Hani-: Mun la onkin 7.4 eikä 9.4. Sen vois vaihtaa.
Meillä kans tärppäs heti ekasta kierrosta. Esikoisen aikana tärppäs vasta kuudennesta yk:sta ja silloin kyllä lensi kirves kaivoon monta kertaa.
Täällä on nukuttu joka päivä päiväunet esikon kanssa. Pissalla saa edelleen juosta tiheään ja nälkä on KOKOAJAN ja ihan kurniva sellainen. Ja pakkohan se on syödä tai muuten tulee huono-olo. Rinnat on turvonneet ja arat. Vointi silti edelleen ihan ok ja paranemaan päin. Täytyy vaan muistaa ottaa rauhallisesti ja levätä kun tilaisuus tulee.
Galluppi:Alkuraskauden ultrassa kävin rv 7+0, jolloin OnniUnelmalla oli kokoa kokonaiset 11,9mm (vastasi rv 7+3). Syke näkyi, mutta sitä ei mitattu. Kuva saatiin mukaan.
Synnytyspelko: Esikoisen synnytys oli pitkä ja vaikea ja päättyi siihen että esikoinen kiskottiin imukupilla ulos. Kamalinta oli supistukset jotka jatkui, jatkui ja jatkui. Aika on onneksi kullannut osittain muistot sillä esikoisen syntymän jälkeen vannoin etten enää ikinä halua kokea synnytystä uudelleen. Edelleen kyllä hieman jännittää ja pelottaa, mutta nyt on päällimmäisenä mielessä se että kunhan sinne asti pääsis ja sais terveen lapsen syliinsä, kivusta viis.
HeLiNä-83, pojanpallero 5/07 ja OnniUnelma rv 7+3 :heart:
Meillä kans tärppäs heti ekasta kierrosta. Esikoisen aikana tärppäs vasta kuudennesta yk:sta ja silloin kyllä lensi kirves kaivoon monta kertaa.
Täällä on nukuttu joka päivä päiväunet esikon kanssa. Pissalla saa edelleen juosta tiheään ja nälkä on KOKOAJAN ja ihan kurniva sellainen. Ja pakkohan se on syödä tai muuten tulee huono-olo. Rinnat on turvonneet ja arat. Vointi silti edelleen ihan ok ja paranemaan päin. Täytyy vaan muistaa ottaa rauhallisesti ja levätä kun tilaisuus tulee.
Galluppi:Alkuraskauden ultrassa kävin rv 7+0, jolloin OnniUnelmalla oli kokoa kokonaiset 11,9mm (vastasi rv 7+3). Syke näkyi, mutta sitä ei mitattu. Kuva saatiin mukaan.
Synnytyspelko: Esikoisen synnytys oli pitkä ja vaikea ja päättyi siihen että esikoinen kiskottiin imukupilla ulos. Kamalinta oli supistukset jotka jatkui, jatkui ja jatkui. Aika on onneksi kullannut osittain muistot sillä esikoisen syntymän jälkeen vannoin etten enää ikinä halua kokea synnytystä uudelleen. Edelleen kyllä hieman jännittää ja pelottaa, mutta nyt on päällimmäisenä mielessä se että kunhan sinne asti pääsis ja sais terveen lapsen syliinsä, kivusta viis.
HeLiNä-83, pojanpallero 5/07 ja OnniUnelma rv 7+3 :heart: