Huhtikuun Hurmurit 2014 ~ Helmi- ja Maaliskuussa ~

Valtavasti onnea Yönenkelille! :heart:

Täällä flunssa jatkuu edelleen.
Neuvolassa tuli käytyä ja nyt turhauttaa. Varsinkin Yönenkelin uutisten jälkeen olisi ollut kiva kuulla, että supistuksilla olisi ollut joku vaikutus, ja synnytys saattaisi olla lähiaikoina edessä meilläkin, mutta EI!
Olin henkisesti jo valmistautunut siihen, että tämä etenee samaa tahtia, kuin esikoisen kohdalla, jolloin olin näillä viikoilla jo pari senttiä auki. Tilanne kohdun suulla oli kuitenkin aivan sama, kuin viime lääkärikäynnillä yli kuukausi sitten. Ei mitään muutosta! Ärsyttää.

No joo... Vauvalla oli kuitenkin kaikki hyvin, kasvaa aivan aavistuksen keskikäyrän alapuolella (2600g), virtaukset ja sykkeet hyvät, istukka ok. Vauva oli edelleen raivotarjonnassa ja melko alhaalla, muttei vielä(kään) kiinnittynyt. Mulla paino oli tosiaan pudonnut, ei turvotuksia ja paineet ja pissat ja kaikki ok. Ei siis pitäis olla valittamista.

Huomenna tulee 36+0 täyteen, ja aion mennä lenkille. Ihan sama kuinka kipeäksi tuun, pakko mennä. Pää hajoaa, jos en saa jo jotain liikuntaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Yönenkeli
Onnea Yönenkeli ja perhe!! :heart:

Tuntuu todella kaukauselta.. Vauva on kyllä ollut raivotarjonnassa jo monta viikkoa, pää kyllä vielä melskaa ylös alas. Ja hän kääntyilee edestakaisin puolelta toiselle, etenkin nuo oikealle puolelle suuntautuvat potkut on melko epämukavia. Vatsan sf-mitta on nyt just yli yläkäyrän vaikka lapsivettä onneksi kuitenkin kuulemma normaalintuntoinen määrä... vähän tuo huolestuttaa. Kahden viikon päästä kasvukontrolli.

Mua ei pelota (vielä) synnytys, mutta ahistaa ajatus sektiosta tai käynnistämisestä. Molemmat tuntuu niin epäluonnolliselta ja haluaisin kovasti kokea luonnollisen synnytyksen.. On se niin vaikeaa kun täytyy vaan asettua luonnon (ja lääkäreiden) armoille eikä voi tätä juttua tai asioitten kulkua yhtään hallita! :p

Dorian 34+0
 
Onnittelut Yönenkelille ja koko perheelle! Ihania vauvauutisia :heart:

Sairaalakassin voisi kohta pakata, toisaalta tuntuu turhalta aloittaa jo nyt, jos vauva meneekin yli lasketun ajan, mutta toisaalta en halua että mieskään pakkaa kiireessä mukaan mitä sattuu. Viimeisetkin hankinnat tehdään kohta, paketti vaippoja, pari purkkia korviketta ja tuttipullo. Saa sitten ihan kaikessa rauhassa opetella kestovaippoihin siirtymistä eikä tarvitse stressata nääntyykö vauva, jos imetys ei meinaa kotona sujuakkaan.

Tänään poksuu 37+0 :) Kiva päästä ensi maanantaina kuulemaan kokoarviota vauvasta sekä kohdunsuun tilannetta. Pari päivää on ollut tosi vetistä valkovuotoa niin mukava kuulla samalla, että onhan lapsivettäkin riittävästi.

ässä+pikkuinen 37+0
 
  • Tykkää
Reactions: Yönenkeli
Täällä 34 viikkoa täynnä!! Vielä olisi "muutama" jäljellä :) Eilen käytiin synnytysvalmennuksessa, ja oli aika turha käynti. Siellä käytiin läpi synnytyksen vaiheet ja esiteltiin hyvin pintapuolisesti mm. kivunlievitystä. Yhteen saliin päästiin kurkkaamaan ja se oli kyllä ankea, ainoastaan sänky siellä. Haluaisin kovasti synnyttää jakkaralta, mutta siitä kätilö puhui jotenkin "vähättelevään" sävyyn, tyyliin: "kyllä meiltä jakkarakin löytyy jos joku tuntee suurta intohimoa sellaisella synnyttää, mutta kyllä tämä puoli-istuva asento on yleisin". Mä pelkään tuota puoli-istuvaa asentoa, koska luulen että mun selkä ei kestä kenottaa sellaisessa asennossa :D No, avoimin mielin olen menossa synnyttämään, mikäli alatiesynnytys on kohdallani vaihtoehto.

