Huoliiko kukaan lihavaa kumppania Suomessa?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mariee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei ollut ntt:n kirjoittama tuo rimssu...ja muuten ntt minä en ole kovin kauaa itsekään täällä pyörinyt olisinko vuodenpäivät tai sinne suuntaan, en tarkalleen muista mutta en vuosia kuitenkaan. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sormen heristäjä:
Vainoharhainen hölmö... Toooosi kohteliasta kieltä tällä ntt:llä

Tosi kauan menikin ennenkuin Ntt joutui palstahölöjen hampaisiin. Aloin jo uskomaan, että olisi ainut vakinimellä kirjoittava joka jätettäisiin rauhaan. Ntt on kirjoitellut jo niin kauan tosi fiksusti, ettei sinua hölöttäjää kukaan ota tosissaan. Taisi alkaa kiukuttamaan kun joku toinen sai kehuja, joita sinä et ilkeänä koskaan saa.
 
En tapailisi ylipainoista naista. Lihavuus on terveysriski ja kertoo myös kyseisen ihmisen laiskuudesta sekä heikosta itsekurista. Olen itse sporttinen ja kaikki tyttöystäväni ovat myös olleet samanhenkisiä.
 
Minä olen naiseksi pitkä ja suht hoikka, miesystäväni on minua lyhyempi ja huomattavan ylipainoinen. No, tässä sitä vaan mennään. En minä jaksa sitä ulkonäköasiaa miettiä enää näin 40+ -iässä. Kunhan muuten on mukavaa. Jos epäsuhtainen ulkomuotomme muita häiritsee niin voi voi sitten.
 
Häiritseekö sinua Vallburg se tosiasia, että huomattava ylipaino on todellinen terveysriski miehellesi? Onko sinusta yhdentekevää ajatus, että suurella todennäköisyydellä miehesi sairastuu (ellei ole jo sairastunut) diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, uniapneaan, nivelet lonkissa ja polvissa väsyvät ja syöpäriskikin on normaalipainoisia suurempi? Houkutteleeko omaishoitajan ura vanhaa läskiä paapoen, vain siitä syystä, että hän ei ole viitsinyt laihduttaa?
 
Entisenä anorektikkona koen itseni plösöksi "normaalipainoisena". Silti on hoikkia poikia ollut mua huolimassa :)

Itse pidän varsin sopusuhtaisista miehistä, laiheliinit ei innosta eikä läskit. Treenatutkaan miehet eivät sytytä. En osaa mieltymystäni oikeastaan kuvata, mutta tiedän kyllä mistä pidän kun nään sen :)

Tämä on oikeastaan aivan turha aihe keskustella :D

 
Ystäväni harrastaa nettideittailua ja hän valittaa usein sitä, että siellä netissä se äijät vasta ulkonäkökeskeisiä ovatkin. Ystävättäreni on ihan kivannäköinen tyttö, ylipainoa on ehkä sellainen kymmisen kiloa eli ei mitään järisyttävän jättimäistä. Mukava, vilpitön ja hauska ihminen, mutta kun ei vaan tärppää. Ja hän jos kuka on käynyt miljoonilla nettideiteillä. Ystäväni on aika lyhyt ja siis hieman pullea. Hän ainakin väittää, että puhelimessa ja kirjoitellessa miehet vaikuttavat todella kiinnostuneilta. Mutta sitten tavatessa ei vaan natsaa. Eräskin mies oli sanonut, että 'meillä on niin iso pituusero, ettei tästä mitään tule'. No, syy sekin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja himppu.:
Eräskin mies oli sanonut, että 'meillä on niin iso pituusero, ettei tästä mitään tule'. No, syy sekin.

Kyllä se pituuserokin voi olla este tai ainakin hidaste. Itse tapasin kerran miehen, joka oli minua 45 cm pidempi. Halaaminen oli aika hassua. ;) Kommunikointi ulkona kävellessä oli hieman hankalaa. Minä varvistelin ja hän kumartui puoleeni. Mulla tuli varpaat kipeiksi, hänellä selkä. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja aik.mies:
Naisissa pitää olla kunnon muodot.esim.160-170cm naiset saavat painaa 65-85kg.
Itse olen 173cm 82kg

