Toggle sidebar

Huono suhde äitiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja unhappy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
U

unhappy

Vieras
Mulla on ollut jo vuosikausia huonot välit äitini kanssa. Jälleen kerran pahoitin mieleni, kun uskaltauduin kertomaan et ollaan exän kans palattu yhteen. Puhui siitä niin huonoon sävyyn, ja oikein korosti sitä "ettei sitten tarvitse apua pyytää" jos tulee ongelmia...Monia vuosia on kulunut enkä koskaan ole ennenkään siltä apua pyytänyt! Kyllä aina muita pariskuntia on ylistänyt, niitä jotka on hänelle mieleen, muttei koskaan omalle tyttärelle sano kannustuksen sanaa. Muutenkin siitä asti kun eka lapseni syntyi, on tuntunut kuin mun oma minä olisi kadonnut sen silmissä, ei koskaan edes kysynyt miten voin tms. vaikka jouduin olla miehen töiden takia paljon yksin yms. Nytkin kovaan ääneen lapsista vaan kyseli monta minuuttia
 
Alkuperäinen kirjoittaja unhappy:
Mulla on ollut jo vuosikausia huonot välit äitini kanssa. Jälleen kerran pahoitin mieleni, kun uskaltauduin kertomaan et ollaan exän kans palattu yhteen. Puhui siitä niin huonoon sävyyn, ja oikein korosti sitä "ettei sitten tarvitse apua pyytää" jos tulee ongelmia...Monia vuosia on kulunut enkä koskaan ole ennenkään siltä apua pyytänyt! Kyllä aina muita pariskuntia on ylistänyt, niitä jotka on hänelle mieleen, muttei koskaan omalle tyttärelle sano kannustuksen sanaa. Muutenkin siitä asti kun eka lapseni syntyi, on tuntunut kuin mun oma minä olisi kadonnut sen silmissä, ei koskaan edes kysynyt miten voin tms. vaikka jouduin olla miehen töiden takia paljon yksin yms. Nytkin kovaan ääneen lapsista vaan kyseli monta minuuttia
Click to expand...


Muista itse kasvattaa eri tavoin, ettei lapsesi puhu tulevaisuudessa sinusta noin.
 
Muutenkin kohtelee mua kuin olisin yhä kymmenvuotias, vaikka on jo yli kolmenkymmenen, senkin yrittää päättää mitä laitan lapselle joulujuhliin. Itsetuntoni on tosi maassa...
 
[QUOTE="alkup.";22691336]Muutenkin kohtelee mua kuin olisin yhä kymmenvuotias, vaikka on jo yli kolmenkymmenen, senkin yrittää päättää mitä laitan lapselle joulujuhliin. Itsetuntoni on tosi maassa...[/QUOTE]


Irrottaudu äitisi otteesta. Muuten teet samat asiat itse äitinä, ja kierre on valmis.

Irrottaudu äitisi otteesta, ole itsenäinen, pohdi jokaista asiaa mitä äitinä teet, miten oma äitisi tekee, miten itse teet ja miksi.

Irrottaudu äitisi otteesta. Katkaise napanuora, aikuistu vaikka se tekisi kuinka kipeää.
 
Ei olla oltu tekemisissä keskenämme juurikaan pitkiin aikoihin, asutaan kaukana vanhemmistani joten ei edes nähdä kuin hyvä jos kerran vuodessa. Siltikään en tule sen kans toimeen
 
Mä tulen äitini kanssa kyllä toimeen, joskus voi olla jopa ihan mukavaa, mutta suhde on vaikea (siis minun päässäni). Takana liikaa huonoja muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta... Ei koskaan kannustusta. Ei koskaan mitään hyvää minusta. Aina olen tuntenut olevani jotenkin vääränlainen molempien vanhempieni mielestä, enemmän kyllä ehkä äitini. Äidilleni ei voi kertoa murheista, suruista tai huolista - enemmän häntä kiinnostaa ostamansa laukut ja takit. Koskaan hän ei ole minun puolellani, edelleni on mennyt aina isäni, veljeni tai nykyisin mieheni. Miestäni hän "nuoleskelee", mulla ei niin väliä. Jos mieheni olisi esim. lyönyt minua, äitini varmaan kysyisi "teitkö sä jotain pahaa pertille?".
Kaikki on niin salattua, tunteetonta, pintakuorta, että huh.
 
Minun rakas äitini ei ole ikinä kysynyt mitä lapsille kuuluu. Tapaa heitä hätäseen kerran pari vuodessa. Koska muuten maine menee kun sukulaiset kyselevät. Ei muista synttäreitä yms.

Ehdottelee minulle tapaamiaan miehiä. Olen ollut 18v mieheni kanssa joista 15v naimisissa.
Puhuu aina tilaisuuden tullen pahaa miehestäni.

Kun lapseni kuoli toistamisen kohtuun ei edes tullut hautajaisiin. Olihan ensimmäisellä kertaa sentään kysynyt paskamaiselta mieheltäni että koska minusta tulee ihminen? En juuri ennen hautajaisia jaksanut kuunnella hänen pomostaan. Joka antoi vaan kinkun joululahjaksi. Ei ehtinyt niihinkään hautajaisiin kun otti pikalähdön Lontooseen.

Ei ole vaivautunut ristiäisiin koska ensin olin liian nuori (22v.) sitten syy oli liikaa lapsia.

Kun nuorimmaisella todettiin sydänvika joka vaikea ja vaarallinen leikattava. Ihmetteli vaan että onhan meillä terveitäkin lapsia jos tää nyt kuolee.
Oltiin leikkausten takia aivan pa. Pyysin 1000e lainaan lääkkeisiin. Käski myydä talon.
Hänellä tilillään parin omakotitalon verran rahaa.

Ikinä, edes pienenä ei kysynyt minulta että mitä kuuluu. Tai miten jaksan.

En enää lue hänen tekstareitaan enkä vastaa puhelimeen.
Antaa olla.
Asuu samassa kaupungissa, toivon ettemme törmää.

Olen aivan varma että minä en ole samanlainen.
Eikä minusta tule.
 
Minulle oli suuri järkytys kun kuulin mitä äitini tekee työkseen. Äitini ja isä erosivat ja sen jälkeen äitini on ollut hunningolla. Äitini on yrittänyt saada elämäänsä kuntoon ja tehnyt kaikenlaisia töistä lehtien puhelinmyyjänä lähtien mutta mistään ei mitään tainnut tulla. Ihmettelin jälkeenpäin kun otin etäisyyttä äitiini miten hänellä riitti varaa ylelliseen elämään. Kun sain sähköpostia ja todisteen että äitini on prostituoitu eli maksullinen nainen oli se minulle shokki. Äitini myy seksiä ikäisilleen vanhoille miehille. Nuorena äitini oli kaunis niinkuin minä nyt, nyt äitini on pelkkä vanha käytetty lumppu. Jälkeenpäin hän on kehunut olevansa "karjalan tyttöi". Minä en halua sukujuuria karjalaan koska ihmiset ovat siellä niin tyhmiä. Veljeni on vaatinut minulta olla enemmän lähellä äitiä mutta olenko minä veljeni vartija. Paraskin tuo veli puhumaan itse on armeijaa pakoileva pitkätukka joka ei tee muuta kui soittaa kitaraa. Kun löysin poikaystävän ulkomailta olen ollut onnellinen. Ja haluan pysyä kaukana äidistäni ja ilkeästä muistosta että minusta tulisi samanlainen. Häpeällinen lutka.
 
Jotenkin lohduttavaa kuulla että muillakin ongelmia äitinsä kanssa...Itsellä meni pari kuukautta sitten luultavasti lopullisesti välit poikki...Asutaan kaukana toisista ja juuri alkoi kesälomat meidän perheellä..ovat ainoita lastenhoitajia meillä joten luultiin miehen kanssa että voidaan ottaa vähän rennommin (eli käytiin kaks kertaa viihteellä)...Itse kun oikein nuorimman syntyessä oli sitä mieltä että mieluusti hoitaa jos halutaan jossain käydä.Noh,viimeiseltä reissulta kun tultiin niin saatiin kuulla kunniamme.Ollaan kuulemma juoppoja,pakkosyötetään,pakkonukutetaan lapsia,muutenkin täysin paskoja vanhempia...kaikki ajat jopa ennen lapsia vedettiin mukaan.Kävi jopa lapsien nähden käsiksi:kuulemma olisin tarvinnut "leuhautuksen"jo aikaisemmin...jopa miehen ja sen vanhemmat haukkui pystyyn!Eniten vituttaa kun poika 4v.näki sen tappelun!!!On siinäkin "mummo"!!!!Noh,tiedän kuinka paljon sillä ottaa päähän kun ei enää lapsia näe.Inhoan ja vihaan sitä ihmistä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
 
Vaikka systerinin täällä vuodattaa täytyy minunkin kantaa korteni kenoon ja kertoa miten dille mutsini siis minun ja Janetten äiti on. Olemme olleet viime päivät naurusta vääriä kun saimme tietää että mutsi siis tuo viisikymppinen käytetty romani on mennyt naimisiin 23 vuotiaan Marokkolaisen rättipään kanssa, siis täysin kielitaidottoman kakaran kanssa. Äitini yrittää tehdä elantonsa eteen kaikenlaista epämääräistä joista en viitsi vielä torinoida mutta kun surffailen seuraavaksi kerron väliakaitietoja onko mutsi vielä vapaalla jalalla
 

Similar threads

Mummeliisa
Osa 17 Mieluisin muistoni
Viestiä
6
Luettu
744
Aihe vapaa
Mummeliisa
Mummeliisa

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa