hups, ehkäisy "unohtui"...

haluan vauvan, mutta poikaystäväni ei. olemme vasta kovin nuoria, parikymppisiä molemmat. Käytän ehkäisypillereitä, mutta ne tuppaavat unohtua melko usein (tahatonta) ja poikaystäväni tietää kyllä sen, mutta ei silti halua käyttää kondomia. mitä tämä siis tarkoittaa? jos tulisinkin raskaaksi olisiko poikaystäväni siitä kuitenkin salaa iloinen? hän kuitenkin tietää riskit, kun pillerit unohtuvat ja kondomia ei käytetä. Voiko hän vaatia minua tekemään abortin?

 

Ei. Poikaystäväsi vain luottanee siihen että pillerit tehoavat, sillä kondomin käyttö on pyllystä. hei daa.

Voihan hän yrittää vaatia aborttia, ja tuskin olisi kovin iloinen (eihän sitä tiedä, mutta älä laske sen varaan). Vaikka sulla olis kuinka vauvakuume, niin odota siihen asti että molemmat teistä sitä haluaa ja voitte tarjota lapselle hyvän kodin ja suojan..

 

kannattaisko puhua hänelle tästä?

 

oon yrittänyt ,mutta ei ota kuuleviin korviinsa. täytyy siis ilmeisesti ottaa järeämmät aseet käyttään ja hoitaa vauvanteko hommat yksikseen. toivottavasti tärppää ja poikaystävänikin on iloinen vaikkakaan nyt ei lasta mukamas haluakkaan. kyllä haluaa sitten kun vauva on tulossa enkä suostu aborttia tekemään!

 

Oikeesti, kukaan 20 tai 20+v ei ole noin lapsellinen, joten veikkaan provoksi.
Olen itse 22v ja tunnen olevani n.10v kypsempi.

 

[QUOTE="huoh";23741555]Oikeesti, kukaan 20 tai 20+v ei ole noin lapsellinen, joten veikkaan provoksi.
Olen itse 22v ja tunnen olevani n.10v kypsempi. [/QUOTE]


ilmeisesti minä olen erittäin paljon kypsempi kuin sinä, koska haluan vauvan jo nyt. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo neljä vuotta, eli mistään lyhyestä suhteesta ei ole kysymys. Olen täysin aikuinen, asumme jo yhdessäkin kultani kanssa ja kihloistakin on jo ollut puhetta. Työnteko ei ole minua varten eikä koulukaan tällä hetkellä innosta. Siksi ajankohta olisi täydellinen vauvan tuloon. Poikaystäväni voisi elättää perheemme hyvillä tuloillaan.

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741558]ilmeisesti minä olen erittäin paljon kypsempi kuin sinä, koska haluan vauvan jo nyt. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo neljä vuotta, eli mistään lyhyestä suhteesta ei ole kysymys. Olen täysin aikuinen, asumme jo yhdessäkin kultani kanssa ja kihloistakin on jo ollut puhetta. Työnteko ei ole minua varten eikä koulukaan tällä hetkellä innosta. Siksi ajankohta olisi täydellinen vauvan tuloon. Poikaystäväni voisi elättää perheemme hyvillä tuloillaan.[/QUOTE]

Kiitos olen kyllä perheellinen vaikka se ei (toisin kuin luulet) tee kenestäkään sen kypempää. Ja loput tekstistäsi olikin jo niin provoa että huh.
Ei ihme kun meitä parikymppisiä pidetään kakaroina (jotkut pitää) kun sieltä loistaa tällaiset helmet. Mutta provo mikä provo

 

Vauvantekohomma se on simppeli, siihen tarvitaan vaan pimppi ja pippeli...

