Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Huhtikuun hurmurit 2015 - Huhtikuu, meidän kuu!
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Nippetius, post: 30829737, member: 137079"]</p><p>Huh, morjesta!</p><p></p><p><img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /></p><p></p><p>Torstaina (14.5.) kotiuduttiin viimein täällä meilläkin!</p><p></p><p>Mistähän sitä edes aloittaisi.. Noh, tosiaan. Tiistaina (5.5.) alkoivat aamuyöllä kipeät supparit, jotka sitten jatkuivatkin ihan sunnuntaihin (10.5.) asti. Torstain jälkeen en enää juuri nukkunu ja siinä vaiheessa, kun alettiin sunnuntaina aamuyöstä ponnistella, niin supistuksia oli tullu n. 120 tuntia putkeen. Kävin monta kertaa Koksissa ja joka kerta käännyttivät ovella takaisin kysyttyään, että supisteleeko tiheämmin kuin 10 min välein. Kun synnytys ei voi olla käynnissä, jos supistelee vain 10 min välein.</p><p></p><p>Lauantaina yötä vasten mentiin viimeisen kerran näyttämään naamamme ja totesin melkein täysin uupuneena, että jos ne ei ota sairaalaan sisään, niin sitten me odotetaan parkkipaikalla niin kauan kun pitää alkaa ponnistaa. Mukava kätilö laittoi sitten meikäläisen ammeeseen likoamaan ja kellottamaan supistuksia. Edelleen oltiin 10 minuutissa siinäkin vaiheessa, kun kätilö otti saliin. Sain aamukahden-kolmen aikaan panadolin ja jonkun toisen napin ja kätilö käski mennä nukkumaan. Tropithan eivät auttaneet kuin 20 min ja supparit tulivat takaisin niin kovina, että piti huutaa joka kerta kun supisti. Pyysin kätilön takaisin ja taas sama "ei ole kyse synnytyksestä, kun ei supista tiheämmin kuin 10 min välein" -keskustelu. Kätilö kuitenkin päätti vilkaista alapäätä, kun valitin, etten saa pissattua, kun painaa niin kovin sieltä alhaalta.</p><p></p><p>"No ei ihme jos painaa. Sä oot 9 cm auki. Puhkastaas noi kalvot pois."</p><p></p><p>Kalvojen puhkaisun jälkeen kätilö käski alkaa ponnistella pikku hiljaa ja samalla lämmitti välilihaa kuumalla vesikääreellä ja laittoi toosaan jotain liukasteita. Kivunlievityksiä en koko synnytyksessä muuta saanu kuin aamuyöstä ne kaksi nappia. Multa loppui kaikki supistelu kalvojen puhkaisun jälkeen ja jouduin ponnistamaan "sokkona". Ponnistin aina kun uskalsin/jaksoin ja voin rehellisesti sanoa, että pää saatiin ulos täysin kivuttomasti (?!). Mut voihan tsibös sen loppukropan kanssa. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> Alapää alkoi tuntua siltä, että se repeää jokaisessa poikittaissuunnassa ja aloin ponnistaa ihan vimmatusti. Kätilö yritti toppuutella, mutta minä hädissäni en pystynyt lopettamaan. En osaa sanoa kauanko ponnistusvaihe loppujen lopuksi kesti, mutta tyttö syntyi 5.40.</p><p></p><p>3790 g, 53 cm ja neljä tikkiä! :flower:</p><p></p><p>Synnytyksestä jäi kaiken kaikkiaan ihan hyvä fiilis! Oli oikein mukava kätilö ja mies oli mulla mukana tukena ja turvana jokaisen supistuksen, hiki-, veri-, lapsivesi- ja pissatipan läpi! <3</p><p></p><p>Se Koksin osasto oli kyllä taasen ankea. Jouduttiin tytön kanssa olemaan sunnuntaista torstaihin siellä tarkkailtavana, koska mulla raskausdiabetes ja tytöltä seurattiin sokereita. Ma-ti välisenä yönä typyn sokerit pomppas todella alas ja antoivat lisämaitoa. Hoitajia mulla ehti varmaan olla lähemmäs 15 (?) tuona aikana, joista kaikki olivat ylimaallisen ihania ja kannustavia paitsi kaksi pässinpäätä, jotka tietysti jäivät parhaiten mieleen. Herkässä mielentilassa, yksin ja aika peloissaan siellä osastolla ei todellakaan tarvitse mitään ylimääräisiä stressinlähteitä.</p><p></p><p>Toinen näistä pässinpäähoitajista (yökkö) totesi mulle, että nenämahaletkuun laitetaan lapsi, jos ei ala imetys sujua. <strong>WTF!?</strong> <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite4" alt=":mad:" title="Vihainen :mad:" data-shortname=":mad:" /> Mä menin niin tolaltani, että en voinu tehdä öisin muuta kuin itkeä tihrustaa vauva rinnalla ja rukoilla, että multa tulis maitoa ja että vauva söis. Pidin sitä ihan koko ajan iholla ja pienestäkin ynähdyksestä löin tissiä suuhun ja itku kurkussa ajattelin, että oon jo nyt ihan paska äiti. Pidin lasta sylissä, silittelin sitä ja sydäntä kuristi ihan älyttömästi ajatus, että pienelle tehdään jotain niin radikaalia, kun hädin tuskin on selvinnyt siitä järkytyksestä, että on puserrettu tänne kylmään maailmaan. Kiitokset yökölle siis, että sait tuoreen nuoren äidin rauhalliseen mielentilaan heti jo synnytyslaitoksella! <3 Kun valvoin kaikki yöt laitoksella odottaen, että vauva pikkuisenkin hamuilee, että varmasti saa syödäkseen, niin voitte uskoa, miten fiilis alkoi olla katossa!</p><p></p><p>Typyhän heräsi aina siihen aikaan syömään, kun osastolla oli ruokatarjoilu. Multa jäi aika monta kertaa siis ruuat syömättä, kun en ehtiny. En myöskään saanu nukuttua, koska lapsi oli mulla koko ajan kenguruhoidossa ja pelkäsin litistäväni sen unissani. Pyysin sitä v-mäistä yökköä ottamaan tytön vauvalaan hoitoon tunniksi-pariksi, että saisin nukuttua ihan pienen hetken. Yökkö totesi "Laitat vauvan kainaloos vaan ja unta kuulaa. Et sä sen päälle kierähdä" ja lampsi ulos huoneesta. Jäi tosi turvallinen ja levollinen olo käydä nukkumaan! :headwall:</p><p></p><p>Onneksi siellä oli tosiaan muut hoitajat älyttömän ihania. Kaikki neuvoivat mua todella kärsivällisesti imettämisessä ja moni totesi, että jos maito nousee hitaasti tai tyttö ei nyt muuten vaan saa tarpeeksi tissistä, niin sitten annetaan vähän korviketta lisäksi. Ilman mitään draamoja. Ja korviketta jouduttiin antamaankin tuona yhtenä yönä, kun sokerit laski alas. Hoitaja antoi ruutalla parikymmentä millilitraa, eikä mitenkään syyllistänyt mua siitä, että olen jotenkin kelpaamaton äidiksi, kun en saanut tissimaidolla pidettyä sokereita yllä.</p><p></p><p>Vauvan paino kuitenkin tippui sitten 10% joten jouduttiin olemaan yksi ylimääräinen osastopäivä. Mieli oli ihan sika maassa. Taas mietin, että kaikki on mun syytä ja olen jotenkin älyllisesti varmaan vajaa, kun en osaa imettää oikein. Onneksi paino nousi tarkkailupäivän aikana ihan kelvollisesti ilman lisämaitoja, joten päästiin torstaina lähtemään. Läksiäispäiväksi sain sitten toisen pässinpäähoitajan, joka ei varsinaisesti kai ollut ilkeä, mutta meillä kemiat kolahti ihan vastakkain. Oli vanhempi täti-ihminen ja selkästi äänensävyillään osoitti, että lapsen äidillähän ei voi olla maalaisjärkeä ja huomautteli kaikista idioottimaisen itsestäänselvistä asioista. Tyyliin: "ETHÄN SÄ MEINANNU ALASTI SYLISSÄ KANTAA VAUVAA AUTOLLE?!??!?!" siinä vaiheessa, kun ilmoitin, että oltais nyt lähdössä ja en ollut vielä pukenut vauvaa. Se huomautti siinä lähtö vaiheessa _aivan_ kaikesta. Jaksoi nipottaa kaikesta, mihin silmä sillä osui. Vauvan piposta, meidän turvakaukalosta, ymsyms. Oli niin "haista paska" -fiilis lähteä pois, että huhheijaa. Saarnattuaan mulle aikansa siitä, että vauva kuolee, jos sen jättää alasti hankeen (koska vastasynnyttänyt äitihän on mieleltään ihan vajaa) totesi naama muikealla hymyllä, että "TERVETULOA SITTEN JOSKUS TAKAISIN"</p><p></p><p>Argh.</p><p></p><p>Mutta ne 13 muuta kätilöä/hoitajaa oli ihan 5/5! Mahtavia ja vilpittömästi lämpöisen oloisia ihmisiä! :flower:</p><p></p><p>Nyt siis ollaan toista päivää kotona ja koitetaan vähän hakea rytmiä arkeen. Aika rankkaa on, kun ei vieläkään osaa/uskalla nukkua. Mutta suunta on varmasti ylöspäin! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Kunhan noi tikitkin tuolta tuherosta paranee ja oma vointi kohenee, niin varmasti arki alkaa lutviintua.</p><p></p><p>Ja kaikille teille(kin), jotka tuskailette imetyksen kanssa, niin lukekaa ihmeessä <a href="http://issuu.com/imetyksentuki/docs/lohtukirja_issuu">Imetyksen lohtukirjaa</a>. Mä olen itkeä pillittänyt tuota lukiessa, mutta kyllä siitä on ollu henkistä apua!</p><p></p><p>Jaksamisia teille/meille kaikille! :heart:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Nippetius, post: 30829737, member: 137079"] Huh, morjesta! :D Torstaina (14.5.) kotiuduttiin viimein täällä meilläkin! Mistähän sitä edes aloittaisi.. Noh, tosiaan. Tiistaina (5.5.) alkoivat aamuyöllä kipeät supparit, jotka sitten jatkuivatkin ihan sunnuntaihin (10.5.) asti. Torstain jälkeen en enää juuri nukkunu ja siinä vaiheessa, kun alettiin sunnuntaina aamuyöstä ponnistella, niin supistuksia oli tullu n. 120 tuntia putkeen. Kävin monta kertaa Koksissa ja joka kerta käännyttivät ovella takaisin kysyttyään, että supisteleeko tiheämmin kuin 10 min välein. Kun synnytys ei voi olla käynnissä, jos supistelee vain 10 min välein. Lauantaina yötä vasten mentiin viimeisen kerran näyttämään naamamme ja totesin melkein täysin uupuneena, että jos ne ei ota sairaalaan sisään, niin sitten me odotetaan parkkipaikalla niin kauan kun pitää alkaa ponnistaa. Mukava kätilö laittoi sitten meikäläisen ammeeseen likoamaan ja kellottamaan supistuksia. Edelleen oltiin 10 minuutissa siinäkin vaiheessa, kun kätilö otti saliin. Sain aamukahden-kolmen aikaan panadolin ja jonkun toisen napin ja kätilö käski mennä nukkumaan. Tropithan eivät auttaneet kuin 20 min ja supparit tulivat takaisin niin kovina, että piti huutaa joka kerta kun supisti. Pyysin kätilön takaisin ja taas sama "ei ole kyse synnytyksestä, kun ei supista tiheämmin kuin 10 min välein" -keskustelu. Kätilö kuitenkin päätti vilkaista alapäätä, kun valitin, etten saa pissattua, kun painaa niin kovin sieltä alhaalta. "No ei ihme jos painaa. Sä oot 9 cm auki. Puhkastaas noi kalvot pois." Kalvojen puhkaisun jälkeen kätilö käski alkaa ponnistella pikku hiljaa ja samalla lämmitti välilihaa kuumalla vesikääreellä ja laittoi toosaan jotain liukasteita. Kivunlievityksiä en koko synnytyksessä muuta saanu kuin aamuyöstä ne kaksi nappia. Multa loppui kaikki supistelu kalvojen puhkaisun jälkeen ja jouduin ponnistamaan "sokkona". Ponnistin aina kun uskalsin/jaksoin ja voin rehellisesti sanoa, että pää saatiin ulos täysin kivuttomasti (?!). Mut voihan tsibös sen loppukropan kanssa. :D Alapää alkoi tuntua siltä, että se repeää jokaisessa poikittaissuunnassa ja aloin ponnistaa ihan vimmatusti. Kätilö yritti toppuutella, mutta minä hädissäni en pystynyt lopettamaan. En osaa sanoa kauanko ponnistusvaihe loppujen lopuksi kesti, mutta tyttö syntyi 5.40. 3790 g, 53 cm ja neljä tikkiä! :flower: Synnytyksestä jäi kaiken kaikkiaan ihan hyvä fiilis! Oli oikein mukava kätilö ja mies oli mulla mukana tukena ja turvana jokaisen supistuksen, hiki-, veri-, lapsivesi- ja pissatipan läpi! <3 Se Koksin osasto oli kyllä taasen ankea. Jouduttiin tytön kanssa olemaan sunnuntaista torstaihin siellä tarkkailtavana, koska mulla raskausdiabetes ja tytöltä seurattiin sokereita. Ma-ti välisenä yönä typyn sokerit pomppas todella alas ja antoivat lisämaitoa. Hoitajia mulla ehti varmaan olla lähemmäs 15 (?) tuona aikana, joista kaikki olivat ylimaallisen ihania ja kannustavia paitsi kaksi pässinpäätä, jotka tietysti jäivät parhaiten mieleen. Herkässä mielentilassa, yksin ja aika peloissaan siellä osastolla ei todellakaan tarvitse mitään ylimääräisiä stressinlähteitä. Toinen näistä pässinpäähoitajista (yökkö) totesi mulle, että nenämahaletkuun laitetaan lapsi, jos ei ala imetys sujua. [B]WTF!?