Onko teistä kukaan käynyt yksityisellä synnytystapa-arviossa. Haluaisin käydä, koska meillä ei kunnalliseen pääse. Olisi paljon luottavaisempi mieli kun mennä "kokeilemaan" mahtuuko vauva syntymään..

Sairaalakassia olen pakkaillut, lähinnä listannut tavaroita ja muutamia vaatteita pakkaillut, lähinnä imetysliivejä ja -paitoja. Jonkun yöpuvun haluaisin ostaa, missä olisi helppo imettää. Vauvan kotiintulovaatteet ajattelin pakata hoitolaukkuun, ja mies voisi tuoda ne samalla kun tulee hakemaan. Tarviiko vauvalle pakata muuta kuin kotiintulovaatteet?
 
Hoh hoi!

Nyt alkais mulle ainakin riittämään tämä raskaana olo.. Tiedän että nää viimiset viikot tulee olemaan NIIIIN pitkiä.. Yritän kyllä nauttia vielä kun pystyy puuhailemaan mut jotenki vaan riittäis jo.

Tosiaan sitä sairaalakassia vois tietty vaikka pakkailla. Mies kyselikin että onko laukku jo valmiina ettei sitte kiireessä tarvii pakkailla. Meillä viimiset synnytykset suht nopeita (ei kuitenkaan mitään syöksysynnytyksiä) ja nyt matka sairaalaan reilu tunti niin sinne mielellään lähtis heti kun siltä tuntuu eikä ensin rupee kamoja etsimään:D

Esikoisen synnytyksen kestoksi merkitty 15h(40+4), keskimmäisen 7h(40+0), ja kuopuksen 5h(39+5).. Ja noi on kyllä just heti ekasta supistuksesta laskettu eli esim kuopuksen kohdalla heräsin "päiväunilta"klo 21 hieman tukalaan oloon ja sitä siinä ihmeteltiin miehen kanssa tunti kunnes ekan kerran ajattelin että voisikohan se nyt olla sitä itseään. Siitä jonkun ajan kuluttua varoiteltiin lastenvahtia ja vartti myöhemmin soitin uudelleen että joo voisit alkaa tulemaan:) Silloin sairaalaan kesti ajaa 20min ja vähän yli puolenyön oltiin siellä ja kuopus syntyikin 2yöllä.

Sellanen sillä kertaa.. Nyt mielellään ottaisin saman kaltaisen synnytyksen, kiitos:) Ja taas muutamaa päivää ennen edellistä :) vaikka 39+2

-Daniella 37+4
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Sairaalakassista en edelleenkään tiedä, mitä sinne kuuluisi tai edes voisi pakata. Kai se on tärkeintä, että menee sinne itse ja vie neuvolakortin mukanaan? :D Meillä on n. 20 kilometrin matka sairaalaan, joten tarpeellisimmat osaa varmaan pakata sitten, kunhan synnytys käynnistyy ja mies voi käydä sitten kotona tai kaupassa hakemassa jotain myöhemmin, jos tarvitsee. Omat ja lapsen kotiintulovaatteet voisi pakata tietysti jo hoitolaukkuun, mies saa tuoda ne sitten kotiintulopäivän lähestyessä sairaalalle (ajattelin ottaa lapselle nutun, bodyn, potkuhousut ja kevyen (toppa)haalarin, tumput, töppöset sekä varuilta jonkun välipuvun, jos sattuukin kylmä ilma - helpompi vähentää vaatteita kuin laittaa lisää).

Viimeiset hankinnat olisivat rintapumppu (aion kyllä ostaa valmiiksi, ettei sitten tule paniikkia kotoutumisen yhteydessä) ja hoitoalusta. Sitterinkin ajattelin hankkia valmiiksi, tosin se nyt ei heti käyttöön tulekaan.
 
