli indeksit aiotaan laittaa miljardileikkuriin, Lindtman sanoo."



Jopa Sipilän, Orpon ja Soinin PersKeKo-porvarihallitus jää toiseksi kokoomuksen suunnitelmien edessä.

Pieni- ja keskituloiset kyykkyyn. Leikkauslista on 1,5 kertainen verrattuna Sipilän KiKy-porvrihallituksen listaan.

Ja Sipilän hallituksesta on paha pistää pahemmaksi. Rikkain 10 % vaurastui, loput 90% köyhtyi (Tilastokeskus).

Taantumukselliset oikeistovoimat yrittävät taas revanssia hyvinvointivaltiodemokraatteja vastaan.
 
vierailija
Mitä varten Ruokanen opetti Kiinassa jotain ja kenelle?
Naurettavaa! Kokoomusomisteinen Uusi Suomi ja sen kokkeli Teppo Ovaskainen ovat ottaneet vanhasta 2016 julkaistuista kirjasta juttuja ja tuovat ne kuin uutena uutisena julki=))

"SDP-taustainen presidentti Martti Ahtisaari katsoo Suomen työmarkkinoiden olevan lähes itsemurhatiellä ja pitää jääräpäistä ay-liikettä suurena syypäänä hyvinvointiyhteiskunnan alamäkeen.
Presidentin kriittinen suhtautuminen työmarkkinatilanteeseen ja ammattiyhdistysliikkeeseen nousee toistuvasti esiin uutuuskirjassa Miten tästä eteenpäin (Docendo 2016), joka kuvaa Ahtisaaren sekä diplomaatti Jaakko Iloniemen ja emerituspäätoimittaja Tapani Ruokasen keskusteluja. Vaikka kirjan pääaihe on maailmanpolitiikka, myös Suomen tulevaisuutta pohditaan.

Ahtisaari ei säästele myöskään entistä puoluettaan."

Alkaa aiheuttaa SDP:n kannatuksen nousu todellista paniikkia Kokoomukselle kun tällaiset temput otetaan temppulaarista.
 
vierailija
No jos tästä vielä enemmän oikealle mennään niin maassa ei ole ainuttakaan ammattiyhdistystä eikä työttömyysturvaa.
Ja sinun työsi tekee kolmen euron tuntipalkalla joku oikeistolainen joka hakee rahansa sossusta.
Oikea oikeistolaisuushan on sitä, että voitot ovat yksityisiä mutta tappiot tulee sosialisoida.
Ahaa

mutta miksi opettajakunta muuttaa maailmalle?
 
vierailija
Hyvinvointidemokraattien ja porvarien kamppailu Suomesta

Suomessa on käynnissä ideologinen kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarien välillä. Kommareita ja sosialisteja on Suomessa yhtä vähän kuin uusnatseja. Taistelu käydään hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan sekä hyvinvointiperuspalveluiden, julkisen infran ja kansallisomaisuuden säilymisestä. Hyvinvointidemokraatit puolustavat näitä, porvarit haluavat taas hyvinvointivaltion alas ja kansallisomaisuuden yksityistettyä sekä Suomeen yövartijavaltion, joka suojaa vain omaisuutta ja sen omistajia. Valitse puolesi. Hyvinvointi ja lähimmäiset vai raha eli mammonan palvonta?

Tämä sama kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarivoimien kanssa on käyty jo kertaalleen, ja hyvinvointi voitti tuolloin.

SDP:llä ja työväenliikkeellä (lue ay-liike) on jo näytöt hyvinvointivaltion, hyvinvointipalveluiden, sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimusjärjestelmän rakentamisesta, missä on kokoomuksen ja kepun näytöt? Nehän ajavat vain hyvinvointia alas sekä velkaannuttavat Suomea.

Hyvinvointivaltion paradoksi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14382252/hyvinvointivaltion-paradoksi

Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.

Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.
Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.
Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio? Suomi oli silloin maa, jossa oma perunapalsta, lehmä ja suku toimivat vakuutuksina sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalta. Silti oikeiston mielestä valtio oli kasvanut liian suureksi."
"Vuonna 1955 oikeisto äänesti hintasäännöstelyn nurin. Hinnat nousivat rajusti, mikä johti vuoden 1956 yleislakkoon.

Yleislakko jakoi SDP:n rivit. Puoluesihteeri Väinö Leskinen vaati maahan poikkeustilaa ja Turun suunnalla oltiinkin jo perustamassa armeijan joukko-osastoa järjestystä palauttamaan.