[/B] :mad: Mä menin niin tolaltani, että en voinu tehdä öisin muuta kuin itkeä tihrustaa vauva rinnalla ja rukoilla, että multa tulis maitoa ja että vauva söis. Pidin sitä ihan koko ajan iholla ja pienestäkin ynähdyksestä löin tissiä suuhun ja itku kurkussa ajattelin, että oon jo nyt ihan paska äiti. Pidin lasta sylissä, silittelin sitä ja sydäntä kuristi ihan älyttömästi ajatus, että pienelle tehdään jotain niin radikaalia, kun hädin tuskin on selvinnyt siitä järkytyksestä, että on puserrettu tänne kylmään maailmaan. Kiitokset yökölle siis, että sait tuoreen nuoren äidin rauhalliseen mielentilaan heti jo synnytyslaitoksella! <3 Kun valvoin kaikki yöt laitoksella odottaen, että vauva pikkuisenkin hamuilee, että varmasti saa syödäkseen, niin voitte uskoa, miten fiilis alkoi olla katossa! Typyhän heräsi aina siihen aikaan syömään, kun osastolla oli ruokatarjoilu. Multa jäi aika monta kertaa siis ruuat syömättä, kun en ehtiny. En myöskään saanu nukuttua, koska lapsi oli mulla koko ajan kenguruhoidossa ja pelkäsin litistäväni sen unissani. Pyysin sitä v-mäistä yökköä ottamaan tytön vauvalaan hoitoon tunniksi-pariksi, että saisin nukuttua ihan pienen hetken. Yökkö totesi "Laitat vauvan kainaloos vaan ja unta kuulaa. Et sä sen päälle kierähdä" ja lampsi ulos huoneesta. Jäi tosi turvallinen ja levollinen olo käydä nukkumaan! :headwall: Onneksi siellä oli tosiaan muut hoitajat älyttömän ihania. Kaikki neuvoivat mua todella kärsivällisesti imettämisessä ja moni totesi, että jos maito nousee hitaasti tai tyttö ei nyt muuten vaan saa tarpeeksi tissistä, niin sitten annetaan vähän korviketta lisäksi. Ilman mitään draamoja. Ja korviketta jouduttiin antamaankin tuona yhtenä yönä, kun sokerit laski alas. Hoitaja antoi ruutalla parikymmentä millilitraa, eikä mitenkään syyllistänyt mua siitä, että olen jotenkin kelpaamaton äidiksi, kun en saanut tissimaidolla pidettyä sokereita yllä. Vauvan paino kuitenkin tippui sitten 10% joten jouduttiin olemaan yksi ylimääräinen osastopäivä. Mieli oli ihan sika maassa. Taas mietin, että kaikki on mun syytä ja olen jotenkin älyllisesti varmaan vajaa, kun en osaa imettää oikein. Onneksi paino nousi tarkkailupäivän aikana ihan kelvollisesti ilman lisämaitoja, joten päästiin torstaina lähtemään. Läksiäispäiväksi sain sitten toisen pässinpäähoitajan, joka ei varsinaisesti kai ollut ilkeä, mutta meillä kemiat kolahti ihan vastakkain. Oli vanhempi täti-ihminen ja selkästi äänensävyillään osoitti, että lapsen äidillähän ei voi olla maalaisjärkeä ja huomautteli kaikista idioottimaisen itsestäänselvistä asioista. Tyyliin: "ETHÄN SÄ MEINANNU ALASTI SYLISSÄ KANTAA VAUVAA AUTOLLE?!??!?!" siinä vaiheessa, kun ilmoitin, että oltais nyt lähdössä ja en ollut vielä pukenut vauvaa. Se huomautti siinä lähtö vaiheessa _aivan_ kaikesta. Jaksoi nipottaa kaikesta, mihin silmä sillä osui. Vauvan piposta, meidän turvakaukalosta, ymsyms. Oli niin "haista paska" -fiilis lähteä pois, että huhheijaa. Saarnattuaan mulle aikansa siitä, että vauva kuolee, jos sen jättää alasti hankeen (koska vastasynnyttänyt äitihän on mieleltään ihan vajaa) totesi naama muikealla hymyllä, että "TERVETULOA SITTEN JOSKUS TAKAISIN" Argh. Mutta ne 13 muuta kätilöä/hoitajaa oli ihan 5/5! Mahtavia ja vilpittömästi lämpöisen oloisia ihmisiä! :flower: Nyt siis ollaan toista päivää kotona ja