Huhtikuun hurmurit 2015 - Lokakuu-

Oloista Lyhyttä, viiltävää tissikipua täälläkin välillä. Ja paha olo jatkuu edelleen. Tosin onneksi ei enää koko päivän kestävää. Muuten olo on paljon parempi, kun ei enää ole sitä kauheeta väsymystä.

Ruoasta Mielitekoja ei niinkään ole, mutta leipää menee paljon. Tuntuu, että siitä on ollut suurin apu pahoinvoinnin lievittämisessä. Salaatti maistuu nyt taivaallista

Lumi-15 POKS 13

 

Olottäällä myös tuttua viiltävät pistot tisseissä. Pahaa oloa Ei ole edelleenkään. Kaikkea raikasta tekee mieli (salaatti, hedelmät..) makea ei uppoa paitsi lakut ja salmiakki :/

paino on nyt noussut reilun kilon ja piti käydä henkkamaukalta hakemassa töihin mammamallin pöksyt.. Maha ei niinkään ole kasvanut vaan olet muuten vain turvonnut, takamus ja reidet....

kertominen ei olla kerrottu vielä kuin yhdelle kaverille joka tiesi myös yrityksestä. Huomenna kokeilla uudelleen kuunnella sydänääniä ja ja torstaina NT-ultra. Jos äänet kuuluu niin sitten saa perhe tietää!

Minisport 12+3

 

Oli pakko tulla hehkuttamaan, mut MÄ LÖYSIN NE!!! :heart: sain vihdoin ne sydänäänet kuulumaan! Mitä ihanaa musiikkia! Kivi harteilta pois. :heart: oli pakko heti laittaa miehelle viestiä, että ne kuuuuuluu! Wuhuu!

 

Ihanaa ttaisku! <3 varmasti huojentavaa kuulla vihdoin konkreettisesti oma pikkunen

 

Ai niin! Piti ihan tulla Poksumaan 12+0 jee! Kolme pitkää yötä ultraan... :/ jännittää,pelottaa...

Inhottava sadekeli jatkuu vaan... Ei mitään tekemistä ku vettä sataa,märkää,muksut hyppii seinille! Mä olin eilen niin saamaton etten edes päivävaatteita saanut vaihdettua päälle :S jospa tänään vähän aikaan saavampi tekis mieli omenapiirakkaa,jospa tänään sellasen pyöräyttäis

Hitto,en muista ketä piti kommentoida... Onnea ultriin niille keillä se koitos on

Sitkeäsissi & kirppu 12+0 (piti tekonimi muuttaa kun eihän tuo enää mikään matonen ole )

 

Terkkuja meidän pikkuiselta. Nukkui ultran alussa ja pui nyrkkiä kätilölle, kun hänet herätettiin. Kädet, jalat, selkä, pää, varpaat tuli nähtyä. Liikkui hyvin ja turvotus oli 0.8. ja pituus 6.4cm
La muuttui 24.4 mutta en vaihda sitä täällä. Meni päämitan mukaan ja se on vaikea kuulema saada oikein, kun vauvan asento oli huono. Kuvat eivät kauhean hyvin onnistuneet. Mutta katsotaan sitten joulukuussa jos olisi vauva hereillä.
Ensi kerralla vedän sokeripaukut ennen ultaa ;-)


Silvia ja pikkuinen 13+0 ja äiti onnesta soikeena :heart: POKS POKS POKS

 

äiti88, jaan sun kanssa himon maitoon normaalisti en juurikaan juo maitoa, mutta nyt sitä menee lähes joka ruokailulla! Muuten syöminen tökkii edelleen. Ruoka mikä maistui edellisenä päivänä ei ehkä seuraavana maistu. Paino pudonnut nyt reilun kilon, mutta eiköhän se pian tule takaisin.

Onnea kaikille ultrassa hyviä uutisia saaneille! Ihanaa lukea teidän kertomuksia täällä Oma ultra on sitten perjantaina ja vielä ainakin maltan odottaa...

