Huudatusunikoulun toteuttaneita

[josko kuitenkin]

Ottiko koville? Auttoiko?

Itse olen tätä kovasti vastustanut, mutta nyt 10 huonosti nukutun kuukauden jälkeen se on kuitenkin harkinnassa...

 

["Kale"]

Joo vaimon kanssa pistettiin kakara tonne huutotsunamikouluun. Hyvin pelitti kunnes lähti sirkesalon matkaan indoneesiassa

 

["Jaska"]

Setävainaa pyöritti indokiinassa tsunaminhuutoakatemiaa. Sano viime kesänä joulujuhlassa että noi korealaiset huutaa niin kovaa että ei tällasen länsimaalasen kannata osallistua.

 

["vieras"]

Omaa kokemusta ei ole, mutta kaveri kuuluu kokeilleen tätä. Toimi äidin sanojen mukaan muutamassa yössä aika hyvin (niin että yöhön jäi yksi herääminen, aamyölle), mutta mitä nyt olen kuunnellut niin tuntuvat parin viikoin välein joutuvan "uusimaan" kuuria kun lapsi syystä tai toisesta ottaa takapakkia. Ja kuulostaa toki raskaalle.

 

["vieras"]

Vauva herätti vuoden ajan JOKA yö 2-4 kertaa syömään. Kun tuli vuosi täyteen, yhtäkkiä vaan yhtenä yönä ei herännyt syömään ja siitä lähtien yöt nukuttu. Vieroittui siis ihan itse yömaidosta ja äitikin saa nukkua yöt vuoden valvomisen jälkeen.

 

[Napoleon Dynamite]

Ootteko poissulkeneet allergiat? Voiko olla mahdollista, että vauva nukkuu huonosti jonkin ruoka-aineallergian takia?

 

[esikoisen kanssa kyllä]

Toteutin tämän, ja oppi kyllä kohtuu nopeasti sänkyyn rauhoittumaan. Ainoat neuvot mitä tuolloin sain neuvolasta (10 vuotta sitten), olivat, ettei lasta saa jättää pitkäksi aikaa yksin, ja paniikki-itkuun pitää toki reagoida heti.

Mutta, nykyäänhän tuota ei enää suositella laisinkaan. Helposti kuulemma jättää lapselle traumoja, erityisesti turvallisuuden osalta. Suosittelen siis harkitsemaan vielä, vaikka varmasti väsyttääkin. Ja tosiaan, muistaakseni MLL:n sivuilla on jotain juttuja noista, esim. siitä tassutuksesta, jota en kyllä ole kokeillut, mutta taitaa olla suositumpi nykyään ku tuollainen huudatus. Tsemppiä, toivottavasti alkaa yöt sujua ja väsymys väistyä

 

["aloittaja"]

Ootteko poissulkeneet allergiat? Voiko olla mahdollista, että vauva nukkuu huonosti jonkin ruoka-aineallergian takia?

Allergioita tuskin on. Sama meno jatkunut syntymästä asti. Vauva herää (ja yleensä myös syö) 5-6 kertaa yössä. Ongelma on todennäköisesti siinä, ettei osaa nukahtaa itsekseen.

 

["vieras"]

Toivottavasti saat kuulla kokemuksia, kuten toivot, vaikka minulle ei ole sellaisia jakaa. Mutta jos haluat muuta pohdistaa tai vinkkiä (joista voit poimia tai olla poimimatta mieleisesi), niin avaa tilannetta vähän enemmän: minkä ikäinen lapsi (10kk?), miten nukahtaa, missä nukkuu, kuinka usein heräilee, miten käyttäytyy herätessään, kauanko valvoo, miten nukahtaa uudelleen, onko tukijoukkoja, onko tilanne muuttunut mihinkään esim. viimeisen 2-3 viikon aikana?

Mut joo, en OLETA että haluaisit pohtia asiaa sen laajemmin laadukkaan KaksPlus-raadin kanssa, kunhan höpötän.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28423208]Vauva herätti vuoden ajan JOKA yö 2-4 kertaa syömään. Kun tuli vuosi täyteen, yhtäkkiä vaan yhtenä yönä ei herännyt syömään ja siitä lähtien yöt nukuttu. Vieroittui siis ihan itse yömaidosta ja äitikin saa nukkua yöt vuoden valvomisen jälkeen.[/QUOTE]

Jes! Toivoa siis on

 

["vieras"]

Oletko kokeillut tai halukas kokeilemaan muita keinoja ensin, vai onko unikouluvalinta jo tehty? (Ilman kritiikkiä.)