koitetaan vähän hakea rytmiä arkeen. Aika rankkaa on, kun ei vieläkään osaa/uskalla nukkua. Mutta suunta on varmasti ylöspäin! :) Kunhan noi tikitkin tuolta tuherosta paranee ja oma vointi kohenee, niin varmasti arki alkaa lutviintua. Ja kaikille teille(kin), jotka tuskailette imetyksen kanssa, niin lukekaa ihmeessä [URL="http://issuu.com/imetyksentuki/docs/lohtukirja_issuu"]Imetyksen lohtukirjaa[/URL]. Mä olen itkeä pillittänyt tuota lukiessa, mutta kyllä siitä on ollu henkistä apua! Jaksamisia teille/meille kaikille! :heart: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Vesihiisi sihisi hississä"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Mistä mitataan talon runko juoksuväli?
9 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Shrinkflaatio kukoistaa - Uudistuneissa Taffelin sipsipusseissa on korkeampi kilohinta, vaikka pussin sisältö ei ole muuttunut
23 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Iltasanomien jutussa väitetään *asistisesti maahanmuuttajien ja vieraskielisten olevan kunnille kustannus eikä rikkaus ja voimavara
28 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Irro ja Stubb
Tänään 08:25
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kiva kun toi lumi sulaa pois
Tänään 08:23
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Relaatio 1068 - Tuisku
Tänään 01:08
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Islam ja avioliitto 😢
Tänään 00:44
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Tätä ei voi kysyä vauva-palstalla moderaation takia: Mistä nämä puppa-jutut ovat alkaneet?
Tänään 00:27
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
K/B-komposti 2.0
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:00
Luettu: 14K
Aihe vapaa
2.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 02:06
Luettu: 842
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:21
Luettu: 828
Aihe vapaa
4.
Hoitajamitoituksesta - Potkut 800:lle hoitajalle yksistään HUS:ssa, nyt laitetaan mitoitukset kuntoon
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:30
Luettu: 602
Aihe vapaa
5.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:27
Luettu: 568
Aihe vapaa
6.
Mikko Koivu: Aika puhua
Started by vierailija
Torstai klo 16:44
Luettu: 560
Aihe vapaa
7.
"Janne murhasi kaksi lastaan julmalla tavalla – Nyt kotona on uusi puoliso: ”Meillä on toimiva parisuhde”"
Started by vierailija
Maanantai klo 23:10
Luettu: 506
Aihe vapaa
8.
Tätä kilttimies ei ymmärrä: K-kauppias puristi 17-vuotiaan harjoittelijan rintoja
Started by vierailija
Maanantai klo 19:52
Luettu: 501
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Kelan etuuskäsittelijät eivät pääse tänä vuonna joululomalle - Lomarajoitusten tavoitteena on varmistaa etuushakemusten sujuva käsittely
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
2.
Katsoitteko illan A-talkin?
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
3.
OrpoPurra aikoo leikata taas: Orpo avautuu ensi vuoden budjetista
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
4.
Kiva kun toi lumi sulaa pois
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
5.
Riikka Runtelee! Nyt konkurssit tapissa
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
6.
Mitä tubettaja voi vähentää verotuksessa?
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
7.
Työministeri ihmettelee: Oppositio ei edes jaa kuvaa taloudesta
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
8.
Mikko Koivu: Aika puhua
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Huhtikuun hurmurit 2015 - Huhtikuu, meidän kuu!
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