Kertoa oltiin ajateltu vasta jouluna, jos ei ole pakko aiemmin. No huomattiin, että kohtahan on isänpäivä ja viimeksi kerrottiin tuleville isovanhemmille äitienpäivänä. Ehkä tuo isänpäivä olisi siis sopiva. Muille sitten sitä mukaa kun nähdään ja viimeistään joulukorteissa lopuille. Elän siis edelleen toivossa, että vatsa pysyisi piilossa kuten viimeksikin. Kokisin helpommaksi, jos saisin rakenneultraan asti pidettyä pienen piirin tietona. Pelkään kuitenkin niin kovin, että jokin menee vielä pieleen, niin en oikein osaisi vielä kantaa vatsaa vielä ylpeydellä ja ottaa onnitteluita vastaan. Joku kyselikin, että näkyykö lyhyillä aina vatsa nopeasti. Johtuisiko sekin osaksi myös kohdun asennosta? Mulla kun ei ole pituutta kuin 160cm ja viimeksi kesäloman jälkeen piti ihan kertoa työkavereille, että olen raskaana ja laskettuun aikaan oli 2,5kk. Joku kyllä huomasi, joku ei huomannut mitään ja parhaita oli niiden ilmeet, jotka eivät uskaltaneet asiaa itse kommentoida, kun eivät olleet varmoja olenko raskaana vai vaan herkutellut kesän aikana

Tää on nyt eka kerta kun onnistun puhelimella tänne kirjoittamaan, joten pahoittelen, jos teksti täynnä virheitä...

 

Ttaisku, ihanaa että äänet löytyi! On se varmasti tuonut huikeasti mielenrauhaa

Silvia, ihania uutisia sielläkin!

Mekin nt-ultrailtiin tänään ja kaikki on hyvin täälläkin. Kätilö oli erityisen ihastunut, kun sydämestä näkyi kaikki neljä lokeroa ja tyyppi oikein esitteli itseään, veuhtasi ja potki. Mittoja saatiin hetki haeskella kun kaveri vaihteli paikkaa ja möllötti aina väärinpäin. Kuvia saatiin useampi, kätilö niitä innostui tulostamaan oli oikein ihana kokemus ja tyyppi vastaa viikkoja päivälleen. Niskaturvotus 0,9 mutta muita mittoja en nyt tähän hätään muista. Selvisi myös, että istukka nököttää ihan takaseinässä joten dopplerilla kuuntelu on senkin vuoksi ollut niin helppoa jo pari viikkoa. Rakenneultra 5.12. mutta kaikki nyt nähtävillä olevat rakenteet oli kunnossa

Naeli 12+6

 

Silvia - Onnea ihanista ultrakuulumisista!

lumililja -tuosta mahan koosta on pakko sanoa,että esikoisen aikana mulla ei mahaa juuri ollut. Tai siis maha oli pieni ja siro. Synnytykseen kun mentiin niin ne kysy siellä että "öö,oletko varmasti oikeassa paikassa? Tänne tullaan synnyttämään. Oletko siis todella synnyttämässä? Täysiaikainen?"
Nauroin vaan että joo,10päivää jo yli
Silloin oli talvi ja maha ei takin alta näkynyt. Mulla oli vielä yläaste aikainen lyhyt toppatakki niin ja pituutta mulla on 165cm.

Sitkeäsissi & muru rv12+0

 

Morjesta vaan kaikille.

Eli täällä kirjoittelee toista pientä odottava emäntä Tampereelta.
16.4.15 / Lisa L / 27 / toinen lapsi tulossa / TAYS /?

Muistaakseni Keesha (tai joku muu) kyseli päiviä sitten että mitäs jos oksentaa julkisilla paikoilla. _o/ Tässähän minä. Juuri se nolo, spugen näköinen tyyppi. Itse olen kärsinyt kokoaikaisesta pahastaolosta muistaakseni jo ennen tikkuun pissimistä. Taisi olla se syy miksi epäilin raskautta. Viimeviikon vietin kotona turvassa lääkärin luvalla enkä yökkimässä työpaikan vessassa ja oksennuspussia tiukasti rutisten työmatkoilla. Samalla tilanne oli hyvin nolo mutta mulle itselleni paljon antava. En ole koskaan ollut mikään "saikuttaja" vaan juuri se tyyppi joka sairastaa viikonloppuisin ja lomilla sitten enemmän. Kotona olo olo oikein jees.

