Huhtikuun hurmurit 2015

Moi,

Vihdoinkin uskaltaudun mukaan! Asun tällä erää Suomen ulkopuolella, joten tällainen vertaistuki on tosi tervetullutta!

Tässä tiedot:

7.4.2015/AnMaaria/34v/toinen lapsi/Ulkomailla

Olen lueskellut tätä ketjua jo jonkin aikaa, mutta olo on ollut niin epäileväinen tämän raskauden jatkumisen suhteen, että en ole kommentoinut aiemmin. Niin monella tutulla on ollut keskenmenoja ja muuten vaikeuksia tulla raskaaksi, joten tuntuu uskomattomalta onnelta, että meillä tärppäsi toisella yrittämällä. Ensimmäistä lasta toivottiin 4 kuukautta, mutta olin silloin 5 vuotta nuorempi, joten tämä yllätti. Ekalla kerralla en myöskään ollut kuullut niin monista keskenmenoista kuin nyt. Tuntuu, että tässä keskenmenon pelossa on hieman raskaushormonitkin asialla, koska mielealani on muutenkin hieman erilainen kuin yleensä. Välillä olen onnellinen ja iloinen ihan pienistäkin jutuista ja toisena hetkenä taas tippa linssissä.

Olen kertonut yhdelle kaverille, lähinnä selittääkseni miksi en jaksanut lähteä hänen kanssaan minnekään, vaikka aikaa olisi ollut, kun mies ja lapsi olivat muualla. Uni on siis maistunut, mutta silti päivisin väsyttää. Joinakin öinä olen kyllä ihan valvonutkin ja stressannut sitä, että miksi mun pitää olla raskaana täällä hevon kuusessa enkä pääse sinne kotiin Suomeen tutun neuvolasysteemin, hyvien synnytyssairaaloiden ja isovahempien avun pariin. En ole silti alkanut viellä laukkuja pakkaamaan =). Muita oireita ovat monien (normaalisti hyvien) tuoksujen ja makujen etominen, erityisesti kahvi ja makeat hajuvedet etovat. Jos syömisestä menee yli 3 tuntia, alkaa tulla tosi huono olo, joten on pakko yrittää syödä jotain pientä usein. Iltaisin vatsa on turvoksissa ja hieman kipeä, en tiedä liittyykö siihen kun syö niin paljon normaalia useammin.

Liikunta auttaa hetkellisesti huonoon oloon, joten olen yrittänyt käydä pahoinvoinnista huolimatta sitkeästi uimassa ja pienillä juoksulenkeillä. Juoksu tuntuu vatsan turvotuksesta johtuen hieman ikävältä, mutta yritän pitää sitä yllä, koska haluaisin jatkaa lenkkeilyä sitten kun tää pahoinvointi hellittää (juoksen siis muutenkin). Esikoista odottaessa paha olo hävisi aika lailla viikolla 12 ja loppu raskaus sujui silloin ihmeen energisesti ja isoimmitta ongelmitta. Sitä odotellessa ja toivoessa

 

Moikka kaikki!

Täällä yksi ilmoittautuu varovaisesti mukaan! Hetki sitten tein päiväpissasta hailakahkon, mutta selkeän plussan rv4+0.

Kyseessä toinen raskaus ja toinen lapsi n. 2,5 vuoden ikäerolla. Ensimmäinen meillä tärppäsi heti ensiyrittämällä ja tämäkin tarttui mukaan yk2. Pienenä kihelmöintinä takaraivossa myllää ajatus, että ollaanko me todellakin näin onnekkaita vai miten tässä asennoitua, mutta mennään nyt päivä kerrallaan ja murehditaan sitten jos sille on joskus aihetta.

Näillä tiedoilla siis mukaan :

LA 30.4.'15/Amaya/28v/2./K-Sks


Pahoittelen, jos kirjoittelen harvakseltaan. Olen aktiivisesti seurannut tätä ketjua sen perustamisesta lähtien ja esikonkin kohdalla seurasin tiiviisti keskusteluja mutta keskusteluun osallistuminen on minulle kovin vierasta. Yritetään tsempata tässä odotuksessa.

 

Tervetuloa kaikille uusille! Joukkue sen kuin kasvaa ja vahvistuu.