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28423230]Toivottavasti saat kuulla kokemuksia, kuten toivot, vaikka minulle ei ole sellaisia jakaa. Mutta jos haluat muuta pohdistaa tai vinkkiä (joista voit poimia tai olla poimimatta mieleisesi), niin avaa tilannetta vähän enemmän: minkä ikäinen lapsi (10kk?), miten nukahtaa, missä nukkuu, kuinka usein heräilee, miten käyttäytyy herätessään, kauanko valvoo, miten nukahtaa uudelleen, onko tukijoukkoja, onko tilanne muuttunut mihinkään esim. viimeisen 2-3 viikon aikana?

Mut joo, en OLETA että haluaisit pohtia asiaa sen laajemmin laadukkaan KaksPlus-raadin kanssa, kunhan höpötän.[/QUOTE]

Tyttö ön tosiaan 10 kk. Alusta asti söi usein öisin ja edelleen monta kertaa yössä. Imetyksen lopetin noin kuukausi sitten parempien öiden toivossa. Ei auttanut. Maitoa menee noin 4 dl yössä! Päivärytmi on säännöllinen ja tyttö syö tosi hyvin. Päivisin on reipas ja iloinen. Nukahtaa päiväunille vaunuihin ja illalla kantamiseen (tiedän tiedän, omaa syytä

Huutaa pää punaisena jos yritän nukuttaa omaan sänkyyn. Tukijoukkoja onneksi on. Toivoin, että olisi muita keinoja, mutta sekä neuvolan perhetyöntekijä että erityinen uniasiantuntija sanoivat huudattamisen olevan ehdottomasti paras ratkaisu.

Unihiekkaa etsimässä kirja käsittelee tätä. Tutkimusten mukaan huudatus ei ole pahasta, mutta pahalta se silti tuntuu

 

[pidimme 6kk iässä]

Meillä toimi tuo neuvolan ohjeistama ns. huudatusunikoulu. Meni alle 2h yhtenä iltana ja lapsi tajusi jutun juonen. Olimme tosin varautuneet, että voisi mennä viikkokin. Meillä siis näin helposti.

muista toteuttaa ainakin nämä osiot systemattisesti:
-EI mitään palveluita öisin (ei juomaa, ei ruokaa).
-Unilelu, jonka kanssa halailtu ja silitelty jo päivällä olisi hyvä olla.
-älä ravaa huoneessa ja pidennä aina rauhoitteluväliä (2min, 5min, 10min jne.)
-rauhoittelun (kun itkun sävy muuttunut hysteeriseksi harmistuneesta) hoitaa vain ja ainoastaan isä.
-älkää horjuko päätöksen tehtyänne. Koulua ei saa jättää kesken, muutenhan se on vain kiusaamista, eikä lapsi tajua homman pointtia.

Meillä lapsi on nyt 1,5v ja olemme joutuneet kerran uusimaan koulun, kun lapsen rytmi sekosi lomamatkan jäljiltä. Nyt lapsi on jo niin iso, että vilkuttaa vain heipat ja alkaa mumisemaan itseään uneen itsekseen.

-ainiin ja koittakaa pitää tilanne koko ajan rauhallisena ja lohduttavana kuitenkin. Ei mitään hermostumisia siis, vaan lohtua, mutta määrätietoisuutta myös.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28423244]Oletko kokeillut tai halukas kokeilemaan muita keinoja ensin, vai onko unikouluvalinta jo tehty? (Ilman kritiikkiä.)[/QUOTE]

Mielelläni kokeilisin ensin jotain muuta. Asialla ei ole tulipalokiire, mutta 10 kuukauteen en ole nukkunut yli kolmea tuntia yhteen putkeen ja alkaa jo väsyttää. Mies auttaa kyllä, muttei meinaa herätä vauvan itkuun. Onneksi on sikeäuninen

Yösyötöt on yritetty kerran lopettaa. Silloin maidon sijaan yritettiin silitellä ja sylitellä. Viikon verran kuunneltiin jopa tunnin itkua (vauva sylissä) useasti yössä ja sitten luovutin.

