Hyvä äiti - niinhän sitä luulis

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fleur de la Cour
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

Fleur de la Cour

Vieras
Tulipa tässä mieleen eilistä Katsoa lukiessani, tämä ilmiö siis kun julkkis tai puolijulkkis tai joku turha julkkis kuten tää BB-Tiina tulee raskaaksi niin miestä tai pariskuntaa haastatellaan ja otsikkona lukee HÄNESTÄ TULEE HYVÄ ÄITI. No sitten siitä ihmisestä tosiaan tulee äiti, sit ollaan jossain julkkisbileissä ja vauva on tosi hyvässä hoidossa jossakin tosi hyvässä paikassa. Jos tuollaisen jälkeen kirjoittaisi tänne totuuden kanavalle niin täällä joku heti kertoisi että olet kaukana hyvästä äidistä. Niin ja eikä tarttis edes tehdä tuota, riittää kun tulee tänne palstailemaan niin joku ehtii hyvin pian kertomaan että huono äiti olet ja mielenvikainen muutenkin, kannattaisko harkita hoitoa.. Voi mikä klisee tuostakin asiasta on tullut, tämä yhteiskunta mädännyttää kaiken mihin se koskee! :o :laugh:
 
mikä on hyvä äiti?

ja saako hyvä äiti tehdä joskus virheitä?ja ennen kaikkea, saako hyvän äidin lapsi tehdä virheitä?

äh, menee liian vaikeaksi vastata, pitäis ensin olla joku tarkka määritelmä hyvälle äidille, ennenkuin asiaan voi ottaa kantaa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja tavallinen äiti:
Joo no en ihan ymmärrä mitä ajat takaa, mut mun mielestä hyvä äiti on sellainen joka ajattelee lapsen parasta. Ja toimii myös niin. :)

Sitä että vähänpä tietävät rassut kun luulevat hyviksi äideiksi tulevansa (siis ihan varmasti ovat pystyviä ja riittävän hyviä äitejä) mutta odotas kun tänne tulevat niin kuulevat sen 'oikean' totuuden että surkea olet, miten ikinä muuta luulitkaan. Tätä paikkaa on joskus sanottu hiekkalaatikoksi, mutta ennemminkin voisin kuvat tätä lintulaudaksi, aloittakaapas vaikkapa lintujen talviruokinta ensi talvena ja seuratkaa miten talitintit käyttäytyy, tai sinitiaiset, ne on vielä kiukkuisempia.. melkeinpä suoraan verranollinen plussan palstaan ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
mikä on hyvä äiti?

ja saako hyvä äiti tehdä joskus virheitä?ja ennen kaikkea, saako hyvän äidin lapsi tehdä virheitä?

äh, menee liian vaikeaksi vastata, pitäis ensin olla joku tarkka määritelmä hyvälle äidille, ennenkuin asiaan voi ottaa kantaa :D

Mä olen jo aikaa ollut sitä mieltä että hyvä äiti -käsite on typerän kulunut klisee. Aikansa elänyt psykologinen termi, ei muuta. Mielenkiintoisempaa on miettiä mikä tekee äidiksi naisen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kökkönen:
niinpä, palstan mukaan harvassa taitaa hyvät äidit olla :whistle:

Joo mistä ihmeestä niitä ansiomerkkiäitejä kaivetaan esiin kun ihan on suomenmaa piukassa pimeitä äitejä? (mä muuten inhoan koko äitienpäiväansiomerkkiä)
 
Tämä palsta muuten laittaa nykyään jälkimmäisen sulkumerkin aina tuoksi hymiöksi joten välillä saattaa viestissä olla hiukan ristiriitainen hymiö mukana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
mikä on hyvä äiti?

ja saako hyvä äiti tehdä joskus virheitä?ja ennen kaikkea, saako hyvän äidin lapsi tehdä virheitä?

äh, menee liian vaikeaksi vastata, pitäis ensin olla joku tarkka määritelmä hyvälle äidille, ennenkuin asiaan voi ottaa kantaa :D

Mä olen jo aikaa ollut sitä mieltä että hyvä äiti -käsite on typerän kulunut klisee. Aikansa elänyt psykologinen termi, ei muuta. Mielenkiintoisempaa on miettiä mikä tekee äidiksi naisen.

mut on tehnyt äidiksi nuo lapset, se riittää mulle, ei sitä tarvitse mun mielestä sen enempää miettiä.
mun tehtävä taas äitinä on kasvattaa, tukea, auttaa, huolehtia ja rakastaa lapsiani, ja se, pitääkö joku palstalla tai IRL mua hyvänä äitinä, ei merkitse mitään, koska kaikki määrittelee oman hyvä äiti käsityksensä eri asioihin rippuvaiseksi, joten niitä ei voi verrata.
Niin kauan kun minä ja lapset voidaan hyvin ja ollaan yhdessä onnellisia, se riittää mulle.
Äitiys itsessään on se palkinto, ei mikään hyvä äiti nimitys, tai muiden arvostus.
 
kyllähän me kaikki tiedetään että ne mollaajat kärsii alemmuuskompelksista ja tarvii sitä pätemistä ja oman kruunun kiillottamista ihan vaan jo siihen että kokevat itse olevansa jollain alalla muita huonompia..
 