Eräänä iltana bussimatkalla hyppäsin kyydistä pois ja oksensin suoraan ensimmäisen puun juurelle minne ehdin kipittää. Ohitseni käveli porukkaa ja muutama katsoi taakseen. Kirosin ääneen oloani ja mietin miten jaksan raahautua kotiin saakka. Olo oli aivan kamalan vetelä. Avataampa tätä sanaista arkkua nyt heti nolouden nimeen lisää meinaan kusin housuuni siinä bussipysäkin vieressä oksentaessani. Uskomatonta! Ei mulla ollut käynyt mielessäkään että niin voi käydä vahingossa. Kyllähän lantiopohjanlihaksia neuvotaan treenaamaan ahkerasti mutta oletin että ne tukevat sitten synnytystä ja sen jälkeistä oloa. Ei sitä että oksennampa nyt ja autan sua pidättämään nämä kusilihakset lukossa.. Ei helkkari oikeasti. No nyt se on jaettu. Näinkin voi käydä! En tiedä onko normaalia mutta mulle niin kävi ja kävi muuten toisenkin kerran rajun oksennuspuuskan aikana töissä josta sitten lähdin suosiolla kotiin.

Kuten kerroin olo on ollut aika ikävä. Poikaystäväni, esikoiseni sekä tulevan isä siis, ei tunnu ymmärtävän pahaa oloani sekä armotonta väsymystä. Hän haukkuu vaan laiskaksi kun makaan sohvalla tekemättä mitään. Okei, näyttäähän se aika pahalle myönnän, mutta jos olen ylhäällä olotilani on hyvin etova ja pöntölle juokseva. Ehehee. Ruoka ei mene alas, lähes kaikki ällöttää (paitsi rasvainen ja sokerinen kuten nyt vaikka Panchon hamppariateria oli viimeviikon ainoa ruoka jonka söin kokonaan).

Kiloja ei vielä ole kertynyt. Yksi on kadonnut sitävastoin. Edellisestä raskaudesta ekan 3kk aikana olin saanut jo neljä ylimääräistä kiloa. Ihan vaan syömisen vuoksi. Silloinkin himoitsin rasvaista mättöä. Pizza come to mama!

Ehkäpä jätän jotain nillitettävää toiselle postaukselle. Sori nyt kusisesta tekstistä. Toivottavasti jaksatte jutella mullekkin täällä kaikesta huolimatta.

ps. Oon kuitenkin aika leppoisa ja ihan kiva.

/Lisa L + 13+4

 

En olekaan tällä puolella muistanut käydä kommentoimassa

Olot: Kaikki on hyvin, pahoinvointia lukuun ottamatta...vkl meni taas oksennellessa. Voisi jo pikkuhiljaa olot helpottua. Josko ne sitten viimeistään puolessa välissä

Himot on yltyneet aika huimaksi, vaikka pahaa oloa vielä onkin. Mies parka

Paino nousee tasaiseen tahtiin viikolla ja vkl taas oksentelu palauttaa takaisin. 2kg on tullut lähtöpainoon nähden

POKS tänään 16+0. Aika menee paljon nopeammin kuin esikoisen kanssa!

 

Lisa L nonii löytyhän sitä julkisen oksentelun kokemusta! varmasti nolotti..

Oon oikeestaan surullinen ko en kärsi pahoinvoinnista, neuvolantätiki sano että poika tulee jos ei oksenna.. Tyttöä niin kovasti toivon! Mutta mulla on kyllä itelläki nii voimakas poikaolo että oon jo melkeen tottunu ajatukseen..

Aina unohtuu mihin kaikkeen piti vastailla ku alkaa kirjottaa, hmp..
Mulla on tänää tullu joku ihme pakotus alapäähän, jatkuvana särkee ja pakottaa. Makaan sohvalla jalat ylhäällä ja toivon että se menee ohi, tuntuu ko koko alapää tipahtais. Mikä lie, toivottavasti ei mikään keskenmenon merkki!

Tääläki on iso ruokahalu, mutta silti ei pysty paljoa syömään, täys olo saa aikaan huonon olon, varsinki illalla! Äitiyshousut oon joutunu jo vetää jalkaa ko muut puristaa, aina joutu nappi auki olee..

Mukava ko muutki kirjottelee!