 

[miunmau]

Meillä toimi tuo neuvolan ohjeistama ns. huudatusunikoulu. Meni alle 2h yhtenä iltana ja lapsi tajusi jutun juonen. Olimme tosin varautuneet, että voisi mennä viikkokin. Meillä siis näin helposti.

muista toteuttaa ainakin nämä osiot systemattisesti:
-EI mitään palveluita öisin (ei juomaa, ei ruokaa).
-Unilelu, jonka kanssa halailtu ja silitelty jo päivällä olisi hyvä olla.
-älä ravaa huoneessa ja pidennä aina rauhoitteluväliä (2min, 5min, 10min jne.)
-rauhoittelun (kun itkun sävy muuttunut hysteeriseksi harmistuneesta) hoitaa vain ja ainoastaan isä.
-älkää horjuko päätöksen tehtyänne. Koulua ei saa jättää kesken, muutenhan se on vain kiusaamista, eikä lapsi tajua homman pointtia.

Meillä lapsi on nyt 1,5v ja olemme joutuneet kerran uusimaan koulun, kun lapsen rytmi sekosi lomamatkan jäljiltä. Nyt lapsi on jo niin iso, että vilkuttaa vain heipat ja alkaa mumisemaan itseään uneen itsekseen.

-ainiin ja koittakaa pitää tilanne koko ajan rauhallisena ja lohduttavana kuitenkin. Ei mitään hermostumisia siis, vaan lohtua, mutta määrätietoisuutta myös.

Juurikin näin

Meillä kaikki lapset ovat nukkuneet täydet yöt puolivuotiaasta lähtien.

Kunhan lapsi saa illalla mahansa täyteen, niin pärjää kyllä yön yli ja oppii nukahtamaan itsekseen.

 

["Vieras"]

Kun neiti 10 kk. Kokeiltu ensin muut lempeämmät keinot mutta meidän temperamenttisella neidillä ei toiminut. Esim jos meni selästä silittämään,, innostui vaan...eli päädyimme tähän huudattamiseen. Kesti kaksi yötä, ekana yönä n2 asti itki, tokana 12 asti ja sitten ah, autuas hiljaisuus. Nyt neiti 5 ja ei mennyt tästä pilalle...tärkeää on, niinku joku jo aiemmin sanoi, että tunnistaa lapsensa itkut. Kiukku ja tahtoitku n eri kuin pelkoitku, ja pelkoon heti reagoidaan. Me ekana yönä kävimme kerran suukottamassa ja sanomassa hyvät yöt ja heti pois...mutta tämäkään ei toimi kaikille. Vin hyvin kuvitella ettei esim Arille lapselle. Meidän tytsy on aika rämäpää ja tosiaan temperamenttinen..

 

[Meillä]

tyttö heräsi 7-15 kertaa yössä ja usein valvoi kesken yötä 1-2½h. Tein "unikoulun" vaiheittain. Ensin opetin nukahtamaan sänkyyn rinnan sijaan,silittelin ja tassuttelin. Seuraavaksi opetteli nukahtamaan ilman silittelyä,istuin sängyn vieressä. Lopuksi unikoulu : eka na iltana kiukkusi n.1½h sitten nukkui yhdellä pikaisella heräämisellä aamuun asti,toisena iltana meni n.20 min. ja kolmantena vajaa 5 min. Eli kävin huoneessa 1-5 min. välin laittamassa pienen makuulle ja sanoin "nyt nukutaan" lempeällä päättäväisellä äänellä. Tämän jälkeen heräsi 0-2 kertaa yössä. Unikoulun kertauskursseja on muutaman kerran pidetty.

 

[ttppii]

Meillä aikanaan ekana iltana oli pari tuntia huutoa, mutta sitten nukkui niin, että aamulla pelotti onko tyttö enää edes hengissä, kun ei ollut yöllä herättänyt. Toisena iltana meni puolisen tuntia, ja kolmanatena ehkä 5-10 min. Eikä tarvittu treenauskurseja sen jälkeen.