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
mikä on hyvä äiti?

ja saako hyvä äiti tehdä joskus virheitä?ja ennen kaikkea, saako hyvän äidin lapsi tehdä virheitä?

äh, menee liian vaikeaksi vastata, pitäis ensin olla joku tarkka määritelmä hyvälle äidille, ennenkuin asiaan voi ottaa kantaa :D

Mä olen jo aikaa ollut sitä mieltä että hyvä äiti -käsite on typerän kulunut klisee. Aikansa elänyt psykologinen termi, ei muuta. Mielenkiintoisempaa on miettiä mikä tekee äidiksi naisen.

mut on tehnyt äidiksi nuo lapset, se riittää mulle, ei sitä tarvitse mun mielestä sen enempää miettiä.
mun tehtävä taas äitinä on kasvattaa, tukea, auttaa, huolehtia ja rakastaa lapsiani, ja se, pitääkö joku palstalla tai IRL mua hyvänä äitinä, ei merkitse mitään, koska kaikki määrittelee oman hyvä äiti käsityksensä eri asioihin rippuvaiseksi, joten niitä ei voi verrata.
Niin kauan kun minä ja lapset voidaan hyvin ja ollaan yhdessä onnellisia, se riittää mulle.
Äitiys itsessään on se palkinto, ei mikään hyvä äiti nimitys, tai muiden arvostus.

Niin näinhän se tietysti pitäiskin mennä, äiti on se henkilö joka lapsia kasvattaa, oli ne sitten biologisia tai muuten omia.. Mut mitenkäs sitten on jollakin varaa tuhahtaa lause: 'Sinäkin, äiti-ihminen sentään olet..' ???? Eli olen tehnyt jotain äiti-ihmiselle sopimatonta, en ole siis oppinut ehkä vielä äidiksi, vai opitaanko äidiksi vai tullaanko äidiksi, jonkun mielestä synnyttäminen ei vielä riitä äidiksi tulemiseen, jotkut sanoo että kasvatus on kaksisuuntaista.. että tässäpä se onkin se ongelman ydin, joku aina menee määrittelemään rajoja joihin pitäisi sopia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
mikä on hyvä äiti?

ja saako hyvä äiti tehdä joskus virheitä?ja ennen kaikkea, saako hyvän äidin lapsi tehdä virheitä?

äh, menee liian vaikeaksi vastata, pitäis ensin olla joku tarkka määritelmä hyvälle äidille, ennenkuin asiaan voi ottaa kantaa :D

Mä olen jo aikaa ollut sitä mieltä että hyvä äiti -käsite on typerän kulunut klisee. Aikansa elänyt psykologinen termi, ei muuta. Mielenkiintoisempaa on miettiä mikä tekee äidiksi naisen.

mut on tehnyt äidiksi nuo lapset, se riittää mulle, ei sitä tarvitse mun mielestä sen enempää miettiä.
mun tehtävä taas äitinä on kasvattaa, tukea, auttaa, huolehtia ja rakastaa lapsiani, ja se, pitääkö joku palstalla tai IRL mua hyvänä äitinä, ei merkitse mitään, koska kaikki määrittelee oman hyvä äiti käsityksensä eri asioihin rippuvaiseksi, joten niitä ei voi verrata.
Niin kauan kun minä ja lapset voidaan hyvin ja ollaan yhdessä onnellisia, se riittää mulle.
Äitiys itsessään on se palkinto, ei mikään hyvä äiti nimitys, tai muiden arvostus.

Niin näinhän se tietysti pitäiskin mennä, äiti on se henkilö joka lapsia kasvattaa, oli ne sitten biologisia tai muuten omia.. Mut mitenkäs sitten on jollakin varaa tuhahtaa lause: 'Sinäkin, äiti-ihminen sentään olet..' ???? Eli olen tehnyt jotain äiti-ihmiselle sopimatonta, en ole siis oppinut ehkä vielä äidiksi, vai opitaanko äidiksi vai tullaanko äidiksi, jonkun mielestä synnyttäminen ei vielä riitä äidiksi tulemiseen, jotkut sanoo että kasvatus on kaksisuuntaista.. että tässäpä se onkin se ongelman ydin, joku aina menee määrittelemään rajoja joihin pitäisi sopia.

missä vaiheessa toisten ajatukset ja mielipiteet on saanut ihmisistä niin suuren vallan?
Miksi nykyään jo lapset määrittelevät itsensä toisten mielipiteiden ja sen "normaalin" mukaan.
Ei äitiys poista minusta minua, se tulee osaksi minua, muttei vähennä kuitenkaan minun itseni tärkeyttä.
Ja samaan aikaan kun minä opetan ja kasvatan lapsiani, he opettavat ja kasvattavat minua, sekä äitinä, että minuna.