Keesha 11+6

 

Täällä on taas ketju venähtänyt niin pitkäks etten ees muista mitä kaikkea oon lukenu

Minäkin oon kerran oksentanu julkisesti, Prisman parkkihallissa joskus 2010-2011 vaihteessa kun odotin esikoista
LisaL mullakin kerran oksentaessa tuli ihan reilusti housuun asti, ei sentään litratolkulla Ja kyllä nyt oon huomannu että tässä pahassa yskässä on pakko olla pikkuhousunsuoja, muuten sais vaihtaa alushousuja koko ajan :ashamed:


Ostin ekaa kertaa äitiysfarkut, koska mun muut ei mahdu enää päälle.. Mutta eipä nekään hyvät ole, on nimittäin niin hirveen löysät vyötäröltä, että joutuu nostelemaan ettei tule ryttyä.. Resori taas on sopiva Varmaan laitettava vyö niihin

Keesha ei se oksentelu kerro varmaksi sukupuolta, mulla oli tyttöraskaudet varsin oireettomia, tai ainakin oksentelu oli hallittavissa tietyin kikoin

Jmia ja minimäkäräinen 15+5!

 

Tervetuloa uudet ja tasaisesti onnea kaikille ultrakuulumisista! Täällä on niin paljon keskustelijoita, että vaikka luen kaikkien viestit mielenkiinnolla ja aina mietin että tuohon pitää jotain vastata, niin sitten unohdan tyystin kuka kirjoitti mitäkin. Joten päädyn sitten vastaamaan aiheeseen oman-navan-kautta... mutta siis todellakin kiinnostaa mitä muut kirjottelee!

Kuulostaa inhottavilta noi viiltävät tissikivut :/ sellasia en ookkaan koskaan kokenut. Jee, yksi raskausoire mitä en ole kokenut (?)

Tänään kuuntelin pikkusen jumputuksia taas, onhan ne ihania <3 mutta ikävästi on tyyppi nyt virtsarakon päällä, olen koittanut vähän tehdä jo kävelylenkkejä mutta 30 minuutin jälkeen pitää juosta kotiin pissalle...

Ja juu, en luottais tuohon että oksentaminen meinaa tyttöä ja oksentamattomuus poikaa Minä oksentelin esikoisesta(kin) ja poikahan sieltä tuli. Vaikka onhan noi ihan kivoja tapoja arvuutella; mahan muoto, linea negra, mieliteot, sykkeet jne...

Julkinen oksentaminen En onneksi ole koskaan kokenut, mutta on yksi mun suurimpia pelkoja. Oksennuspussi kulkee mukana täälläkin ja mieluiten en mene mihinkään kun oksettaa.

Mahan koko Kerroin esikon raskaudesta töissä pomoille 2,5 kk ennen synnytystä, ja ne oli ihan hoomoilasena että MITÄ. ET VOI OLLA. EI NÄY. Eli aika pitkään sain sen salattua. Nyt sit on pitänytkin kertoa jo kaikille, kun näkyi niin selvästi turvotukset jo ennen kymppiviikkoa. Olisin halunnut tälläkin kertaa pitää salassa pidempään :/

mini rv 13+3

 

Ihanaa huomata joka kerta, kun tulee lukemaan, että miten aktiivisia ihmisiä täällä on, ja kuinka paljon uusia juttuja!

ja ihan ensiksi onnea kaikille ultrassa hyviä uutisia saanneille! :hug:

mä oon niin niin niin väsy,ettei päässä oikein taas liiku mitään, helppo kirjoittaa tänään juteltiin meidän pomon kanssa tosta töissä olosta, mulla siis istukka on edessä, onko kelläään kokemuksta,vaikuttaako raskauteen jotenkin ? Mietiskeltiin sen kanssa vähän tota, kun joudun tosi paljon nostelemaan,ja kantamaan painavaa tavaraa töissä,että kauanko sitää sitten pystyy olemaan/tekemään yksin.. Meillä kun ei oo muita kun ruokatauko päivässä,ja itenäistä hommaa, ja kuitenkin 10h päiviä, niin tuntuu et nyt jo välillä iltapäivisin ihan loppu :ashamed:
toki mä tahtoisin olla mahdollisimman pitkään, mut en haluais turhia riskejä ottaa kuitenkaan.
esikoisen kohdalla tein samanlaista työtä, ja jouduin jäämään rv. 28 saikulle,täysin lepoon,ettei syntyis ennenaikojaan.. sillä varmaan tätä asiaa miettiikin, kun neuvola ja lääkäri on ihan sitä mieltä et max.20vko oon töissä ja piste.