SDP:n sisälle syntynyt oppositio pohti myöhemmin, mikseivät työnantajat tällä kertaa suostuneet elinkustannusten kohoamisen kompensaatioon, vaikka aiemmin näin oli tehty. He tulkitsivat taipumattomuuden syyksi Neuvostoliitossa tapahtuneet muutokset, joiden rohkaisemina porvarit alkoivat saada takaisin 1930-luvun ryhtiään.

SDP:n opposition mukaan oli myös selvää, että leskisläiset olivat vieneet puolueen sisäisen jakautumisen porvarien tietoon ja tämä uusi rintama pyrki muuttamaan sodan jälkeisen ”väärän suunnan talouspolitiikassa.”


Kansa oppimaan realiteetteja

Yleislakko yhdisti oikeistoa. Se käynnisti mittavan propagandakampanjan teroittamaan kansalaisten mieliin, ettei elintaso nouse palkankorotuksilla.

Yleislakon jälkeen alkoi kaksivuotinen talouspoliittinen rökitys, jolla kansalaisille haluttiin opettaa realiteetteja vähän samaan tapaan kuin viime vuosikymmenen lamapolitiikalla. Erona oli, että 1950-luvulla kansantalous oli hyvässä kunnossa. Valtion tulojen ylijäämä vuonna 1955 oli 37 miljardia markkaa. Tästä huolimatta valtio oli säännöllisesti toistuvissa kassakriiseissä 1956-1958.

Hintojen korotuksilla ja taantumaa syventämällä hallitus ja Suomen Pankki opettivat kansalaisille, ettei lakkoilu kannata.

Yleislakon taloudelliset saavutukset mitätöi hallitus, jossa sosiaalidemokraatit olivat mukana. Päivi Uljas pitää tätä voimakkaimpana tekijänä SDP:n hajaannuksen takana.


Kansa lähtee kaduille

Elintason heikentämisen johdosta kansa alkoi liikehtiä keväällä 1957. Kimmokkeen suuriin mielenosoituksiin antoi Maalaisliiton vähemmistöhallituksen hanke siirtää vuoden 1957 toisen neljänneksen lapsilisien maksatus seuraavaan vuoteen.

Tämä pani liikkeelle vihaiset, myös maalaisliittolaiset äidit kautta maan. SKDL:n eduskuntaryhmälle tulvi kirjeitä ja kannanottoja muiltakin kuin puolueen jäsenjärjestöiltä.
Syksyllä eduskuntaan alkoi virrata työläislähetystöjä muidenkin asioiden merkeissä.

Kuuluisilla jarrutuspuheillaan SKDL onnistui eduskunnassa estämään lapsilisien maksatuksen siirron.


Vaaleista alkoivat uudistukset

Oikeiston pyrkimys palata 1930-luvun talouspoliittiselle linjalle iski takaisin vuoden 1958 eduskuntavaaleissa. SKDL:stä tuli Suomen suurin puolue yli 450 000 äänellä ja eduskuntaan vasemmistoenemmistö.

SKDL:n, SDP:n sekä demariopposition edustajat jättivät elokuussa joukon lakialoitteita, joista tuli työlista uudelle eduskunnalle. SKDL:eek:a ei vaalivoitosta huolimatta huolittu hallitukseen, vaan maata johtivat Maalaisliiton vähemmistöhallitukset. Siitä huolimatta työläisten joukkomielenosoitusten paineessa eduskunnassa tehtiin historialliset uudistukset yleisestä työttömyysvakuutuksesta, kesäloman pidennyksestä sekä työeläkejärjestelmän luomisesta. ”Työväenpuolue” kokoomus vastusti aina näitä työläisille olennaisia parannuksia.

Päivi Uljas kirjoittaa, että myöhempi historiankirjoitus on vähätellyt ensimmäisen vasemmistoenemmistöisen eduskunnan saavutuksia.

Syitä vähättelylle on monia.

Sosiaalidemokraattinen puolue hajosi ja jähmettyi tannerilaiseen ulkopolitiikkaan. Myöhempien aikojen valtionhoitajapuolue ei ehkä lisäksi halua muistella, miten valtiontalous ei romahtanutkaan, vaikka sosiaalisia etuja parannettiin.