Hermoilusta/hehkutuksesta aatoksia: olin itse esikoista odottaessa ihan huolesta sekaisin koko ajan ja toisestakin stressasin jälkikäteen ajatellen aivan liikaa. Näistä raskauksista ei jäänyt päällimmäisenä mieleen onnelliset ajat, vaan lähinnä 9kk kestänyt epätietoisuus ja levoton olo. Mennyttä ei voi valitettavasti muuttaa, mutta elämänasenteen voi, jos vain haluaa. Olin päättänyt tällä kertaa jo ennen yritystä, että seuraavan (viimeisen?) kanssa otan aivan rennosti, hehkutan ja nautin niin paljon kuin ihminen ikinä voi uudesta elämänalusta iloita. Olen tässä vuosien saatossa ongelmien kautta oppinut, että tunnereaktioihin voi itse vaikuttaa ja voi päättää olla pelkäämättä koko ajan kaikkea pahaa tapahtuvan. Jos murheita tulee eteen, ne ehtii sitten aikanaan käsitellä kun sen aika on. Eli ilolla eteenpäin! :heart:

Mukavaa päivää kaikille!

Pikku-Katti

 

Hellou ja tervetuloa uusille!

Vuodoista osalla ollut huolia. Itekin tuli vuotoa joku viikko sitten ja pillitin jo keskenmenoa kunnes sain mielenrauhan ja selityksen asialle. Peitonheilutushommat edelsivät tätä vuotelua ja siinäpä selitys. Limakalvot on niin turpeat että helpostikin saattaa vuotaa. Vuoto loppui kuitenkin lähes seinään enkä oo sen jälkeen asiaa murehtinut tai ihmetellyt. Kunpa kaikilla muillakin vuodot olisivat ihan vaarattomia!!

Mielialoista Eilen olin oikeestaan ekaa kertaa hieman itkuherkkä pitkään aikaan (mies reissussa ja pojat nukkumassa ja katsoin erilaisia äitejä tvstä) ja vähän piti ihmetellä että mikä tässä oikeen on...kunnes muistin että tämähän kuuluu tähän raskaus asiaan :heart: Muuten on ollut ihmeen tasasta!!

Väsymyksestä Väsyä löytyy ja olen ikionnellinen pikkukakkosesta jonka aikana saan levätä edes hetken rauhassa. Huomaan että piristyn liikunnasta suunnattomasti ja se tuntuu hyvältä vaikka väsyttäis lähteä. Yöt nukun välillä melko rauhattomasti mut epäilen, että kilpirauhaslääkitys on vähän liian voimakas tällä hetkellä ja siksi valvottaa. Aamulla tietty väsyttää jos yö menny huonosti. Kestän jotenkin tämän raskausväsymyksen kuitenkin melko hyvin kun ei se ole kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvään väsymykseen verrattuna yhtään mitään. Ihana silti tietää että tää on ohimenevää!! Nukkuminen on ihanaa

Ellotuksesta Mulla ei okseta mutta välillä lievä "korvennus" mahassa ja kahvia menee aiempaa vähemmän. Edellisissä raskauksissa en oo myöskään oksentanut koskaan ja päässy öllötysten suhteen muutenkin helpolla (=2 poikaa) joten epäilen että nytkin on poju kyytissä Eikä se haittaa. Kamat ja lelut yms valmiina pikku-ukkoa varten!! Eilen kävi mielessä että hui jos oliskin kaksoset Itse olen kaksonen mutta oon kuullu et se hyppäis yhen sukupolven yli ettei kaksonen sen todennäkösemmin sais ite kaksosia. Onko jollain muuta tietoa? Kai olot olis tuplasti huonommat ja maha heti jätti vai miltähän se tuntuis?? Oliko täällä joku kaksosten oottaja? paulianna tms.?

Ultra-aika varattu 26.9 (rv 13) ja ens neukkukäynnillä 11.9 kuunnellaan sydänääniä ekan kerran. Sitä ennen käyn jo kilppari ja raskausajan verikokeissa 10.9. Tuntuu pitkältä ajalta odottaa sinne asti mutta näillä mennään.

Kivaa loppuviikkoa kaikille =)

Baby3 +manu 7+1
ps. mies oli tuon manun kuullessaan huolissaan että onhan vaan tekonimi ja onhan se. Jostain se tuli vaan mieleen ja jäi elämään. Edelliset tekonimet ovat olleet "Nöpö" ja "Töpö" ei tuntunut luontevalta esim "Höpö"

 

Vertaistukiryhmä yksin lastaan odottaville nuorille naisille 21-29 v.