menipäs nyt oman pään purkamiseksi,mut kiitos ihanaiset teille,että on joku paikka,johon tuntojaan purkaa! :hug:

niin juu ja LisaL sulla oli ihanan suora tapa kirjoittaa,jatka samaan malliin! :flower:



ps. keskiviikko aamuna sokerirasitukseen, yhhyh :ashamed:

 

Paljon onnea hyvistä ultrakuulumisista! Ihana kuulla lisää hyviä uutisia

Tervetuloa mukaan Lisa L - myötätuntopisteet rapsahti heti kun luin sun pahoinvointikokemukset. Toivottavasti helpottaa eikä vastaavaa tarvitse enää kokea

Istukan paikkaa en hoksannut ultrassa kysyä. Oli kyllä tarkoitus. Uskoisin, että on nyt takana koska noita pienoisia liikkeitä on alkanut tuntua. Aiemmissa on ollut muistaakseni edessä(?). Jep, muisti on hyvä, mutta aika lyhyt

Vatsan kasvu: Oli syy sitten turvotus, syöminen, kohdun kasvu tai mikä vaan, mutta tää on aika huimaa. Sivuprofiilia ei enää paljon tohdi peilistä katsoa, kun parissa päivässä tapahtuu muutoksia. Kävin eilen ostamassa henkkamaukalta pari äippämekkoa ja paitaa. Nepäs näytti hyvältä päällä, istui oikein mallikkaasti Aiemmissa ei tosiaan ole näin nopeeta kasvua ollut ja rakenneultraan asti oon pitänyt raskaudet omana tietona. Toivottavasti kasvu tasaantuu pian.

Pahoinvointi ja vauvan sukupuoli: Edelliset raskaudet eivät eronneet toisistaan juuri lainkaan. Kummassakin lievää pahoinvointia ja kovaa väsymystä. Toisesta tuli poika ja toisesta tyttö. En siis välttämättä luottaisi olotiloihin sukupuolta arvuutellessa....

Mukava tosiaan, että on näin aktiivista porukkaa! Mulle ainakin sopii lukea muiden omanapaisia kirjoituksia; samalla lailla niitä tulee itse naputeltua. Että ei tarvitse pyydellä anteeksi; samassa veneessä keikutaan

 

Taas on tullut hyviä ultrakuulumisia
Naelilla oli myöskin eilen ultra,onnea hyvistä uutisista!

ISTUKAN PAIKASTA
Mulla on ollu ekassa pojan odotuksessa takana,kolmella tytöllä edessä. Koskaan en ole kuullut mitään siihen liittyen onko edessä vai takana...ei sitä ole huomioitu mitenkään erityisemmin. Liikkeet voi tuntua vaimeammin ja sydänäänet ehkä kuulua myöhemmin mutta ei välttämättä

PAHOINVOINTI JA SUKUPUOLI
En luottaisi kovin noihin väittämiin. Mulla kolmen tytön kohdalla jokainen raskaus ollut erilainen. Toisessa jos oli pahoinvointia niin toisessa taas ei. Kuten myös sanonta että jos kovin närästää loppuaikana niin vauvalla on paljon tukkaa. No,eipä ole ollut Kyllä on sellasia untuvikkoja ollut syntyessään

Nyt meen vielä hetkeks lepäilemään Zemppiä tänään ultraan menijöille!

Sitkeäsissi & muru rv12+1

 

Kiitos tervetulotoivotuksista. Mua jännitti hurjasti liittyä keskenkaiken joukkoon mukaan. Hyvä huhtikuuksi tehdään babbyja- tiimi täällä!

Voi Siili Suhonen oon niin kateellinen sulle! Jos siis himoilla meinaat seksin himoa eikä ruoan himoa. Musta tuntuu että oma mieheni on niin puutteessa että voisi melkein lähteä vieraan naisen matkaan. Syytän pahaa oloa. Aiemmin suhteemme aikana ei seksittömiä kausia pahemmin ole ollut eikä edes vihaisuus ole syy pihdata paria päivää pidempään. Kyllähän tämä vähän pahalta tuntuu siksikin. Ja ehkä siksi saan sitä naljailua osakseni sohvalla lahnaamisesta? Hah.

