Hyvinvointidemokraattien ja porvarien kamppailu Suomesta
Suomessa on käynnissä ideologinen kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarien välillä. Kommareita ja sosialisteja on Suomessa yhtä vähän kuin uusnatseja. Taistelu käydään hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan sekä hyvinvointiperuspalveluiden, julkisen infran ja kansallisomaisuuden säilymisestä. Hyvinvointidemokraatit puolustavat näitä, porvarit haluavat taas hyvinvointivaltion alas ja kansallisomaisuuden yksityistettyä sekä Suomeen yövartijavaltion, joka suojaa vain omaisuutta ja sen omistajia. Valitse puolesi. Hyvinvointi ja lähimmäiset vai raha eli mammonan palvonta?
Tämä sama kamppailu hyvinvointidemokraattien ja porvarivoimien kanssa on käyty jo kertaalleen, ja hyvinvointi voitti tuolloin.
SDP:llä ja työväenliikkeellä (lue ay-liike) on jo näytöt hyvinvointivaltion, hyvinvointipalveluiden, sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimusjärjestelmän rakentamisesta, missä on kokoomuksen ja kepun näytöt? Nehän ajavat vain hyvinvointia alas sekä velkaannuttavat Suomea.
Hyvinvointivaltion paradoksi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14382252/hyvinvointivaltion-paradoksi
Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.
Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.
Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.
1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.
Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.
Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio? Suomi oli silloin maa, jossa oma perunapalsta, lehmä ja suku toimivat vakuutuksina sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalta. Silti oikeiston mielestä valtio oli kasvanut liian suureksi."