Odotat lastasi yksin. Odotat ensimmäistä lastasi. Kaipaat samassa
elämäntilanteessa olevien vertaistukea. Tapaamisissa on tilaa keskustelulle ja yhteiselle jakamiselle. Ryhmässä vierailee mm. kätilö ja yksin lapsen saanut äiti sekä muita asiantuntijoita.
Ryhmän alussa on tarjolla pieni välipala. Ohjaajina toimivat
erityisnuorisotyönohjaajat Heidi Kokko ja Tiina Kinnunen.
Ilmoittautumiset 6.10. mennessä paivi.hakala@evl.fi tai puh. 09-2340 2352.

Osallistujat puhelinhaastatellaan viikoilla 40 ja 41. Lisätietoja Heidi Kokko puh. 050-551 4448.

Ryhmä kokoontuu Erityisnuorisotyön keskuksessa Snellussa, Toinen linja 8, maanantaisin 13.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12. ja 15.12. klo 17.30-19.30.

 

Moikka!

Tänään neuvolasta soiteltiin mulle, koska eilen oli ruuhkaa eikä saatu hoidettua asioita. Hoitaja vaikutti todella mukavalta ja ikäväkseni en hänen kanssaan saa asioida. Kuitenkin varattiin aika ensimmäiselle käynnille ja se on 12.9. (VASTA!! En jaksa odottaa hah). Soitin myös gynelleni ja sovein hänen kanssaan tapaamisen 9.9. Eli pari päivää aiemmin. Eikä sen vuoksi, ettenkö jaksaisi odottaa tätä kolmea päivää, vaan siksi, että luotan häneen ja hän tiedän, että hän tekee kaikki tarvittavat jo sillä yhdellä vastaanotolla.

Mainitsin neuvolatädille myös huolestani suvussa liikkuvaan verengeenimuutokseen(?) joka nostaa riskiä sairastua veritulpalle. Sedälläni oli veritulppa vuosi sitten ja serkkullani löydettiin tämä sama muutos verestä.
Raskausaikana on vielä korkeampi riski saada veritulppa.
Minulta ei ole tätä testattu ja kysyin josko se olisi neuvolassa mahdollista testata, varmuuden vuoksi.
Täti otti asian hyvin vakavasti ja lupasi kysellä jo etukäteen mahdollisuuksista ja viimeistään ensimmäisellä käynnillä juttelen erikseen lääkärin kanssa miten toimitaan.

Oireista: alavatsatuntemukset jatkuu edelleen voimakkaina. Myös todella epämiellyttävä ja NOLO vaiva on ilmaantunut: ilmavaivat ja voimakkaat sellaiset. Asiakaspalvelutyössä epämukava juosta aina vesssaan kun siltä alkaa tuntua.
Ällövaroitus!!! Myös vatsa ollut todella sekaisin, eli uloste on rikkonaiSta ja löysää, mikä ei ole mulle tavanomaista..

Onko muilla ilmennyt tällästä vai onko aietta huoleen?

 

ttaisku Mulla oli alussa just samanlaista, että oli ilmaa ja sit maha löysällä ja tollasta just, mutta sitten se pian muuttuikin sellaseks, ettei maha toimikaan kunnolla...että onko tämäkään kiva :S Närästää, turvottaa, pierettää ja ummettaa! Jes...Mutta siis varmaankin kuuluu kuvioon, vaikkei mulla ekasta tämmöstä ollutkaan.

Tänne onkin tullu paljon uusia! Itse en ole tänne nyt paljoa kirjoitellut, kun Facebookissa tulee muuten käytyä niin paljon niin sinne sitten enempi kirjoittaakin.

 

Tervetuloa uudet mukaan!
Tuplavauvojen odottajan oloista: olo on samanlainen kuin yhtä vauvaa tässä vaiheessa odottaessa, kuvotusta on, mutta pönttöä ei ole tarvinnut halata. Vatsa turpoaa iltaa kohden, mutta tähän asti olen tavallisilla farkuilla mennyt, mutta tänään ne kiristää, pakko myöntää...
Nälkä on n. kahden tunnin välein, syöminen helpottaa
Elikkäs olot ei kyllä tässä vaiheessa eroa mitenkään, vaikka tuplat vatsassa kasvaakin Tämä varmaan kovin yksilöllistä, melko helpolla olen tähän asti päässyt.