 

["Vieras"]

Reilu 10 v sitten, kun isommat lapset oli vauvoja, oli tuo huudatusunikoulu se, mitä neuvola suositteli. Se toteutettiin ja 2-3 yössä lapset alkoi nukkumaan! Tuossa 10-12kk iässä toteutettiin
Kolmas lapsi syntyi tassukoulun ollessa vallalla, ja sitähän tassuteltiin viikkoja, vähän reilu 3v nukkui ekan kerran koko yön heräämättä :/ samaan aikaan, n.10kk eka kokeilu ( ei nyt tietenkään kahta vuotta jaksettu tassuteltiin, välillä taukoja, uusia yritys, luovutus....jne.)
Nelonen sit taas huudatettiin n.10 kk, muistaakseni kahtena iltana huuteli ja sen jälkeen on nukkunu!

 

[..]

..

 

["vieras"]

Toteutin tämän, ja oppi kyllä kohtuu nopeasti sänkyyn rauhoittumaan. Ainoat neuvot mitä tuolloin sain neuvolasta (10 vuotta sitten), olivat, ettei lasta saa jättää pitkäksi aikaa yksin, ja paniikki-itkuun pitää toki reagoida heti.

Mutta, nykyäänhän tuota ei enää suositella laisinkaan. Helposti kuulemma jättää lapselle traumoja, erityisesti turvallisuuden osalta. Suosittelen siis harkitsemaan vielä, vaikka varmasti väsyttääkin. Ja tosiaan, muistaakseni MLL:n sivuilla on jotain juttuja noista, esim. siitä tassutuksesta, jota en kyllä ole kokeillut, mutta taitaa olla suositumpi nykyään ku tuollainen huudatus. Tsemppiä, toivottavasti alkaa yöt sujua ja väsymys väistyä

Mitäs potaskaa täällä puhutaan? Nykytutkimusten mukaan edes tuo huudatusunikoulu ei jätä lapsiin mitään traumoja, mistäköhän sinä olet päinvastaista lukenut?

Itse pidettiin tassuttelu-unikoulu, äidin sydän kesti helpommin, vaikka mies meillä senkin hoiti. Huudatusunikoulu oltais pidetty, jos tuo ei olisi tehonnut, mutta onneksi tehosi.

Että sellaista, älkää nyt viitsiko ihan hatusta heitellä noita juttuja kun jotkut jopa niitä uskoo.

 

[minä vain...]

Mä en pystyis huudattamaan... ja meillä lapsi nukkuu suurimmaks osaks edelleen vieressä, ikää 1v6kk Mut ei toki syö öisin

Nukahti vauvana aina tissille, se lopetettiin n. 1- vuotiaana "huudattamalla" eli oli vieressä tai vatsan päällä ja karjui, mä silittelin ja taputtelin, kunnes nukahti. Tähän meni pari iltaa, eikä enää kaivannu tissiä nukahtamiseen. Edelleen heräs kerran yössä imemään, kunnes samalla keinolla lopetettiin sekin. Siihenkin meni vain pari yötä. Ei ehkä toimi kaikilla, mut huomattavasti lempeempää ku huudattaminen yksinään omassa sängyssä, jää siitä traumoja tai ei Kannattaa ehkä ainakin kokeilla

Nykyään nukahtaa kainaloon, mistä siirretään omaan sänkyyn ( sänky edelleen meidän makuuhuoneessa, sivuvaununa ), josta yleensä jossain vaiheessa yötä kömpii viereen... musta se on vain kivaa VAIKKA ymmärrän kyllä, jos joku haluaa nukkua rauhassa Oon vakaasti sitä mieltä, että jossain vaiheessa haluaa ihan ite alkaa nukkua yöt omassa sängyssä Ja nukuttaminen on kans musta kivaa, kuka haluis yksin nukahtaa?

Tsemppiä jokatapauksessa, mitä sitten päätätkin!

 

[minä vain...]

Ainiin, ja se piti kans vielä sanoa, et ton imettämisen lopettamisen kanssa kyllä joinain öinä "annettiin periksi", eli sai maitoa kun huusi kiukkusena, ja oppi silti Eli oon sitä mieltä, että ei se joskus periksi antaminen noin pienelle haittaa yhtään mitään.