Ei muodokkuus ole synonyymi läskille. Itse olen hyvinkin muodokas mitoilla 90-58-90, mutta hoikka.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mariee:
Katselin eilen usalaista "Suurin pudottaja ohjelmaa" ja siinä painonpudottajat saivat tavata kumppaninsa/kaverinsa pitkän tauon jälkeen. Suurimmalla osalla näistä pudottajista on perhe ja kumppani on suunnilleen normaalipainoinen tai vain vähän ylipainoinen (<- oma arvioni). Muutaman suhde oli suht tuore eli n. 2 vuotta kestänyt. Olen selaillut näitä suomalaisia ihmissuhdepalstoja ja kautta linjan esiin tulee se, ettei kukaan halua läskiä kumppania itsellensä. Joku jopa pohtii eroa kumppanille tulleiden ylikilojen vuoksi. Kumppanin siis tulisi olla hoikka, nätti/komea ja urheilullinen.

Mitä mieltä olette, voiko oikeasti lihava suomalainen nainen/mies ikinä kohdata "sitä oikeaa", joka on suunnilleen normaalipainoinen tai jopa hoikka?! Onko teillä kumppani, joka ei sovi muottiin "hoikka, nätti/komea, urheilullinen"? Voisitko sinä suht normaalipainoisena treffailla lihavaa tositarkoituksella?

KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ ja KYLLÄ
Lihavat ovat kauniimpia.
 
Siinä liikalihavuudessa on vain se haitta, että sellainen ei jaksa tehdä paljon mitään fyysistä. Jos nyt puhutaan niin lihavista kuin Suurimmat Pudottajat. Ja koska itse pidän liikunnasta ja erilaisista fyysistä kykyä vaativista pikkuharrasteista niin eihän liian lihava jaksaisi kanssani tehdä mitään. Minulle nuo fyysiset pikkuhommat ovat ihan jokapäiväisiä ja elämäntapa. Joten paljon yhteistä meillä ei sitten olisikaan. Eli en alkaisi seurustelemaan niin lihavan henkilön kanssa.

 
En täysin ymmärrä sitä että ulkoisia ominaisuuksia pidetään niin tärkeinä parisuhteessa, että niistä saadaan näinkin voimakkaita keskusteluita aikaiseksi. Itse olen aina ollut pienikokoinen niin pituudesta kuin painostakin. Mieheni puolestaan on pitkä mieheksikin ja painoa on kertynyt reilusti liikaa. Näin oli jo tavatessamme. Mieheni on aina harrastanut liikuntaa (nyrkkeilyä, punttisalia, sählyä yms.) vaikka ylipainoa onkin. Jos kuitenkin tuijotettaisiin vain painoindeksiä, niin se ei kertoisi koko totuutta. Lihas kun painaa enemmän kuin läski. Pituuseroa on meillä 30 senttiä, mutta ei se halaamista estä.
Ulkonäköasiat eivät mielestäni ole kovinkaan tärkeitä puolisoa valitessa, mutta kyllä ne varmaankin jonkun verran vaikuttavat. Itseä ei ole koskaan "kiiltokuvapojat" miellyttäneet. Tulee aina mieleen vanha sanonta: "Moni kakku päältä kaunis........"
 
Meillä on seurustelun aloittamisen jälkeen yhteispaino pysynyt samana, tosin minulla se on kymmenessä vuodessa noussut kymmenkunta kiloa, kun miehellä taas pudonnut saman verran...

Otinkin tämän painoasian tässä päivänä eräänä puheeksi, kun mies nosti minut syliinsä ja kantoi sänkyyn ja minä varoitin, että älä nyt itseäsi telo, en paina enää yhtä vähän kuin kymmenen vuotta takaperin... Mies meinasi, että yksi kymmenen kiloa nyt sinne tai tänne ja kun häneltä se on lähtenyt pois, niin yhteispainohan on edelleen sama.

Aloin myöhemmin miettiä, että mistä tämä mahtaa johtua - en siis aiemmin ollut sen kummemmin asiaan kiinnittänyt huomiota, ehken siksi, että kilot eivät minulle ole tulleet eivätkä mieheltä lähteneet kertarysäyksellä, vaan pikemminkin pikku hiljaa.

Eipä asiaa tarvinnut kauaa pohtiakaan, kun syyt moiseen selvisivät. Minä ensiksikin söin ennen terveellisemmin, mutta mieheni myötä silloin, kun hän laittaa ruokaa, on ruokavalioon tullut huomattavan paljon enemmän kermaa (mies esim. tekee mielellään valkosipulikermaperunoita tai aurajuustokermaperunoita) tai juustoa monessa muodossa, useimmiten juustotarjottimelta sellaisenaan. Lisäksi syömme useamman kerran päivässä kuin mitä itse aiemmin söin.