T. Paulanna ja pavut rv8+2

 

Heippa!!

1.4 / Siili SUhonen / 31 / 2 / NKL /?
Nyt uskaltaudun itsekkin mukaan, kun tiistaina oli jo ensimmäinen neuvola. Ensimmäinen lapsukainen aloitti juuri eskarin ,joten tämä pikku kakkonen on jo todellakin odotettu tulemaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääsemme tutustumaan huhtikuussa

Yllätyksenä on nyt jo tullut masu Esikoista odottaessani maha näkyi ehkä rv 20 ja nyt olen vasta rv8+2. Hiukan haastavaa kun teen päätetyötä, mutta onneksi pomo tilasi pyynnöstäni satulatuolin, kun valittelin selkää. En ole vielä kertonut tulokkaasta...

t. Siili Suhonen rv 8+2

 

Heippa!

En ole taas kirjotellu vähään aikaan ku saanu joka päivä oksennella millon vähän millon paljon. Kävin eilen lääkärissä ja jatko sairaslomaa 5.9 asti. Sen jälkeen onkin töitä jälel 2 viikkoa ja jään työttömäksi. No plussaa tosta käynnistä myös se että lääkäri ehdotti kahden opiskelijan kanssa et kokeillaanko huvikseen ultrata vatsan päältä lääkäri varotteli et älä säikähdä jos mitään ei näy et varmaa vasta parin viikon päästä näkys ku laiteki nii huono. Oon siis ny 7+5 viikol. No kuinka ollakkaan heti tuli näkyvin sikiö ja sydänäänetki kuulemma. Voi että oli taas sydän pakahtua kun näki sen pikkusen siellä <3

Ny vaan toivoa et kaikki jatkus hyvin ja eka neuvolahan on sit 1.9. Pahoinvointiki ollu tänään vaihteeks vähän siedettävämpää. Mulla kyllä oireet vaihtelee niin päivittäin, välillä ei pysty mitää ku nii oksettaa ja välil taas oksuvapaita päiviä. Onneksi saa nyt levätä ihan luvan kanssa rauhassa.

 

Omaa napaa nyt pitkän viestin verran, kun en melkeinpä viikkoon ole tänne ehtinyt.

Tukholman reissu meni kohtalaisen hyvin, pysyin kumpanakin iltana hereillä jopa puoleenyöhön asti. Tukholmassa jaksoin hyvin sen 6,5 tuntia kävelyä vaikkei mulla ollut edes naposteltavaa mukana. Laivalla päädyin syömään suurinta herkkuani, eli katkarapuleipää, majoneesista ja katkaravuista huolimatta. Mistä päästäänkin kysymykseen, miten tarkkaan muut hifistelette ruokien ja rajoitusten suhteen? Uskallatteko syödä ihan normaalisti ulkona, vaikka paikan hygieniasta ei ole tietoa?

Paluumatka laivalla oli KA-MA-LA. Yöllä oli ihan järjetön myrsky, siis sellainen, että muut matkakumppanit oksenteli matkapahoinvoinnin vuoksi. Tää järjetön keinuminen yhdistettynä raskauspahoinvointiin oli aika hirveä kokemus. Oksentelin siis minäkin. Sen jälkeen en ole enää oksentanut vaikka koko ajan onkin vellova paha olo.

Meillä oli eilen varhaisultra. Lääkärin päivämääräsekoiluista (oli koko ajan kaikesta ihan pihalla ja lasketun ajankin väitti olevan jo maaliskuun alussa) huolimatta kaikki oli hyvin, pikkuinen vastasi viikkoja 4-5 (hedelmöittymisestä) ja oman laskujeni mukaan pitäisi nyt olla noin 6+5. Eli paikkansa pitäisi tuo kokoarvio. Syke löytyi ja kaikki tapahtui oikeassa paikkaa

 

Moikka!