Aamuni alkoi jälleen kivasti. Kun olin saanut aamupalan syötyä oksensin siitä osan vieressä olevaan keittiön lavuaariin (virhe) josta kaavin sen omin pikku kätösin pönttöön. Arvata saattaa että se haju on minussa edelleen vaikka olen hinkannut käsiäni saippualla jo useampaan otteeseen tässä neljän tunnin aikana. Alkoi olla jo aikamoinen kiire bussiin joten juoksin ja taas vuorotellen oksentelin naapureiden ojiin. Onneksi en tällä kertaa ollut keskustassa tai tapahtuma olisi saanut todistajia.

Ai niin, lopetin melkein heti farkkujen pitämisen saatuani tietää että raskaana ollaan. Mua turvotti alusta saakka aivan liikaa ja se nappi auki tai kuminauhoilla sidottuna kiinni ei oikein toiminut. Kalsaripöksyt (jegginssit?) ja ihan perus sukkahousut ovat olleet jalkojani lämmittävä asia. En pidä yhtään siitä että vaatteet kiristävät silloin kun olo on muutenkin tukala. Olen myös siitä ehkä erilainen odottaja että en voi sietää sitä tunneta kun raskaushousuissa on sitä kangasta yleensä aina mahanpäälle saakka vedettäväksi. En kyennyt siihen viimeksi enkä kykene siihen edelleenkään. Onko se teistä ihan ok tunne että siinä mahan päällä on jotain tiukkaa? Itse suosin mahan alle jätettäviä malleja. Eli käärin kalsarini juuri ja juuri peittämään takapuoleni.
Mistä ostatte tai aiotte ostaa mammavaatteita? Varsinkin nyt odotusaikaa ajatellen. Tällä kertaa haluaisin tuntea oloni hyväksi vaatteissani enkä aina vaan homssuiseksi liian suuria vaatteita käyttäväksi. Imetysliiveistä sitten myöhemmin en tingi mutta kaikesta muusta saatan olla hieman pihi.

Jmia aivan mieletöntä kuulla etten ole ainoa ongelman kanssa painiskeleva. Ei mullakaan kun vähän lirahti mutta ikäväähän se oli.

Mistä te tiedätte missä teidän istukkanne on? Ei ole koskaan ollut ultrissa tai neuvoloissa siitä puhetta. Vai oletteko kenties erikseen kysyneet?

/ Lisa L & 13+5

 

Lisa L - tervetuloa minunkin puolestani olen itsekin vasta liittynyt joukkoon mukaan
Eihän tämä oma pahoinvointi ole mitään kun lukee sinun tai muiden kärsimyksistä hurjalta kyllä kuulostaa,toivotaan että helpottaa edes jossakin vaiheessa. Tuosta ISTUKAN PAIKASTA oikeastaan tulin sulle kertomaan että se pitäis lukea neuvolakortissa siinä kohtaa mihin merkitään ultratiedot. Siellä on ihan erillinen kohta jossa lukee "istukan paikka". Sitten siihen on merkitty esim. Etus.(etuseinämässä),takas.(takaseinämässä). Joskus olen ihan kysynyt että missä se istukka sijaitsee Toivottavasti tästä otti mitään selkoa

Niin ja mä en,myöskään tykkää että niiden mammahousujen kangas nousee mahan päälle. Varsinkin sitten pidemmällä kun on maha jo sen verran iso niin käännän sen resorin aina mahan alle

Sitkeäsissi & muru rv12+1

 

Tervetuloa uusille minunkin puolesta. Itsekin harvemmiten kirjoittelen, mutta joka päivä on kiva käydä lukemassa ihmisten oma napa-kirjoituksia =) On vaan kiva lueskella mitä muille kuuluu ja missä vaiheessa mennään.

Itse huokasin helpotuksesta ultran jälkeen ja siitä viikko neuvolassa kuunneltiin pikkuisen sydänääniä, joten nyt pitäisi osata iloita. Mennäänhän jo viikoilla 14+1. Onko kellään muulla kuitenkin takaraivossa sellainen pieni huoli, että mitä jos kaikki ei olekaan hyvin?
Nyt taas aika tuntuu matelevan, kun seuraavaan neljään viikkoon ei tapahdu mitään, sitten vasta neuvolalääkäriaika. Mun mielestä neuvola sais olla vaikka kerran viikossa

Minäkin olen harkinnut kohta meneväni housuostoksille. Lannefarkkuja ei voi enää käyttää ja muutkin farkut alkaa ahistaa vatsan päältä, vaikka ei minulla vielä mitään näkyvää vauvamahaa olekaan, saati painokaan noussut.