Älyhoi neiti hyvä. Tajuatko sä saatanan idiootti miten helvettiä on jäädä vauvan kanssa yksin? Tajuatko sä miten saatanan raskasta on huolehtia kaikesta yksin? Tajuatko sä miltä tuntuu kun kukaan ei silitä sun mahaa ja juttele sille "kuinka isi rakastaa sua ja millon sä tuut siletä, potki nyt vähän..." Tiiätkö, se tappaa hekisesti. Kun jäät totaallisen yksin tai parhaillaan saat pitää osan siitä poikakaverista hetken aikaa ennen kun se alkaa panna sun bestistä ja sit kohta muuttaakin sen luo ja ne leikkii perhettä sun lapselle joka toinen viikon loppu ja sun lapsi kutsuu toista naista kans äidiksi, sit vittu itket täällä kohtaloas. Sitä se on.

Voihan se äijä lähtee vanhempanakin menee vaikka itse on halunnu lasta, niikun multa lähti. Kyllä se sisu sitten riitti seviämään odotuksen yli, mitä nyt teki mieli kuolla ja kirosi, kun raskaus oli niin pitkällä miehen mennessä, että abortti ois ollu ihan väärin uutta elämää kohtaan. Kyllä saatana hajotti itkeä YKSIN yöllä sen vauvan kanssa ja oli niin saatanan vaikea tarttua puhelimeen ja pyytää joku kaveri olee vauvan kaa, ettei se lennä seinään kun ei oo äiti nukkunu moneen viikkoon.

Ja sitten, monta vuotta myöhemmin, kun on UUSI elämä, kun on mies, joka pysyy rinnalla ja on aikuinen ja on itse aikuinen ja saa oikeasti myös muutakin rahaa elämiseen kun minimin äitiysrahan (joitain vuosia sitten siitä minimistä jäi käteen vähän reilu 300e/kk et mieti kuule sitäkin kun ehkäisystä et viitti huolehtia) ja sit on tosiaan se isi, joka JOKA päivä on läsnä, joka JOKA päivä on kiinnostunut kasvavasta vauvasta mahassa tuntuu aika kurjalta, että kului monia vuosia tarpoa helvetissä yksin. Ja väärältä ennen kaikkea sitä lasta kohtaan, jolla oikeastaan ei ole isää. Ja mitä se on sitten kun lapsi on iso ja tajuaa että se on hyljätty.

Jospas katsos meet sinne lekuriin ja otat vaikka kapselin tai kierukan, renkaan tai jotain, jota ei tarvii joka päivä muistaa. Se fanaattinen vauvakuume sitten siirtyy vaan uuteen juttuun, voihan siinä käydä sitten niin, että tulee bilekuume ja hylkäät itte lapses kokonaan.

Missä näitä wannabe mameja oikeen sikiää? Sitten jos sulla on joku visio että oot lähtee hommaan yksin, senkus otat vaikka kieroillen jostain siemenet sisuksiin ja vapautat vastapuolen velvotteista ja hoidat homman itte. Kyl siihen jotkut pystyy, mutta älä laske sen varaan että joku, joka ei halua lasta NYT, kun aikaa on 20v se hankkia tai useampiakin jäis sun rinnalle kituuttelemaan. Voithan sä toki olla vittumainen narttu ja nyhtää 18v SUN itse aiheuttaman raskauden tähden isältä elareita ja vaatia korotuksia sitten kun kundi saa parempii duunei, saa talousmenoja jakaa oikean puolison jne. jotka lisää sen elatuskykyä.

Keskustelkaapa se vauva asia nyt molemmille selkeäksi ja jättäkää koko ehkäsy pois jos molemmat haluu lapsen ja jos ei erotkaa tai hoidatte turvallisemman tavan ehkäistä kun sun "muistamisen" varassa olevat pillerit.

 

[quote="vauvakuumeinen";23741558]työnteko ei ole minua varten eikä koulukaan tällä hetkellä innosta. Siksi ajankohta olisi täydellinen vauvan tuloon. Poikaystäväni voisi elättää perheemme hyvillä tuloillaan.[/quote]

:d :d :d :d :d

 

Joo, ja pakkohan tän on olla provo, tuskin enään yläasteikäisetkään on niin idiootteja, et kuvittelee et tyhjästä tulee rahaa ja nykyajan tarpeet kuittaantuu kelan tuilla..

