Julkaistu: 7:09
Häirintä kuormittaa viranomaisia turhalla työllä.
Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä käyty huolestunutta keskustelua ilmiöstä, jossa henkilöitä on uhkailtu perättömillä lastensuojeluilmoituksilla. Rasismia vastustavan Silakkaliikkeen aktiivi Johannes Koski kertoi sunnuntaina Twitterissä löytäneensä verkosta keskusteluja, joissa liikkeen vastustajat kehottivat tehtailemaan hänen perheestään häirintämielessä nimettömiä lastensuojeluilmoituksia.
Maanantaina vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela otti aiheeseen kantaa kertomalla viime syksynä saamastaan puhelusta. Kävi ilmi, että joku oli tehnyt hänen nimissään lastensuojeluilmoituksen.
– Kuvaavaa oli, että sosiaalityöntekijä oli jo valmiiksi 99-prosenttisen varma ilmoituksen perättömyydestä. Luonnollisesti heti soiton alussa kävi täysin selväksi, ettei minulla ole mitään tekemistä ilmoituksen kanssa. Mitään varsinaista haittaa ilmoituksesta ei siis minulle koitunut, Suomela kirjoitti Instagram-tilillään.
Suomelan mukaan hänelle soittanut sosiaalityöntekijä vaikutti kyllästyneeltä tilanteeseen. Hän sanoi uskovansa perättömien ilmoitusten olevan yleisempi ilmiö.
– Olisi hirvittävää, jos jollekin lapselle tapahtuisi jotain sen vuoksi, että lastensuojeluilmoitusta on pidetty perättömänä esimerkiksi sen epämääräisyyden tai sekavuuden vuoksi, Suomela totesi.
Jopa useita tunteja turhaa työtä
Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Vanhanen sanoo poliittisista syistä tehtyjen perättömien ilmoitusten määrän olevan varsin pieni. Helsingissä tehtiin viime vuonna noin 19 000 lastensuojeluilmoitusta joista valtaosan tekevät toiset viranomaiset, kuten hätäkeskukset tai koulut.
– Aika-ajoin joitakin kiusaamistarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia on tullut, mutta yleensä ne ovat liittyneet esimerkiksi naapuririitoihin. Usein käy on aika alussa ilmi että väitteet ovat ihan tuulesta temmattuja.
Viranomaisilla on kuitenkin velvollisuus käsitellä jokainen ilmoitus huolellisesti, joka kuormittaa lastensuojelun parissa työskenteleviä. Parhaassa tapauksessa ilmoituksen aiheettomuus selviää varsin nopeasti.
Joskus asian selvittäminen vie kuitenkin kauemmin. Vantaan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg kertoi Twitterissä edellisen kiusantekona tehdyn ilmoituksen selvittelyn vieneen hänen yksikössään noin kuusi tuntia työaikaa.
– Jos tilanne on epäselvä ja perheeseen ei saada heti yhteyttä niin siihen voi äkkiä mennä useampi tunti, myös Vanhanen vahvistaa.
Mitään suurta uhkaa oikeuden avuntarvitsijoiden auttamiselle perättömät ilmoitukset eivät ole aiheuttaneet. Turha työ on kuitenkin aina turhaa työtä.
– Onhan se todella ikävää että tällaista tehdään kiusaamistarkoituksessa. Mutta suurin harmi tällaisesta on sen ilmoituksen kohteelle.
Aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta syyttömänä vaikeuksiin joutuminen on hyvin epätodennäköistä, sillä ilmoitukset käydään tarkasti läpi. Viranomaisille saattaa silti jäädä rekistereihinsä merkintöjä myös kiusanteon kohteeksi joutuneista perheistä.
– Jos esimerkiksi naapuri on tehnyt toistuvasti lastensuojeluilmoituksia, niin järjestelmään voidaan kirjata että tämä tapaus on jo selvitetty.