Uskaltaudun tänne varovasti hiipien mukaan. voisin vähän esitellä itseäni! Eli olen 23-vuotias esikosta jo kauan haaveillut, mutta mies ei ole vielä aikaisemmin ollut täysin varma yrityksen aloituksesta. Lopetin e-pillerit huhtikuussa ja siitä heinäkuuhun asti "ehkäisynä" oli keskeytetty yhdyntä. Lähinnä ideana oli se, että mies ei ollut ihan varma yrityksen aloituksesta muttei vastaankaan. Elokuussa sitten alkoi yk1, josta ihme kyllä pamahdin sitten raskaaksi :heart:

Jotenkin tiesin jo dpo 5-7 eteenpäin, että nyt on käynyt jo tärppi. Oli sellainen rauhallinen (ja panikoiva ) olo samaan aikaan, vatsassa oli ihmeellisiä tuikkauksia ja töissä purskahdin itkuun ihan turhasta.. ekan haalean positiivisen testin tein dpo 10 (?) ja sen jälkeen on pitänyt varmistella moneen otteeseen. Viiva on vahvistunut kivasti Nyt siis laskujeni mukaan vasta 4+0, mutta jotenkin varma olo :heart:

Toivon koko sydämestäni, että kaikki menisi nyt hyvin ja saataisiin huhtivauva

Onnea kaikille plussanneille täältäkin! :heart:


30.4 ?/Matunen /23v./ 1 / ? / ?

 

Hienoa aina vaan uusia tulee mukaan
uimis harvemmin kyllä syön ulkona, mutta viime raskaudessa kävin Lontoossa ja Pariisissa ja molemmissa söin kyllä aika huoletta, paitsi jotain juustoja karttelin, kun en tiennyt niistä....mutta muuten aika vapaasti. Nyt en aina oikein meinaa muistaa vielä, että olen raskaana, joten nuo tuorejuustot ja kalat on meinanneet unohtua muutaman kerran...viimeksi kyllä söin esim. sellasia tuorejuustoja, jotka on tehty pastöroituun, vaikka jotkut sanoo ettei kannattais...Nytkin on esikoisen synttärit tulossa ja joihinkin juttuihin tulee täytteeksi tuorejuustoa ja aion kyllä syödä, kunhan on just tollanen pastöroitu.

MUistatteko te muut olevanne raskaana? Toki mullakin näitä oireita on, mutta siitä huolimatta kun ei ole vielä ultrassakaan käynyt niin ei tunnu vielä kovinkaan todelliselta. Ehkä ultran jälkeen konkretisoituu, jos siellä kaikki on ok. Meinasin kai kuitekin odottaa 3.9 saakka neuvolaan, että mitä sillä vanhalla ultralla näkee mahan päältä. Jos siinä jää epäselvyyttä, niin sitte se täytyy paniikissa varailla ultraa muualle..

Rii ja asukas n.6+3 tai 4...

 

Sain tänään vihdoin varattua ajan ensimmäiseen tarkastukseen lääkärille, ja jo ensi viikoksi. Ihanaa. Sairaanhoitaja haastatteli mua siinä yhteydessä puhelimessa kysyen ne kaikki tutut asiat mitä Suomessakin ja listasi suunnilleen samat ravinto- ja liikuntasuositukset. Jo pelkästään se sai oloni paremmaksi; ehkäpä täältäkin löytyy päteviä ja hyviä hoitajia/lääkäreitä

Selasin äsken tämän koko ketjun läpi ja huomasin että täällä olikin ollut hyvää keskustelua stressaamisesta ja peloista. Lohduttavaa huomata, että monella muullakin on ollut saman tyylisiä ajatuksia. Toisaalta niissä ajatuksissa rypeminen ei muuta raskauden kulku suuntaan tai toiseen; se kuitenkin menee, miten menee. Itselleni osa tästä tämän hetkisestä stressistä ja pelosta liittyy varmaankin siihen, että mulla ei ole nyt ketään, kenen kanssa jakaa näitä fiiliksiä. Muu perheeni lähti melko pian raskaustestin tekemisen jälkeen useamman viikon kesälomareissulle, ja mä en työni puolesta päässyt mukaan. Joten mulla on ollut aivan liikaa aikaa pyöritellä näitä alkuraskauden pelkoja ja huonovointisuutta itsekseni. Mieheni on enemmän semmoinen jalat maassa-tyyppi, joka on hyvä kuuntelemaan ja saamaan mut näkemään asiat vähän valoisemmalta kannalta. Ensi viikolla saan lapsen ja miehen kotiin! :heart: Ihan mieletön ikävä!

Rii-81 En kyllä ole päässyt unohtamaan tätä raskautta. Jos itsellä ei ole paha olo, niin sitten joku töissä puhuu raskaudesta ja vauvoista; kahdella muullakin työkaverilla kun on nimittäin vauvan odotus perheissään meneillään. En tästä haluaisi viellä kertoa töissä ennen ensimmäistä ultraa.