Joppu & 14+1

 

Taas olette pitkät pätkät kirjoitelleet. Itse olen lähinnä taustaillut, kun ei sitten tuon nt-ultran jälkeen ole mitään ihmeellistä tapahtunut. En omista doplerii, joten ei sitten ole Nököä päässyt tuon nt-ultran jälkeen kuuntelemaan. Kuten täällä on monesti mainittukin, on todella mukava lueskella näitä juttuja ja todeta, ettei ole omien (omituistenkin) olojen ja ajatusten kanssa yksin.

ON Väsymys saattaa vähän olla hellittämään päin. Töissäkin pystyy taas jotain tekemään ja ajattelemaan, eikä vaan tuijottamaan tyhmänä tätä kursoria, joka näytöllä vilkkuu. Masukin on sitten viime viikosta taas pompsahtanut esiin ja viikonloppuna mieskin tästä jo mainitsi. Taitaa kyllä edelleen olla enimmäkseen turvotusta tämä pompsahdus. Pari viikkoa välissä olikin, että turvotukset olivat tiessään.

Minun eräs pelkoni näissä raskauksissa on ollut tuo oksentaminen. Yritän kaikin tavoin välttää sitä, jos ei ole aivan pakko. *puistatus* Myötätuntoni on niin kovasti teidän kaikkien, jotka kyseisestä oireesta kärsitte, puolella, että ette uskokaan.

Torstaina olisi edessä sokerirasitus (täytyy varmaan varustautua jollain neulomuksella, että saa ajan kulumaan) ja toiveena, että ei jäisi kiinni, ja että rasitus menisi yhtä sujuvasti kuin edellisetkin. Näissä isoimpana toiveena olisi, että ko. toimenpiteen kokeita olisi ottamassa se yksi "über" mukava ja taitava "tippa-Iita", joka oikeasti tajuaa olla asiallinen -- ja sen myötä myös otettua helpommin nuo näytteet tästä "kuivasta" kropasta. Kun näytteenottaja alkaa ottaa hermoon, mun suonet päättää siis mennä ihan minikokoisiksi ja sitten siitä hommasta ei tule mitään, ei niin yhtään mitään!!!

Poitsumme 2-vuotisneuvola oli tänään -- ja kyl meil o niin ketterä, näppärä, reipas ja fiksu 2-vuotias. Äiti ja isi saivat olla NIIN ylpeitä! :heart:

Viime viikolla kuultiin myös tuttava perheestä iloisia uutisia... Meillä on laskettujen aikojen välissä vain pari-kolme päivää! Tosi mukavaa!!!

Kiva, että tänne on tullut vielä näin paljon uusia kirjoittelijoita -- Kiva, kun olette liittyneet joukkoon! Seuraavaa neuvolaa odotellessa...

Minnuli ja Nökö 14+0 POKS!

 

Heissan vaan täältäkin pitkästä aikaa! Olen kirjoitellut taas lähinnä fb-ryhmässä, koska tämä sivu tökkii omalla koneellani niin pahasti, että menee maku koko kirjoittamisesta, kun ei vaan luista!
Onpa harmi, että tamariini sai niin ikäviä uutisia ultrassa <3 Toivottavasti näitä ei enää tulisi! Viime kuun ketju jäi minulta varmaan pitkälti lopusta lukematta, joten ei ole käsitystä kuinka moni on joutunut ryhmästä poistumaan? Tosi harmillista
Aina "toivoisi", että jos on kesken mennäkseen, niin menis sit jo niin pienillä viikoilla, ettei tarviis enää nt-ultrassa todeta mitään ikävyyksiä.

Iskias vaivaa täällä jo nyt, erityisesti liikunnan jälkeen. Ei hirveesti motivoi. Eilen kävin spinnissä ja tänään kyllä tunnen sen juurikin ton iskiaksen takia, että tulipahan käytyä...kuitenkin huvittais liikkua, mutta en tiedä kuinka pitkää kykenee siihenkään.

Nt-ultrassa käytiin reilu viikko sitten, turvotus 1,1-1,2mm ja kaikki näytti olevan kunnossa, ei myöskään soittoa kuulunut seuraavan viikon aikana, joten ilmeisesti verikokeet olivat myös ok. Mutta seuraavaksi toki jännitänkin rakenneultraa....!!