 

["vieras"]

Meillä vauva raivostui ihan älyttömästi jos koitin jäädä viereen tassuttelemaan, kun lähdin pois huoneesta niin huuto vähän rauhoittui. Kävin sitten aina pistäytymässä jos huuto yltyi, silitin päätä ja menin pois. Vauva siis rauhoittui siitä silittämisestä, mutta alkoi huutaa kovempaa jos yhtään enempää jäin koskettelemaan. Parina iltana pari tuntia, ja vauva alkoi nukahtaa sänkyyn ja yöheräilyt loppui/helpottui.

Meillä syynä unikouluun oli se, että vauvaa jouduttiin pienempänä nukuttamaan refluksin takia pystyasennossa syliin, ja ilmeisesti siitä jäi sitten se että oppi nukahtamaan vain sylissä. Vauvan ollessa 7kk ikäinen, alkoi havahtua öisin hereille aina kevyen unen aikana ja vaati joka heräämisen yhetydessä vajaan tunnin nukuttamisen sylissä keinutellen (huusi myös aina tuon nukuttamistilanteen alun kunnes huuto laantui sellaiseksi "unilauluksi"). Yöunta kertyi siis vähän ja pätkissä, ja se oli raskasta paitsi vanhemmille, myös vauvalle. Vauva oli aina väsynyt ja selvästi kärsi pitkien, yhtenäisten unien puutteesta. Koko vauva muuttui ihan erilaiseksi kun alkoi nukkua yöt, noiden heräilyjen aikaan päivät oli ihan kauheita

Mieluiten olisin jäänyt viereen tassuttelemaan, mutta en halunnut sillä huudattaa vauvaa kun rauhoittui heti kun menin kauemmaksi.

 

["vieras"]

Pantleyn irrotusmenetelmällä voi kokeilla rikkoa "imemällä uneen" assosiaatiota (Elizabeth Pantley - Pehmeä matka höyhensaarille). Se on pehmeä ja myös hidas menetelmä.

Jossain viestissä sanoit, että lapsi raivostuu, jos yrität laittaa omaan sänkyyn nukkumaan. Onko tähän asti nukkunut omassa sängyssä? Onko perhepeti vaihtoehto (eli pystytkö/pystyttekö nukkumaan lapsi vieressä)? Tai sivuvaunu? Ei sitä lasta kannata välistä pois pakottaa jos ei itse tunne siihen tarvetta ja omaan sänkyyn opettaminen on vaikeaa.

Meillä lapsi alkoi itsekseen nukkua yöt klo 20-05, 05-07, josta sitten tuosta kello viiden imetyksestä aikanaan vieroitettiin. Ja itse on alkanut myös nukkua useimmat yönsä vieressä olevassa juniorisängyssä vaikka on koko ajan ollut tervetullut ja on edelleen tervetullut nukkumaan meidän sänkyyn. Illalla omaan sänkyyn nukahtamista piti toki harjoitella (maattiin nenäkkäin sängynlaidalla lapsi omalla ja minä omalla puolellani, välissä 10cm ), mutta yöllisiä kainaloon kömpimisiä on karsinut ihan oma-aloitteisesti. Eli ei kannata myöskään pelätä sitä että "jos en opeta lasta tavoille Y ikään X mennessä niin se ei koskaan opi mitään" Vaikka ilmeisesti oletkin väsynyt jo nyt etkä tulevaisuudessa, eli aihetta muutokseen on nyt.

Huudatusunikoulusta ja traumoista. Itse yritän valita lastenhoito- ja kasvatusmenetelmät sillä tavalla, että niistä olisi lapselle etua - en vain sillä kriteerillä, että jos hän ei tästä yksittäisestä toimenpiteestä traumatisoidu iäksi niin se on hyvä. Yritän siis toimia tavalla, josta on jotain hyötyä ja joka tukee ja edistää lapsen hyvinvointia ja kehitystä, eikä vain niin että ainakaan siitä ei ole suurta haittaa. Toki se ei aina ole läheskään mahdollista, ja joskus huudatusunikoulu voi todella olla se ratkaisu joka on perheen jaksamisen parhaaksi. Mutta pelkkä "ei siitä tule psykopaatti" ei riitä minulle perusteluksi valita menetelmää joka tuntuu sydämessä väärältä.