Porvarit eivät halua kehua kautta, jolloin SKDL oli suurin puolue ja sen johdolla eduskunta toteutti radikaalia politiikkaa heittäen oikeistolaisen talouslinjan romukoppaan.

Toisaalta kansandemokraattien kannattajat saattoivat kokea kiihkeiden taisteluvuosien saavutukset sittenkin vähäisiksi kompromisseiksi.


Taistelun tulos oli miljoonaoptio

Päätepiste tälle tarinalle pistettiin vuonna 1962. Kokoomuksen Juha Rihtniemi joutui silloin myöntämään, ettei mikään porvarillinen hallitus voi tasapainottaa valtion taloutta vähentämällä sosiaaliturvaa. Se johtaisi siihen, että seuraavien vaalien jälkeen porvarienemmistö eduskunnassa olisi mennyt.

Joukkoliikkeen tuloksena työläiset olivat saavuttaneet voiton, jota Päivi Uljas kutsuu palkansaajan miljoonaoptioksi. Perustaltaan vuosina 1960-1963 syntynyt sosiaalivakuutus kerryttää työntekijälle taloudellista turvaa työttömyyden, sairauden ja vanhuuden varalle. Uljas kirjoittaa, että on tärkeää ymmärtää, että se on hankittu ”vaativan ja pitkäjänteisen kansalaisliikehdinnän avulla ja että sen ylläpito vaatii jatkuvaa toimintaa kansantulon oikeudenmukaisen jaon puolesta.”

”Pyrkimys palata sosiaalimenojen yövartijavaltioon on edelleen jokapäiväinen, jokaisen kansalaisen kohdalla kysymys on parhaimmillaan sadoista tuhansista euroista.”


Kuulostaa paljon tältä hetkeltä. Yritysten jättimäinen ahneusinflaatio (greedflation) ja Venäjän politiikan muutokset. Myös nyt oikeisto koittaa Orpon, Purran, Satosen, Grahn-Laasosen, Häkämiehen, Pentikäisen, Kangasharjun ym. toimesta ottaa niskalenkin työläisistä, ay-liikkeestä, köyhistä ja pienituloisista palauttaakseen työmarkkinat, sosiaaliturvan, hyvinvointipalvelut aikaan ennen 1950-lukua.
 
vierailija
Hyvinvointidemokraattien ja porvarien kamppailu Suomesta

Suomessa on käynnissä ideologinen kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarien välillä. Kommareita ja sosialisteja on Suomessa yhtä vähän kuin uusnatseja. Taistelu käydään hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan sekä hyvinvointiperuspalveluiden, julkisen infran ja kansallisomaisuuden säilymisestä. Hyvinvointidemokraatit puolustavat näitä, porvarit haluavat taas hyvinvointivaltion alas ja kansallisomaisuuden yksityistettyä sekä Suomeen yövartijavaltion, joka suojaa vain omaisuutta ja sen omistajia. Valitse puolesi. Hyvinvointi ja lähimmäiset vai raha eli mammonan palvonta?

Tämä sama kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarivoimien kanssa on käyty jo kertaalleen, ja hyvinvointi voitti tuolloin.

SDP:llä ja työväenliikkeellä (lue ay-liike) on jo näytöt hyvinvointivaltion, hyvinvointipalveluiden, sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimusjärjestelmän rakentamisesta, missä on kokoomuksen ja kepun näytöt? Nehän ajavat vain hyvinvointia alas sekä velkaannuttavat Suomea.

Hyvinvointivaltion paradoksi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14382252/hyvinvointivaltion-paradoksi

Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.

Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.
Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.
Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio? Suomi oli silloin maa, jossa oma perunapalsta, lehmä ja suku toimivat vakuutuksina sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalta. Silti oikeiston mielestä valtio oli kasvanut liian suureksi."
Nyt on pataporvarin kokoomustan oikeiston hyökkäys hyvinvointivaltiota kohtaan käynnissä jopa Sipilän kautta voimakkaammin.
 
vierailija
Ap, olet ajastasi jäljessä. Nykypäivän poliittinen kamppailu käydään persujen ja suvakkien välillä, missä persut yrittävät alle 10 kannatusprosentin asemastaan taistella epätoivoisesti yli 90%:n suvakkienemmistöä vastaan ja pelastaa Suomi tuhoutumiselta. Suvakit vihaavat Suomea ja tahtovat suistaa meidät kaikki tuhoon ja hävitykseen.
Näinkö on hmmm🤔
 

Yhteistyössä