Ei siinä +30000e tuloilla lasketun päivärahan turvin kovin suuria suunnitelmia oo, nippanappa selvii arjesta. Noh, toisaaltakyl se lapsi kouluikäsenä antaa kiitosta, kun ei oo varaa mihkään, mihin valtaosalla muita lapsii on, kun äidillä oli pikkusen kiirus ja joutuu opiskelee sillon itelleen ammattia.. (ja sit kituu koko perhe)

 

[QUOTE="maitokahvi";23741564]:d :d :d :d :d[/QUOTE]

Yhdyn tähän kans..buahahhahahahaha.. se on niin nähty.. pääsääntöisesti liian nuorena ahtaalle laitettu kundi jää n.1300e/kk ansioihin ja kun sitten eron jälkeen elareita katsotaan ja asumismenoja ja elämistä muuten ympätään kelan minimi elatustuella saa äitikkä selvitä. Parhaimmillaan se kusetttu poikaystävä ei koskaan suostu ees tapaa lasta.

 

tosi kiva, kun täällä aina mollataan meitä nuoria äitejä ja äidiksi haluavia. Olette vain katkeria, kun ette itse seurustelleet näin vakavasti jo nuorena ja olleet vastuullisia ja kykeneviä vanhemmiksi, kuten minä ja kultani. Heti puhutte vain raha-asioista, rakkaus on rahaa tärkeämpää! En todellakaan ole provo, mikä tässä muka on provoa? Onko se niin harvinaista, että haluaa vauvan? Enköhän saa poikaystävänikin muuttamaan mieltään. Hän ei minua yksin jättäisi, jos raskaaksi tulisin, koska rakastaa minua eniten maailmassa. Sitäpaitsi poikaystäväni on isänsä rakennusfirmassa töissä, eli emme saisi sossusta mitään!!! Loukkaavaa edes sanoa mitään tollasta!!!!

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741575]tosi kiva, kun täällä aina mollataan meitä nuoria äitejä ja äidiksi haluavia. Olette vain katkeria, kun ette itse seurustelleet näin vakavasti jo nuorena ja olleet vastuullisia ja kykeneviä vanhemmiksi, kuten minä ja kultani. Heti puhutte vain raha-asioista, rakkaus on rahaa tärkeämpää! En todellakaan ole provo, mikä tässä muka on provoa? Onko se niin harvinaista, että haluaa vauvan? Enköhän saa poikaystävänikin muuttamaan mieltään. Hän ei minua yksin jättäisi, jos raskaaksi tulisin, koska rakastaa minua eniten maailmassa. Sitäpaitsi poikaystäväni on isänsä rakennusfirmassa töissä, eli emme saisi sossusta mitään!!! Loukkaavaa edes sanoa mitään tollasta!!!![/QUOTE]

Olen hyvin kateellinen kun niin nuorena olet hyvin kypsä äidiksi, olethan jopa vuoden nuorempi kuin minä sillon esikoisen saannin aikaan. Että olen katkera vuodesta:

 

Kuule, kyllä se merkitsee voitko vaatettaa ja ruokkia lapsesi itse.

Ei lapsen haluaminen ole harvinaista - tiedän sinuakin nuorempia jotka haaveilevat vauvasta.

Jos luotat siihen ettei hän sinua jätä ja elättää teidät kaikki kiltisti niin go ahead. Toivottavasti lapsesi jotenkin saa hyvän elämän vaikka tuskin sellaista noin sekavalta vaikuttavalta äidiltään saisi.

PS!!! ME PUHUTAANKI MUN POIKAYSTÄVÄNKAA NAIMISIINMENOST EIKÄ KIHLOIST! ja on yhteisiä vuosia takana enemmän kuin neljä.