AnMaaria rv 7 +4

 

Meidän pieni-iso-mies meni päiväunille niin ehtii nyt taas lauseen pari kirjoittamaan.

Olotila: ensimmäisessä raskaudessa olin kyllä hyvin onnekas kun ei alkuraskaudessa ollut minkäänlaisia vaivoja. Toistaiseksi jatketaan tässäkin samoilla linjoilla pientä alavatsan painetta lukuunottamatta. Loppuraskaudessa olikin sitten kaikenlaiset ongelmat lamaannuttavasta närästyksestä (jouduin kivun vuoksi sairaalaan varmaan viisi kertaa) raskausmyrkytykseen ja liitoskipuihin sekä synnytyksen jälkeen puhjennut monimuotoinen raskausihottuma.. Jännityksellä odotetaan tulevaa! mieluummin ottaisin nyt vaikka sen oksentelun, jota vihaan ylikaiken, kuin ne loppuraskauden ongelmat.

Ruokavalio: minulle raskaudessa ehdoton ei on oikeastaan vakuumipakatut tuotteet ja alkoholi. Muuten mennään ihan maalaisjärjellä ja kohtuudella. tuntuu nuo rajoituksetkin olevan niin maakohtaisia, etten oikein usko monienkaan listalla olevien olevan niin ehdottoman pahoja, kunhan muistaa maltillisesti syödä.

johannap lohdullista kuulla, että muillakin on selittämätön ongelma pillereiden nielemisessä! minä joudun ottamaan kaikki isommat lääkkeet esim. juuston tai leikkeleen kanssa, pelkällä nesteellä en niitä saa alas.

Matunen meilläkin mies on hieman päättämätön tunteistan. Annoin miehen itse päättää ehkäisyn pois jättämisestä, mutta kyllä hän jaksaa edelleen miettiä mihin sitä on oikein ryhdytty. Itseäkin omalla tavalla alku hirvittää vaikka päätöksestäni/lapsitoiveestani olenkin varma. Meistä kumpikaan ei ole kovin vauvarakas ihminen vaan innolla odotamme sitä aikaa kun tämä tulevakin olisi isompi ja voisimme kunnolla leikkiä ja touhuta yhdessä.

 

Meni sit saikkupäiväs tää päivä. Yöllä heräsin vessaan ja huomasin, et on selkä julmetun kipeä. Otin Para-Tabsin ja sain jotenki nukuttua. Aamulla kipu edelleen ihan kauhea. Para-Tabsin voimalla töihin. Mut hyvä kun vaatteet ja kengät sai jalkaan, ni enpä töissä syöttänyt ku neljä asukasta ja sit lähdin lääkäriin. Pissanäytteen kävin antamassa ja lääkäri kirjoitti tälle päivälle saikkua. Para-Tabsia voi ottaa ja soitella tarkemmista tuloksista alkuviikosta. Tosi kiinnostuneen oloinen lääkäri! Alustavissa näytteissä ei näkynyt mitään, et oma veikkaus on, et hormonit alkaa löystyttää paikkoja ja siitä kipu. Se ainakin on toive! Levossa ei tunnu kipua, ei vaan pysty kumartua eteen. Tietty täs pelottaa, et jos kuitenki menee kesken, mut ei auta ku odottaa ultraa ja seurailla tilannetta.

SaVe ja Tiitiäinen rv 5+6

 

Tervetuloa uudet ja tsemppejä kaikille "kärsiville" :heart:

Täällä etoo ja ällöö vähän kaikki, mikään ruoka/juoma ei maistu ja mitenkäänpäin ei oikein ole hyvä olla. En ole tehnyt juuri mitään viikkoon, onneksi mies on tuossa siivoillut. Tämä alkuraskaus on juuri niin kamalaa mitä muistinkin. :X Hain tänään apteekista sea band rannekkeet, hinta oli aika suolainen mutta pakko tässä jotakin on kokeilla. Oikean kohdan löytyminen rannekkeille tuntuu vähän hankalalta, kun liikkuvatkin kädessä helposti. Mutta tuntuu siltä että ne pahimman kärjen taittaa pahoinvoinnista pois, vaikka ei ällötys kokonaan ole kaikonnut.

rv 6+3

 

Moikka,

Hankalalta kuullostaa, SAlVe tuo selkäkipusi. :|Koeta ottaa ihan rauhallisesti ja lepäillä, jos se auttaisi.