Minusta ihmisen pitää ensin hyväksyä ja oppia tuntemaan itsensä, ja kun itsensä tuntee ja itseään ymmärtää ja kuuntelee, muiden ihmisten mielipiteet ei enää määrittele sitä minkälainen ihminen on.

(saakohan tuosta taas mitään tolkkua :ashamed: )
 
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja keppälerttu:
mikä on hyvä äiti?

ja saako hyvä äiti tehdä joskus virheitä?ja ennen kaikkea, saako hyvän äidin lapsi tehdä virheitä?

äh, menee liian vaikeaksi vastata, pitäis ensin olla joku tarkka määritelmä hyvälle äidille, ennenkuin asiaan voi ottaa kantaa :D

Mä olen jo aikaa ollut sitä mieltä että hyvä äiti -käsite on typerän kulunut klisee. Aikansa elänyt psykologinen termi, ei muuta. Mielenkiintoisempaa on miettiä mikä tekee äidiksi naisen.

mut on tehnyt äidiksi nuo lapset, se riittää mulle, ei sitä tarvitse mun mielestä sen enempää miettiä.
mun tehtävä taas äitinä on kasvattaa, tukea, auttaa, huolehtia ja rakastaa lapsiani, ja se, pitääkö joku palstalla tai IRL mua hyvänä äitinä, ei merkitse mitään, koska kaikki määrittelee oman hyvä äiti käsityksensä eri asioihin rippuvaiseksi, joten niitä ei voi verrata.
Niin kauan kun minä ja lapset voidaan hyvin ja ollaan yhdessä onnellisia, se riittää mulle.
Äitiys itsessään on se palkinto, ei mikään hyvä äiti nimitys, tai muiden arvostus.

Niin näinhän se tietysti pitäiskin mennä, äiti on se henkilö joka lapsia kasvattaa, oli ne sitten biologisia tai muuten omia.. Mut mitenkäs sitten on jollakin varaa tuhahtaa lause: 'Sinäkin, äiti-ihminen sentään olet..' ???? Eli olen tehnyt jotain äiti-ihmiselle sopimatonta, en ole siis oppinut ehkä vielä äidiksi, vai opitaanko äidiksi vai tullaanko äidiksi, jonkun mielestä synnyttäminen ei vielä riitä äidiksi tulemiseen, jotkut sanoo että kasvatus on kaksisuuntaista.. että tässäpä se onkin se ongelman ydin, joku aina menee määrittelemään rajoja joihin pitäisi sopia.

missä vaiheessa toisten ajatukset ja mielipiteet on saanut ihmisistä niin suuren vallan?
Miksi nykyään jo lapset määrittelevät itsensä toisten mielipiteiden ja sen "normaalin" mukaan.
Ei äitiys poista minusta minua, se tulee osaksi minua, muttei vähennä kuitenkaan minun itseni tärkeyttä.
Ja samaan aikaan kun minä opetan ja kasvatan lapsiani, he opettavat ja kasvattavat minua, sekä äitinä, että minuna.

Minusta ihmisen pitää ensin hyväksyä ja oppia tuntemaan itsensä, ja kun itsensä tuntee ja itseään ymmärtää ja kuuntelee, muiden ihmisten mielipiteet ei enää määrittele sitä minkälainen ihminen on.

(saakohan tuosta taas mitään tolkkua :ashamed: )

Hienosti kirjoitettu.. toisaalta tuli mieleen, että ehkä 1800-luvun nainen myös pohti riittävyyttään ja tarpeellisuuttaan yhteiskunnan silmissä, ainakaan hän ei ollut kovinkaan vapa toimimaan kuten halusi, yhteisön säännöstöt olivat tiukat. Ehkä tässä nyt vieläkin, muutamienkin sukupolvien ajan pyritellään irti vanhoista moraalisäännöistä. Tosin minulle riittäisi se kun tuo talitinttien kaltainen 'laumanokkiminen' loppuisi. Sitä kun esiintyy hiljaisena, henkisenä muotona ihan varmasti naapurustoissammekin eikä ainoastaan ääneekkäästi tällä palstalla. Ennen vanhaan ne varmaan verot heilui naapuritaloissa, nyt pomppaa avaus uudestaan ja uudestaan ruudulle näkyviin kun aihe on 'verhojen heilumisen' arvoinen :D
 

Similar threads

L
Viestiä
25
Luettu
814
Aihe vapaa
2000 luku pimeä aikakausi Suomessa!
2

Yhteistyössä