Rangaistuksena jopa vankeutta
Perättömät lastensuojeluilmoitukset kuormittavat myös poliisia, sillä usein niistä kirjataan rikosilmoitus. Poliisin ennalta estävän toiminnon johtaja, ylikomisario Jari Taponen kuitenkin sanoo ilmiön olevan hyvin marginaalinen.
– Näitä tapauksia on nyt tullut ilmi sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa. Tällainen toiminta on tietenkin hyvin epätoivottavaa, sillä sen tarkoituksena on hiljentää vastapuoleksi koettuja tahoja.
Omalla Twitter-tilillään Taponen on kehottanut ilmiantojen uhreiksi joutuvia tekemään asiasta rikosilmoituksen. Sekä perättömän ilmiannon tekeminen että sellaiseen yllyttäminen ovat rikollista toimintaa.
Ylikomisario Jari Taponen kehottaa ilmiantojen uhreiksi joutuvia tekemään rikosilmoituksen.
Kuva: Sami Kero
Kiusaamistarkoituksessa turhaan tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa voi Taposen mukaan olla kyse kunnianloukkauksesta.
– Kun teko tapahtuu julkisesti sosiaalisessa mediassa, niin saatetaan puhua myös törkeästä kunnianloukkauksesta. Ja jos muita ihmisiä kehotetaan samaan, niin puhutaan jo julkisesta kehottamisesta rikokseen. Molemmista voidaan tuomita rangaistuksena maksimissaan kaksi vuotta vankeutta.
Verkkoon kirjoitetuista häiritsevistä kommenteista Taponen kehottaa ilmoittamaan palvelun ylläpitäjälle ja tekemään tarvittaessa rikosilmoituksen. Sosiaalisen median uhkauksista hän neuvoo ottamaan kuvakaappaukset todistusaineistoksi.
– Tässä vaiheessa ei tarvitse tietää, mistä rikoksesta on mahdollisesti kyse. Ilmoituksen voi tehdä verkossa tai tulemalla itse käymään poliisiasemalla.
Häirintä kuormittaa viranomaisia turhalla työllä.
Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä käyty huolestunutta keskustelua ilmiöstä, jossa henkilöitä on uhkailtu perättömillä lastensuojeluilmoituksilla. Rasismia vastustavan Silakkaliikkeen aktiivi Johannes Koski kertoi sunnuntaina Twitterissä löytäneensä verkosta keskusteluja, joissa liikkeen vastustajat kehottivat tehtailemaan hänen perheestään häirintämielessä nimettömiä lastensuojeluilmoituksia.
Maanantaina vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela otti aiheeseen kantaa kertomalla viime syksynä saamastaan puhelusta. Kävi ilmi, että joku oli tehnyt hänen nimissään lastensuojeluilmoituksen.
– Kuvaavaa oli, että sosiaalityöntekijä oli jo valmiiksi 99-prosenttisen varma ilmoituksen perättömyydestä. Luonnollisesti heti soiton alussa kävi täysin selväksi, ettei minulla ole mitään tekemistä ilmoituksen kanssa. Mitään varsinaista haittaa ilmoituksesta ei siis minulle koitunut, Suomela kirjoitti Instagram-tilillään.
Suomelan mukaan hänelle soittanut sosiaalityöntekijä vaikutti kyllästyneeltä tilanteeseen. Hän sanoi uskovansa perättömien ilmoitusten olevan yleisempi ilmiö.
– Olisi hirvittävää, jos jollekin lapselle tapahtuisi jotain sen vuoksi, että lastensuojeluilmoitusta on pidetty perättömänä esimerkiksi sen epämääräisyyden tai sekavuuden vuoksi, Suomela totesi.
Jopa useita tunteja turhaa työtä
Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Vanhanen sanoo poliittisista syistä tehtyjen perättömien ilmoitusten määrän olevan varsin pieni. Helsingissä tehtiin viime vuonna noin 19 000 lastensuojeluilmoitusta joista valtaosan tekevät toiset viranomaiset, kuten hätäkeskukset tai koulut.