Meitä on näköjään useita KYSissä synnyttäviä, mutta fb-ryhmään ei ainakaan ole vielä montaa eksynyt. Kunhan koette ajan sopivaksi tai siis jos ylipäänsä haluattekaan, mutta liittykää ihmeessä Olis ihan kiva joskus vaikka järkätä joku tapaaminenkin tjs.

Valkovuodosta joku kyseli ja mulla on ainakin päiviä, jolloin sitä tulee tosi paljonkin ja aika "vetistä" on, sit taas toisina päivinä ei niin paljon, mutta pääosin kyllä tulee aika reippaasti! Näin oli viimekin kerralla...

Huomenna olis neuvolalääkäri, joka ei saa varmaan taaskaan sydänääniä kuulumaan (ei kuulemma koskaan saa), mutta ehkäpä terkkari sais Ei tartteis sitten huolestua...

Masu on pikkasen alkanu kasvaa, turvotus on jo vähän jääny taka-alalle, eli näytti jossain vaiheessa iltaisin isommaltakin, mutta onhan tuossa silti jotain muutosta jo nähtävissä. Hyvin pystyy kuitenki vielä piilottelemaan....

Mutta juu, taidan lukaista tuota edellistä ketjua kunhan ehdin, että vähän kestän kärryillä mitä täällä on tapahtunut!

Rii ja asukas 14+0.

 

Ainiin lasketun ajan voi nyt päivittää mulle

14.4 Rii-81/ 33v/ 2.lapsi/ KYS

 

Istukan paikka tuli mainituksi tuolla nt-ultrassa, eli mulla on ihan tuolla takana. Sen kyllä osasin jo aavistaakin, kun dopperilla kuului sydänäänet jo 9+2 varsin helposti, joten en uskonutkaan, että se istukka siinä edessä möllöttäisi.

Masu alkaa kasvaa täälläkin, piti jo siirtää kaapista pois kaikki korkeavyötäröiset farkut, koska ne tuntuu aivan järkyttävän epämukavilta. En oikein tiedä että mihin pukeutua, kun legginsejä en osaa pitää :/

Mammavaatteet siis kiinnostaisi täälläkin. En viitsisi sokkona ostella, joten olisiko jollain suosituksia, että mistä hyviä ja kohtuuhintaisia? En henkkoht tykkää ostella HenkkaMaukasta, joten olisiko jotain muita vinkkejä? Kirpparit on toki aina, mutta oman koon löytäminen on melko sattumankauppaa. Etenkin tuo farkku/housuosasto kiinnostaisi, omilla paidoilla varmaan selviän aika pitkälle. Talvitakkiin toivon mahtuvani koko talven. Kellään vinkkejä, miten saada toppahousuista vauvamasun mahduttavat? Mun työ edellyttää ulkoilua kelillä kuin kelillä ja toppahousuihin olis siis pakko ahtautua. En vaan kerta kaikkiaan haluais ostaa mitään mammaversioita toppiksista, jos ei ole aivan pakko ja hinta edullinen.

 

Onnea taas tasaisesti kaikille hyviä ultrakuulumisia kertoneille ja tsemppiä niille, joilla vielä ultra edessä!

Kävin viikonloppuna hakemassa ensimmäiset mammafarkut. Niissä on kyllä ihana kulkea, kun ei kiristä! Vatsa on jotenkin tosi pinkeä. En tiedä, onko turvotusta, vaikka vatsa toimii normaalisti päivittäin vai kenties ne pari lisäkiloa, jotka nyt on tulleet vai mitä. Löysät paidat on käytössä julkisesti, kun vielä haluaisin pitää raskauden pienen piirin tiedossa. Voiko olla pelkkää turvotusta tuo mahan pinkeys, vaikka vatsa toimiikin? Kovasti jo kuitenkin odotan mahan kasvua.

Viikonloppuna kerrottiin kummankin perheille ja ottivat uutisen oikein hyvin. Olivat kuulemma jo aavistaneet raskausuutisen tai ainakin odotelleet sitä.

Loppuun vielä kysymys. Kärsiikö kukaan muu nännien ja nännipihojen kuivumisesta ja kenties siitä johtuvasta kutinasta? Kipeätkin ovat, kuten rinnatkin... Voiko tätä jotenkin helpottaa tai mistä tämä kuivuminen voi johtua? Ei ole koskaan ennen ollut vastaavaa ongelmaa...

nööse ja meidän tyyppi 13+1