V
vierailija2345
Vieras
Mä pelkään erilaisia sairauksia kans ihan järkyttävästi. Oon perinyt sen ihan varmasti äidiltäni. Hän on pelännyt kaikkia mahollisia ja hänellä ei oo ollu mitään tähän asti. Hän on nyt 55 v. ja hyvässä kunnossa ja toivon todella että hyvä kunto jatkuu pitkään. Mutta en kestä tätä omaa pelkoani välillä. Pelkäsin kaksi vuotta joka ikinen aamu, että mulla on paha endometrioosi ---> lapsettomuuteen --> kohdun ja munasarjojen poistoon ja vaikka mihin avanteisiin (jos suolistossa ois ollu paha endo….). Se rajotti mun elämää niin paljon, että pääsin lopulta laparoskopiaan jossa selvisi et mulla ei ollu endoa. Vielä senkään jälkeen en heti meinannu uskoa!!! Nyt uskon. Mulla oli 2 vuotta joka päivä mahakipee. 2 vuoden aikana oli ehkä 1 viikko ja 1 pv ettei ollu kipee. Nykyään en ees enää pidä endometrioosia niin kamalana tautina kuin silloin… Sillon tein sen virheen, että luin netistä kauhutarinoita ja oon päättäny et enää EN LUE!!! Vaikka pelkäisin, et mulla ois mikä tahansa sairaus!!!! Se on niin virhe!
Nyt pelkään ALS-tautia tai muuta lihastautia. Oon siis 23 v. Kävin yleislääkärillä lihasnykinöiden takia ja hän sanoi, että tuskin mitään vaarallista mut kandee silti kysyä neurologilta ja meninpä sitten heti samana päivänä yksityiselle.. En jaksanut odottaa kuukautta !! Ja mulle tehtiin neurologinen tutkimus ja hän sanoi, että oon terve.. Et ei suosittele jatkotutkimuksia.. Lihasnykinät / elohiiret kuulemma ihan normaaleja ilman muita oireita (pelkään koko ajan et tulee muita oireita enkä ihmettele vaik saisin ne muut oireet mulle jollain ajatuksen voimalla).. Mitä enemmän nniitä elohiiriä aattelen sitä enemmän niitä mulla tuntuu… :S
Kaikista kamalinta.. Mulla ekg:ssä näkyi Pq- aika olevan 0.2 ja sen pitäis olla alle 0.2 ja oon tietysti järkyttävän huolissaan siitä, koska mulla on välilllä kai rytmihäiriöitä/sydämen tykytystä / ahdistavaa tunnetta rinnassa.. Ja lisäks lääkäri viel kuuli yhtäkkiä sivuäänen… Heikon sellaisen , mut ei oo ennen kukaan sanonu et mulla kuuluis selllane!!! Vaikka se sano et se kyl kuulostaa hyvänlaatuiselta.. Noh, nyt oon kuitenkin sit menossa HOlter- tutkimukseen 24 h ja kardiologille.. En vaan jaksais millään oottaa 2 kk et pääsen sinne kardiologille kun tää ei kai ollu nin kiireellinen juttu. En tiiä mulla siis voi olla joku sydänongelma ja se ahdistaa suunnattomasti välillä. Ja välillä taas aattelen, et tuo voi olla "väärä hälytys" ja tää kaikki voi johtua mun stressistä ja sairauden pelosta. Ja sivuääni voi olla ollu mulla koko elämän, mut niin heikkona ettei kukaa muu lääkäri oo vaan kuullu sitä ku tuokaa ei kuullu sitä makuullaan. Ainoastaan heikosti kun istuin..Ja sydämentykytyksiäkin on ollu viimeks maaliskuussa. Mut nyt taas välillä tuntuu et syke on korkeella mut leposyke silti 60. Ja rasituksen jälkeen saattaa hetken olla 80.. Huhhuh on tää elämä rankkaa ku joutuu pelkäämää! 
Oon aatellu et tästä on tultava loppu. Enää en halua antaa peloille niin paljo valtaa kun tuollloi endometrioosia pelätessäni. Ja sairauksiinki voi suhtautua niin eri tavalla!!!! Ne pitää vaan ottaa vastaan siten miten ne tulee! Ei pelätä järkyttävästi!!!!!! Kumpa pystyisin siihen! Ja kumpa mulla ei olis vielä mitään sairautta!
Nyt pelkään ALS-tautia tai muuta lihastautia. Oon siis 23 v. Kävin yleislääkärillä lihasnykinöiden takia ja hän sanoi, että tuskin mitään vaarallista mut kandee silti kysyä neurologilta ja meninpä sitten heti samana päivänä yksityiselle.. En jaksanut odottaa kuukautta !! Ja mulle tehtiin neurologinen tutkimus ja hän sanoi, että oon terve.. Et ei suosittele jatkotutkimuksia.. Lihasnykinät / elohiiret kuulemma ihan normaaleja ilman muita oireita (pelkään koko ajan et tulee muita oireita enkä ihmettele vaik saisin ne muut oireet mulle jollain ajatuksen voimalla).. Mitä enemmän nniitä elohiiriä aattelen sitä enemmän niitä mulla tuntuu… :S
Kaikista kamalinta.. Mulla ekg:ssä näkyi Pq- aika olevan 0.2 ja sen pitäis olla alle 0.2 ja oon tietysti järkyttävän huolissaan siitä, koska mulla on välilllä kai rytmihäiriöitä/sydämen tykytystä / ahdistavaa tunnetta rinnassa.. Ja lisäks lääkäri viel kuuli yhtäkkiä sivuäänen… Heikon sellaisen , mut ei oo ennen kukaan sanonu et mulla kuuluis selllane!!! Vaikka se sano et se kyl kuulostaa hyvänlaatuiselta.. Noh, nyt oon kuitenkin sit menossa HOlter- tutkimukseen 24 h ja kardiologille.. En vaan jaksais millään oottaa 2 kk et pääsen sinne kardiologille kun tää ei kai ollu nin kiireellinen juttu.
En tiiä mulla siis voi olla joku sydänongelma ja se ahdistaa suunnattomasti välillä. Ja välillä taas aattelen, et tuo voi olla "väärä hälytys" ja tää kaikki voi johtua mun stressistä ja sairauden pelosta. Ja sivuääni voi olla ollu mulla koko elämän, mut niin heikkona ettei kukaa muu lääkäri oo vaan kuullu sitä ku tuokaa ei kuullu sitä makuullaan. Ainoastaan heikosti kun istuin..Ja sydämentykytyksiäkin on ollu viimeks maaliskuussa. Mut nyt taas välillä tuntuu et syke on korkeella mut leposyke silti 60. Ja rasituksen jälkeen saattaa hetken olla 80.. Huhhuh on tää elämä rankkaa ku joutuu pelkäämää! Oon aatellu et tästä on tultava loppu. Enää en halua antaa peloille niin paljo valtaa kun tuollloi endometrioosia pelätessäni. Ja sairauksiinki voi suhtautua niin eri tavalla!!!! Ne pitää vaan ottaa vastaan siten miten ne tulee! Ei pelätä järkyttävästi!!!!!! Kumpa pystyisin siihen! Ja kumpa mulla ei olis vielä mitään sairautta!