– Aika-ajoin joitakin kiusaamistarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia on tullut, mutta yleensä ne ovat liittyneet esimerkiksi naapuririitoihin. Usein käy on aika alussa ilmi että väitteet ovat ihan tuulesta temmattuja.
Viranomaisilla on kuitenkin velvollisuus käsitellä jokainen ilmoitus huolellisesti, joka kuormittaa lastensuojelun parissa työskenteleviä. Parhaassa tapauksessa ilmoituksen aiheettomuus selviää varsin nopeasti.
Joskus asian selvittäminen vie kuitenkin kauemmin. Vantaan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg kertoi Twitterissä edellisen kiusantekona tehdyn ilmoituksen selvittelyn vieneen hänen yksikössään noin kuusi tuntia työaikaa.
– Jos tilanne on epäselvä ja perheeseen ei saada heti yhteyttä niin siihen voi äkkiä mennä useampi tunti, myös Vanhanen vahvistaa.
Mitään suurta uhkaa oikeuden avuntarvitsijoiden auttamiselle perättömät ilmoitukset eivät ole aiheuttaneet. Turha työ on kuitenkin aina turhaa työtä.
– Onhan se todella ikävää että tällaista tehdään kiusaamistarkoituksessa. Mutta suurin harmi tällaisesta on sen ilmoituksen kohteelle.
Aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta syyttömänä vaikeuksiin joutuminen on hyvin epätodennäköistä, sillä ilmoitukset käydään tarkasti läpi. Viranomaisille saattaa silti jäädä rekistereihinsä merkintöjä myös kiusanteon kohteeksi joutuneista perheistä.
– Jos esimerkiksi naapuri on tehnyt toistuvasti lastensuojeluilmoituksia, niin järjestelmään voidaan kirjata että tämä tapaus on jo selvitetty.
Rangaistuksena jopa vankeutta
Perättömät lastensuojeluilmoitukset kuormittavat myös poliisia, sillä usein niistä kirjataan rikosilmoitus. Poliisin ennalta estävän toiminnon johtaja, ylikomisario Jari Taponen kuitenkin sanoo ilmiön olevan hyvin marginaalinen.
– Näitä tapauksia on nyt tullut ilmi sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa. Tällainen toiminta on tietenkin hyvin epätoivottavaa, sillä sen tarkoituksena on hiljentää vastapuoleksi koettuja tahoja.
Omalla Twitter-tilillään Taponen on kehottanut ilmiantojen uhreiksi joutuvia tekemään asiasta rikosilmoituksen. Sekä perättömän ilmiannon tekeminen että sellaiseen yllyttäminen ovat rikollista toimintaa.
Ylikomisario Jari Taponen kehottaa ilmiantojen uhreiksi joutuvia tekemään rikosilmoituksen.
Kuva: Sami Kero
Kiusaamistarkoituksessa turhaan tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa voi Taposen mukaan olla kyse kunnianloukkauksesta.
– Kun teko tapahtuu julkisesti sosiaalisessa mediassa, niin saatetaan puhua myös törkeästä kunnianloukkauksesta. Ja jos muita ihmisiä kehotetaan samaan, niin puhutaan jo julkisesta kehottamisesta rikokseen. Molemmista voidaan tuomita rangaistuksena maksimissaan kaksi vuotta vankeutta.
Verkkoon kirjoitetuista häiritsevistä kommenteista Taponen kehottaa ilmoittamaan palvelun ylläpitäjälle ja tekemään tarvittaessa rikosilmoituksen. Sosiaalisen median uhkauksista hän neuvoo ottamaan kuvakaappaukset todistusaineistoksi.
– Tässä vaiheessa ei tarvitse tietää, mistä rikoksesta on mahdollisesti kyse. Ilmoituksen voi tehdä verkossa tai tulemalla itse käymään poliisiasemalla.
