Hyväksikäytöstä...

[Harmaa päivä]

Oletko koskaan epäillyt jotakin lapsesi läheistä hyväksikäytöstä? Isää, ukkia, setää tai muuta tuttua? Onko epäilykselle ollut jotain järkeviä perusteita, ja teitkö asialle jotain?

Olen vauvaikäisen äiti, ja minulla ei ole todellista syytä epäillä ketään ko. aikeista ketään mutta olen silti varuillani joidenkin sukulaisten kanssa. Asia vaivaa minua ajoittain, sillä saan huonon omatunnon näistä ajatuksista, kun mitään oikeaa syytä ei niihin ole. Kurkkuani vain kuristaa ajatuskin että lapseni joutuisi kokemaan jotain sellaista... En ymmärrä miksi koen asian niin voimakkaana.

Voiko ihmisistä aistia pahuuden jo ennenkuin mitään on tapahtunut?

 

["Minttu"]

Minulle kävi niin, että vauvan syntymän myötä rupesin muistamaan lapsuuteni hyväksikäyttöjä.

 

["vieras"]

Ei ole ihan normaalia tuollainen pelko, kannattaa hakea apua. Varuillaan kannattaa tietysti aina olla, mutta ei pelon saa antaa hallita elämää. Ja ei, ihmisestä ei voi aistia pahuutta. Toiset tietysti näyttää käytöksellään minkälaisia ihmisiä ovat, mutta toiset osaavat pitää todellisen luonteensa hyvin piilossa.

 

[Harmaa päivä]

Olen yrittänyt miettiä mistä ajatukseni ovat saanet alkunsa, mutta en usko että itselläni olisi kokemuksia jotka vaikuttaa. Inhotan itseäni peloillani.

 

[bud]

Ei pahuutta voi aistia. Hoitaako joku muu sitten paljon vauvaasi, kun epäilet tuollaista? Mullakin oli molempien lapsien vauva-aikoina pelkoa heidän suhteensa (ei kylläkään hyväksikäytöstä)..

Jos koet pelon niin ahdistavana, etkä pääse siitä eroon millään, niin hae ihmeessä keskusteluapua. Se ei ole heikkouden merkki, vaan rohkeuden.

 

[äidinvaisto]

Äidinvaisto on todellista, on minullakin pari kertaa tullut voimakas tunne kieroista ajatuksista. Voi tietysti olla aiheetontakin, mutta en ottanut kantapään kautta selvää.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="vieras";27599844]Ei ole ihan normaalia tuollainen pelko, kannattaa hakea apua. Varuillaan kannattaa tietysti aina olla, mutta ei pelon saa antaa hallita elämää. Ja ei, ihmisestä ei voi aistia pahuutta. Toiset tietysti näyttää käytöksellään minkälaisia ihmisiä ovat, mutta toiset osaavat pitää todellisen luonteensa hyvin piilossa.[/QUOTE]

Ei pidä paikkaansa. Kyllä joskus voi aistia, ettei ihmisellä ole ns. kaikki kunnossa. Ei tietysti aina ja joka tilanteessa.

 

[Ken guru]

Kun on lapsia, niin monet asiat alkaa pelottamaan enemmän kuin ennen. Mun kohdalla ainakin on mennyt noin. Mutten kyllä varsinaisesti epäile ketään tai mitään.

 

[Dragonfly77]

Ihmiset jotka heittävät kaksimielisiä vitsejä lapsista tuntuvat ahdistavilta. En ainakaan laittaisi hoitoon sellaiselle.

 

[tytsi-89]

Ihmiset jotka heittävät kaksimielisiä vitsejä lapsista tuntuvat ahdistavilta. En ainakaan laittaisi hoitoon sellaiselle.

Totta. Myös ne epäilyttävät, joilla yleensäkin on hukassa rajat. Siis esim. eivät välitä, mitä lapset kuulevat vaan puhuvat avoimesti sellaista, joka ei lasten korville sovi. En tarkoita, että kaikki sellaiset olisivat pedofiileja, mutta hälytyskellot soi silloin helposti.

 

[vuh]

Totta. Myös ne epäilyttävät, joilla yleensäkin on hukassa rajat. Siis esim. eivät välitä, mitä lapset kuulevat vaan puhuvat avoimesti sellaista, joka ei lasten korville sovi. En tarkoita, että kaikki sellaiset olisivat pedofiileja, mutta hälytyskellot soi silloin helposti.

Joissakin perheissä alastomuus ja hellittelykin katsotaan sopivaksi lasten korville ja silmille.

 

[tytsi-89]

Joissakin perheissä alastomuus ja hellittelykin katsotaan sopivaksi lasten korville ja silmille.

Mitä tarkoitat noilla? Totta kai alastomuus on ok. Sen sijaan seksi ei kuulu missään muodossa lasten silmille.

 

[Dragonfly77]

Totta. Myös ne epäilyttävät, joilla yleensäkin on hukassa rajat. Siis esim. eivät välitä, mitä lapset kuulevat vaan puhuvat avoimesti sellaista, joka ei lasten korville sovi. En tarkoita, että kaikki sellaiset olisivat pedofiileja, mutta hälytyskellot soi silloin helposti.

Juuri näin.

 

[tytsi-89]

Miksi joillain on sellainen käsitys, ettei ihmisestä voisi aistia hänen olevan sairas? Ei läheskään aina ja kaikissa tilanteissa, mutta joskus kyllä. Se voi näkyä jollain tavalla käytöksestä. Voi myös huomata, että jotain on pielessä vaikkei arvaisi tarkalleen, mistä on kyse. Ap:n suhtautuminen vaikuttaa kyllä (aloituksen perusteella) liioitellulta. Ellei sitten ole oikeasti aihetta epäillä jotain.