 

Se että haluat vauvan ja ryhtyä äidiksi on ok, mutta se että yrität ehkäisyä välttää jopa tietoisesti ehkäisyä ei ole hyväksyttävää---ja tiedätkö, ne vahinko unohdukset kiekon välissä ei loppujen lopuksi merkkaa mitään. Jos olet kauemmin syönyt pillereitä, on sinulla elimistössä kuitenkin tässäkin kohtaa kokoajan raskautta ehkäisevää hormonia.
Ylipäätään salaa raskaaksi hankkiutuminen on mielestäni iso osoitus kypsymättömyydestä, ja kierolla tavalla raskautuneet eivät ole loppuun asti ajatelleet asiaa, eivätkä ole edes kypsiä vanhemmiksi...joten unohda nämä aatokset ja keskustele poikaystäväsi kanssa...oletteko edes valmiita perustamaan perhettä..vauva tarvitsee teitä 24/7, eikä siinä kohtaa enää leikitä kotia.Eikä vauva ole vain ohimenevä vaihe, vaan sinulla ja lapsen isällä on vastuu lapsesta ainakin seuraavat 18 vuotta...oletko/oletteko ajatellut niin pitkälle?

 

Täällä äidiksi ensikertaa 17v tullut suurperheen äiti ja vasta vaille kolmekymppisenä onnensa löytänyt. Ok, oli se nippanappa enempi 20 puolella kun 30 kun se oikea tuli vastaan..

Sä et taida uskaltaa edes kertoa sun poikaystävälle, että haluat nyt lapsen "ota tai jätä".

Tottakai buori voi olla kypsä ja tunnen MONIA todella hyviä äitejä, jotka on lapsia tehnyt alle 18v. Tässä paasaamisessa on huoli siitä, kun ensimmäisessä viestissä oli selkeästi ettei se poikaystävä oo asialle lämmenny ja "unohtelet" ehkäisyä. Täällä ihmiset koittaa säästää SUA ja sun tulevaa lasta turhalta tuskalta.
Sä tarviit sun miehen halun ja suostumuksen lapseen ennen kun teet sen.

Ja sä tarviit itsellesi pohjan elämään; nyt on 2011 menossa, naiset huolehtii itse itsestään, ei ole enään mies ken leivän tuo pöytään. Kaikki jaetaan. Mitä jos poikaystäväsi rakastuukin lapseen ja haluaa jäädä hoitovapaalle? Hänellä on VANHEMPANA siihen myös oikeus. SIlloin sinun tulisi pystyä elättämään perhe. Älä tuudittaudu 1900 luvun alkupuolen tapaan, missä äiti hoitaa lapset kotona ja saa sitten eläkeiässä minimin eläkkeen. Älä turvaa siihe että jonkun pappa betalar. Entäs jos se rakennusfirma menee konkkaan esmes. jonkun suomen hallituksen tekemän virhearvioinnin takia ja sit teiltä on puol sukua tulottomia? Millä sä seisot ja elätät perhees? Onhan se aika kaukaa haettu, mutta ymmärrä lapsi rakas, että se elämä aikuisena on oikeasti aika kovaa ja vaikka kultalusikka on nyt suussa, se ei ehkä ole viiden, kymmenen vuoden päästä.

Tohon kihlajuttuun pitää joo paneutua, oli mullekkin teininä tärkeetä se kihloihin hommeli. Ja sit naimisiin. Ainoo vaan, että ennen kun oman itsensä lopullisesti löytää.........nykyisessä kumppanissa ei ole mitään exän piirteitä, ei mitään. Ja nykyseltään kun suhteen vakinaistamisesta puhutaan, puhutaan tosissaan avioliitosta eikä korujen vaihdosta. Tavallaan voisi sanoa, että olemme kihloissa ilman sormuksia -mitään aikaa ei ole lyöty lukkoon, mutta on lausuttu että "menen kanssasi naimisiin".