Ruokavaliosta kyseli uimis, itse aion välttää kokonaan vain alkoholia ja homejuustoja, ja kaikenlaisia pakastevihanneksia/marjoja (paitsi itse pakastetut marjat). Raa'an kalan ja medium lihan kanssa aion olla "varovainen", mutta tuskin jää kokonaan syömättä. Muuten en vältä mitään, vaan aion syödä normaalisti ( = itse tehtyä kotiruokaa pääosin , kun olen kotioloissa). Puhdistettua sokeria aion välttää painonnousun takia, sillä en halua kerätä turhia kiloja itselle tai vauvalle. Kokonaan en siis ole herkkulakossa, mutta tarkka herkuttelun kanssa kuitenkin.
Matkustan työn kautta paljon, ja syön silloin hyvälaatuisissa ravintoloissa/hotellissa eli katukeittiöt ja epämääräiset paikat kierrän muutenkin kaukaa, joten en usko, että näistä reissuruokailuista tulee olemaan vaaraa.
Varmuudella on "turvassa" kun noudattaa kaikkia ohjeita, mutta itse tiedän, että se ei tule minun arjessani ja työssäni onnistumaan, joten pitää vain yrittää tuurilla pärjäillä ilman mahatauteja.

Hyvää vointia kaikille! Ja rentouttavaa viikkonloppua!

 

Itse yritän kyllä syödä suositusten mukaan. Pakastemarjat ja pehmeät juustothan ovat kiellossa mahdollisen listeriabakteerin tarttumisen vuoksi, mikä voi aiheuttaa keskenmenon. Tiedän yhden tapauksen jossa rv 20+ tuli keskenmeno listerian vuoksi ja ihan Suomessa oli syönyt. Toki on harvinaista, mutta mahdollista. Mutta hysteeriseksi en meinannut alkaa ja kypsennettynähän juustoja voi syödä..

 

Heippa!

Kauheeta hulinaa ollut elo työnalotuksen jälkeen, joten kyllä sitä melkeen välillä unohtaa että on raskaana kun ei kerkiä miettiä

Oireista päällimmäisenä tissit! Mulla on ollu aina C kupin rinnat, ja kuppikoko ei ookkaan kauheesti kasvanu mutta rintojen paino on kyllä vähintään kaksinkertaistunu. Ihan ku ois käyny ottamassa sementistä valmistetut silarit. Täytyy tehä nyt viikonloppuna vastaisku ja käyvä ostamassa panssariset rintaliivit Selkävaivoja on nyt tullu jonkun verran, liikunta tosin tuntuu auttavan. Arat on pirulaiset myös eikä mahallaan oleminen oikeen onnistu. Pahaolo ei toistaiseksi oo löytäny tänne tietään (tsempit kaikille joilla näin ei oo...). Nenä on tukossa ja aivastuttaa, tosin nyt taitaa olla joku pikku flunssakin iskemässä. Niin ja janottaa kauheesti, ja väsyttää tietty. Välillä jotain pientä tuntemusta alamasussa, niinkun tosi vaimeita menkkakramppeja.

Ruokavaliosta ja syömisestä: Oon yrittäny nyt syödä säännöllisemmin ja lisännyt vielä enemmän kasviksia, marjoja jne. Suosituksia ajettelin noudattaa suurin piirtein (alkoholi tietenkin ehdoton ei), eli maalaisjärjellä myös. Ruokavaliota täydentää kalaöljy ja raskausvitamiini.

Neuvolaan soittelin alkuviikosta ja ajan sain hyvin kolmen viikon päähän. Asun pk-seudulla ja kuvittelin että olis vaikeempaakin, mutta tällä alueella ei tuntunut suurempia ruuhkia olevan.

Nyt kohta kauppaan, ja jospa sitä palkitsisi itsensä vaikkapa jollain pienellä herkulla kun koko viikon oon jaksanu jumpissa ravata vaikka nukkumatti roikkuukin lahkeessa

samour ja myntti 6+4

 

Hei haluaisko joku fb-ryhmässä oleva vinkata sielä että oon lähettäny täällä yksityisviestiä truudylle ja oliko se zemar? Jos ne ei käy täällä usein kattoon...

 

Moikka!