Toisaalta taas mies ei enää _aina_ syö noita ruokia, vaan minä teen edelleen niitä "omia" ruokianikin, paljon kasviksia ja salaatteja esimerksiki, joita mieskin on oppinut syömään. Mies myös osti poikamiesaikoinaan usein sipsejä, mutta kun minä en niitä syö, on mieskin lopettanut käytänssä kokonaan sipsit ja vastaavat.

Toinen juttu on se, että minut on kasvatettu niin, että ruokaa ei saa jättää. Syystä tai toisesta miehelläni on paha tapa jättää aina jotakin lautaselle - ja minulla on yhtä paha tapa syödä hänen lautasensa tyhjäksi...

Eipä kai siinä sitten muuta tarvitakaan, eli riittää, että minulla ovat syömätavat huonontuneet ja miehellä parantuneet...

En ole vielä mitenkään kovasti ylipainoinen (painoindeksi 25,5), eikä mies alipainoinen (painoindeksi 29), joten kummankaan osalta ei missään nimessä vielä syytä huoleen. Minun on kuitenkin syytä pitää huolta siitä, ettei tuo kilo per vuosi -tahti jatku enää, tai viisikymppisenä onkin jo sitten tullut 20 kiloa liikaa...

Eli yhteenvetona - kaikki eivät pysy samoissa mitoissa koko elämäänsä, mutta kaikkia moiset seikat eivät häiritse yhtään, ainakaan niin kauan kuin ei tosiaan puhuta vielä noista Suurin pudottaja -kokoluokan ihmisistä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hoikkis s:
Painoindeksi ei saa olla yli 22

Ai kysytkö heti ensimmäisenä tavatessasi painoindeksin? Jos se onkin 22,1 tai enemmän, niin se "heippa sit forever" tai kunnes toinen laihduttaa vaadittuihin lukemiin...?
 
Viehätyn muodokkaista naisista yli kaiken! Senpä vuoksi nettitreffejäkin selaillessani valitsen aina ne pyöreyteen, rehevyyteen, ylipainoon ja lihavuuteen viittaavat hakukriteerit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja E_:
Viehätyn muodokkaista naisista yli kaiken! Senpä vuoksi nettitreffejäkin selaillessani valitsen aina ne pyöreyteen, rehevyyteen, ylipainoon ja lihavuuteen viittaavat hakukriteerit.

ootki sitten ainoo. Tsäänssejä sulla siis riittää!

 
Minua aina huvittää nämä "ei lihavaa naista kukaan halua" tyyliset miehet. Koska miehet tajuaa että kaikki ei halua samanlaisia naisia? Miksi se on joltain mieheltä pois että kaveri tykkääkin pulleista tytöistä? Onko nämä miehet täällä niitä ATM miehiä jotka on niin katkeria siitä että "edes" lihavat naiset ei katso heihin edes puolella silmällä, sitten yritetään toitottaa näille naisille että ei ne kenellekään kelpaa vain jotta itse rumiluksena saisi edes sen lihavan naisen? Sori vaan pojat mutta nykyään lihavilla naisilla on kovat kriteerit miestensä suhteen, ei me ketä tahansa oteta.

Jokaisella on oikeus haluta sellaista kumppania kuin haluaa, sillä me kaikki olemme kriittisiä ja haluamme itsellemme tarkoitetun ihanan kumppanin. On vain jotenkin junttimaista kulkea näillä palstoilla kertomassa kuinka miehet ei halua lihavia naisia kuin käytäntö oikeassa maailmassa on ihan eri. Kyllä lihavakin nainen voi sen komean miehen saada, ei aina, mutta joissain tapauksissa. Ei hoikkuuskaan takaa sitä että saa sen täydellisen komean miehen, joskus, muttei aina.

Eli tykätkää te laihoista naisista, joku toinen tykkää lihavista ja joku tykkää pitkistä, toinen lyhyistä. Meitä riittää joka junaan. Itse en tykkää lyhyistä miehistä enkä lihavista, mutta tiedän monia naisia jotka tykkää ja joille painolla ei ole merkitystä. Lihavakin mies voi olla viehättävä jos haluaa olla, vaikkei minun halujani nostakaan.

Ja kyllä olen itse lihava nainen ja kyllä seurustelen, miehen kanssa joka on kehonrakentaja.
 

Yhteistyössä