Monet saa vauvakuumeen siinä teini-iässä. Moni pienempi tyttökin pitää itsestään selvyytenä, että saa lapsia. Oma esikkoni ei tiedä haluaako hän lapsia vai lähteä seikkailemaan maailmalle, nuoremmat pitää itsestään selvyytenä että saavat lapsia, koska ovat tyttöjä.

Ajattele miten hienoa on sitten, kun mieheskin haluu lapsen. Kannattaa nyt ekana alkaa puhuu sen kaa.

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741558]ilmeisesti minä olen erittäin paljon kypsempi kuin sinä, koska haluan vauvan jo nyt. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo neljä vuotta, eli mistään lyhyestä suhteesta ei ole kysymys. Olen täysin aikuinen, asumme jo yhdessäkin kultani kanssa ja kihloistakin on jo ollut puhetta. Työnteko ei ole minua varten eikä koulukaan tällä hetkellä innosta. Siksi ajankohta olisi täydellinen vauvan tuloon. Poikaystäväni voisi elättää perheemme hyvillä tuloillaan.[/QUOTE]

tuota noin.... varsin kypsältä tosiaan kuulostat kun tota lukee.... huh huh... ei perhettä NOIN perusteta!!!!!!
se että saa lapsen, täytyy oikeasti olla teidän MOLEMPIEN yhteinen päätös. miksi tekisit salaa miehellesi noin? hullua, ja riskeeraa suhteen ... voihan olla et tää poikaystävä sit muuttaa mieltään kun asialle ei enää mitään voi, mutta eikö sulla ole lainkaan selkärankaa vaatia häntä juttelemaan? elatus on jo valtava pointti... ootko ollut töissä missään lähimpään puoleen vuoteen? miksi työnteko ei ole sua varten? miten hyvä palkka miehelläsi on? jos ootte jo noinkin monta vuotta olleet yhdessä niin kyllä luulis kumppanin voivan luottaa toiseen, mut ei sit kannatakkaan kun selän takana täällä hautoo loppuelämän juonta.... mieti nyt vähäsen vielä...

t: kolmen lapsen äiti

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741575]tosi kiva, kun täällä aina mollataan meitä nuoria äitejä ja äidiksi haluavia. Olette vain katkeria, kun ette itse seurustelleet näin vakavasti jo nuorena ja olleet vastuullisia ja kykeneviä vanhemmiksi, kuten minä ja kultani. Heti puhutte vain raha-asioista, rakkaus on rahaa tärkeämpää! En todellakaan ole provo, mikä tässä muka on provoa? Onko se niin harvinaista, että haluaa vauvan? Enköhän saa poikaystävänikin muuttamaan mieltään. Hän ei minua yksin jättäisi, jos raskaaksi tulisin, koska rakastaa minua eniten maailmassa. Sitäpaitsi poikaystäväni on isänsä rakennusfirmassa töissä, eli emme saisi sossusta mitään!!! Loukkaavaa edes sanoa mitään tollasta!!!![/QUOTE]

Kyllä minäkin vauvakuumeilin pitkään, mutta KUNNIOITIN mieheni päätöstä ja odottelimme, että hänkin on valmis vauvantekoon. Eikä siinä kauaa menny kun hän kypsytteli ajatusta itsekseen ja lopulta sitten ehdotti ehkäisyn pois jättämistä.

Olet aloittaja itsekäs kun et kuuntele poikkiksesi mielipidettä. Teillä on aikaa niitä lapsia vääntää. Nuorissa äideissä ei ole mitään vikaa ja itsekin olen nuori äidiksi haluava mutta kyllä minä sen verran miestäni kuuntelen ja haluan, että hän on mukana lapsiprojektissa 101%. Ja mikäs sen kypsempää on, kuin odotella että toinen on valmis eikä lapsellisesti jättää ehkäisyä pois ja itkeä, että yhyy ku et halua lasta vielä.

Btw puhuneet kihloihin menosta? Eikös se olisi tähdellisempää puhua siitä AVIOLIITOSTA, kun ne kihlat ovat lupaus avioliitosta. Kun kaksi ihmistä päättävät mennä naimisiin ovat he kihloissa.

 

Nainen, joka toimii ap:n tavoin, ei rakasta miestään. Rakkaus kun on toisen huomioon ottamista, ei hyväksikäyttöä.

 

Mies voi halutessaan kyllä ottaa vastuun ehkäisystä, ja jos ei sitä tahdo tehdä on vähän turha tulla vinkumaan vahinkoraskauksista.

 

voihan ap jättää ne pilleritkin salaa pois, ei se mies sitä saa tietää.
Mutta ota huomioon se seikka, että mies saattaa todeta "ei minusta ole tähän" ja jäät raskaana / pienen vauvan kanssa yksin. Ei ne miehen hyvät tulot siihen auta enää.

 

Ei, ei, ei, ei..
Mies ei sillä tarkoita yhtään mitään. Eihän se seksihuuruissaan ehdi ajatella, et ootko sä pillerin ottanu vai et. Rehellisyys peliin tai heräät yks aamu yh:na. Mikä kiire sulla on?

 

Hups, aivot unohtui.......


Ja jos tämä muka on tosissaan kirjoitettu niin voi järkytys tätä naisen tapaa ajatelle ja arvuutella. 'Mitäköhän se tarkoittaa?? Tarkoittaakohan se sitä että se alitajuisesti kuitenkin haluais sen lapsen???'

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741575]tosi kiva, kun täällä aina mollataan meitä nuoria äitejä ja äidiksi haluavia. Olette vain katkeria, kun ette itse seurustelleet näin vakavasti jo nuorena ja olleet vastuullisia ja kykeneviä vanhemmiksi, kuten minä ja kultani. Heti puhutte vain raha-asioista, rakkaus on rahaa tärkeämpää! En todellakaan ole provo, mikä tässä muka on provoa? Onko se niin harvinaista, että haluaa vauvan? Enköhän saa poikaystävänikin muuttamaan mieltään. Hän ei minua yksin jättäisi, jos raskaaksi tulisin, koska rakastaa minua eniten maailmassa. Sitäpaitsi poikaystäväni on isänsä rakennusfirmassa töissä, eli emme saisi sossusta mitään!!! Loukkaavaa edes sanoa mitään tollasta!!!![/QUOTE]

tässä kohtaa voi vain nauraa.. Kasva kuule ensin pari vuotta. Tai ehkä 10..

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741558]ilmeisesti minä olen erittäin paljon kypsempi kuin sinä, koska haluan vauvan jo nyt. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo neljä vuotta, eli mistään lyhyestä suhteesta ei ole kysymys. Olen täysin aikuinen, asumme jo yhdessäkin kultani kanssa ja kihloistakin on jo ollut puhetta. Työnteko ei ole minua varten eikä koulukaan tällä hetkellä innosta. Siksi ajankohta olisi täydellinen vauvan tuloon. Poikaystäväni voisi elättää perheemme hyvillä tuloillaan.[/QUOTE]

Voi kyllä mä luulen, että sun mieles siitä muuttuu.
Tai sitten ei. Sä sovit kyllä hyvin muutamaan entisen kaverin muottiin. Kusettaa, että ottaa pillerit ja sit ei otakkaan ja töihin ei halua mennä ku mies elättää. Molemmilta kavereilta lähti äijät kävelemään ja toiselta lähti vauva huostaan ku alko viina ja hauskanpito kivempaa ku se vaipparalli.
Sa et tosiaan ole missään lähelläkään valmis saamaan lasta (tän tekstin perusteella), joten oota vähän ja kasva.
Joo, itse en oo kun 20v ja kaks lasta, että mikä mä oon sanomaan että kasva, mutta mä en ole koskaan ajatellu noin että työ ei oo mua varten Ja ei, teillä EI ole täydellinen ajankohta vauvantuloon. Tuskin poikaystäväs haluaa elättää teitä varsinkaan, jos sun asenne on toi!