Täällä ilmoittautuisi toisen lapsen odottaja mukaan! Perheeseen kuuluu 1,5v. tyttö, minä ja mies. Mentiin itseasiassa just viime lauantaina naimisiin.

Raskausaika on vähän jännää mulla nyt, kun edellisen lapsen odotuksessa oli aikamoisia ongelmia, mm. 2kk sairaalamakuu. Tyttö syntyi kuitenkin rv 37+1 joten paremmin ei olisi voinut olosuhteisiin nähden sujua. Nuo viikot mun ongelmilla oli suoranainen ihme. Toivotaan että vältytään tässä raskaudessa ongelmilta. Taustalla myös yksi kkm ennen tyttöä.

Kerroin tytön puolitoistavuotisneuvolassa että sain niin hailakan haamun etten edes tiedä oliko siinä mitään, mutta terkkari oli ihan innoissaan meidän uudesta tulokkaasta ja varasi heti mulle ajan syyskuulle. Ja nyttemmin on plussat vahvistuneet joten eiköhän tässä ihan raskaana olla.

21.4.2015/Adii/21v./toinen lapsi/KOS tai NKL

Adii rv 5+3

 

Heissan!

Ajattelin minäkin nyt tänne kirjoittaa,muutaman illan teitä vakoillut ja itkenyt sohvalla ensin Tää on järkyttävää,itken ihankaikelle!

Mutta jotain minusta: Olen 24v. ja perheeseeni kuuluu 5v poju, ja avopuoliso.
Ollaan yritetty melkein 1,5v. joten voitte vaan kuvitella sen onnentunteen mikä plussasta tuli! :heart: 2013 mulla oli keskeytynyt keskenmeno. jotenka todella pelon sekaisin tuntein mennään!

Ensimmäinen neuvola meillä on vasta 12.9, jolloin ei ees meinaa kuunnella sydänääniä/ultrata,jotenka varasin meille ens keskiviikoks (27.9?) ultran yksityiselle. Viime raskaudessa selvis vasta 12+5, että sikiö oli kuollut jo 8 viikolla..

Oon varmaan jotenkin ihan ylihysteerinen ton keskenmenon takia kaikkien oireiden kanssa, mut tuntuuko teillä semmosta muljahtelua ihan tositosi alhaalla? huomasin tänään töissäkin, kun kipitin portaita alas kauheeta vauhtia et tuntu pahalta, ihan ku joku ois tippumassa sisältä tai jotain. :O

Ainiin,ja onhan meillä tosiaan laskettuaikakin! 14.4
nunnukka89 + joku 6+4



Niin juu ja munhan piti ihan teiltä kysyä,että millä kierrolla teille on laskettu lasketut ajat,ja viikot?
meidän neuvolatäti laski mulle lasketun 28 päivän kierrolla,vaikka mun kierto on 21-22 päivää

 

Ruokavalio: Tällä hetkellä on aika helppo noudattaa noita kiellettyjä juttuja, kun ei todellakaan tee mieli esim. mitään mereneläviä tai raakaa lihaa. :x Olin kyllä esikoisen aikaan tarkka noista ja aion olla nytkin. Täytyykin tulostaa se lista jääkaapin oveen. Mutta kyllä minä esim. pakastemarjoja syön, kunhan ne muistaa kuumentaa ennen syömistä kunnolla

nunnukka89 Täälläkin on muljahduksia, menkkakipuja, pistelyä, viiltelyä... kaikennäköisiä tuntemuksia mahassa. Välillä jos rehkii liikaa niin tuntuu jopa supistelevan. Väliin kuitenkin olen ihan kivuton, eli aika hetkittäisiä on nuo tuntemukset. Itseäkin pelottaa edellisen km;n takia, tiistaina ultrassa selvinnee mitä tuolla vatsassa oikeen tapahtuu. En muista esikoisesta että ois ollut juuri mitään kipuja tässä vaiheessa. Tietty näin toisella kierroksella kaikki paikat on jo kertaalleen revitty ja venytetty piloille

 

nunnukka89 En muista esikoisesta että ois ollut juuri mitään kipuja tässä vaiheessa. Tietty näin toisella kierroksella kaikki paikat on jo kertaalleen revitty ja venytetty piloille

Musta tuntuu etten ois koskaan ollutkaan raskaana, tosta pojun raskausajasta on niin kauan! ja sillon se meni enemmänkin "siinä sivussa" ,mut nyt kauhee analysointi joka asian suhteen!