Joo eilen tosiaan poksui se 34+0 ja sen kunniaksi sitten yöllä supistelikin vähän kipeämmin :$ Päivällä oli niitä supistusjomotteluja mitä tässä nyt on jo pidempään ollut, ei mitään huolestuttavaa. Illalla sit ennen nukkumaanmenoa tulikin useampi vähän kipeämpi supistus. Yöllä heräsin 2 maissa vessaan ja sen jälkeen oli alavatsa ihan hellänä. Sitten heräsinkin useamman kerran yöllä kun supisteli sen verran että vähän siinä unisena piti vaikertaa ja vääntelehtiäkin. Alavatsa oli niin hellänä että tuntu et kun liikahti niin alko heti supistaa. Sain kuitenkin nukuttua loppuyön ja aamupalalla tuli vielä yks tuollainen kipeämpi supistus, sen jälkeen ei onneksi ole tullut mitään.

Täytyy nyt vähän seurailla jos noita alkaa enemmän tulee tai kipeytyy vielä lisää, voi olla et täytyy käydä sit oman mielenrauhan takia tarkistelemassa paikkoja. Neuvolalääkäri olis kuitenkin ensi tiistaina että ei siihenkään montaa päivää ole onneksi.

Maanantaina yks leksun vetäjistä sanoi että sen mielestä maha olis vähän laskeutunut, en ottanut kyllä tosissaan kun toi maha nyt on niin pieni muutenkin ja ajattelin että läskit ne vaan roikkuu :D Eilen jopa pidin "lepopäivän" vaikka illalla tuli sit puuhailtua kyllä miehen kanssa. Tänään käytiin kuitenkin muskarissa esikoisen kanssa kun ei ollu mitään tuntemuksia enää, tosin äidilleni kun soitin niin sainkin vähän kuulla että pitäiskö nyt kuitenkin lepää vaan varmuudeksi ettei vauva yritä tulla ennakkoon. En nyt kuitenkaan jaksa uskoa että vielä olisin synnyttämässä.

Ensi viikon mieskin on talvilomalla, jos sitten saiskin vähän löysäiltyä enemmän ;)
 
Huh huh Kultapupu, koita jaksaa ottaa rennosti :) toivottavasti ei supistukset jatku.

Tänään viimoinen työpäivä, vaikka pitänee aina silloin tällöin tulla vähän pyörähtään ja pitämään projekteja silmällä. Meillä pieni toimisto ja työkaverit vähän haikeena, itse en jaksais enää päivääkään :) Oon niin valmis heittäytyyn lomalle. Katotaan vaan niin vauva päättää ilmaantua huomenna: screw you mommy, you can have holiday in next life maybe. No, muutenkin oon jo onnistunut sopimaan kaikkee ohjelmaa sinne ja tänne, että taitaa varsinainen vapaa-aika (lepoaika) jäädä aika vähäiseksi...

Oonko mä viimeinen joka vielä töissä keikkuu vai onko muitakin?

Dorian 34+0 (taisin kyllä sanoa niin eilenkin, oonkohan ees oikeilla viikoilla, alkaa nimittäin pää olla aika pumpulia)
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Mirenna kyselit sektiokokemuksia. Ekasta ei hirmuisesti ole muistikuvia, se oli kiireellinen 35 tunnin synnytyksen päätökseksi, kun lapsi ei mahtunut laskeutumaan keskilantiosta, vaikka kuinka ponnisti. Vaikka tajuissani koko ajan olin, niin enpä viimeksi sitten muistanut yhtään, millaista se touhu oli. Viimeksi oli sitten ongelmia, kun oli niin paljon tullut arpikudosta ja voin sanoa, että se oli kaikin puolin aika pelottava kokemus. Kaikki kuitenkin päättyi hyvin ja vaikka oli jouduttu operoimaan enemmän kuin normaalisti, niin parin ekan viikon jälkeen kun kivut viimein loppui, oli toipuminen tuosta jälkimmäisestä nopeampaa kuin ekasta. Eli kahdenlaisia kokemuksia löytyy. Saa nähdä, mitä nyt on tulossa. Toivottavasti vauvasi kuitenkin kääntyy, etkä joudu sektioon.

Kultapupu koita nyt pitää itsesi vielä kasassa ja yritä levätä hätävarjelun liioitteluksi edes!

(.) Tänään oli kasvukontrolli ja siellä se pieni kasvaa omalla miinuskäyrällään, painoarvio n. 2300 g. Pää oli nyt muuhun kokoon nähden vähän pieni, mutta äitini sitten kertoi, että olen itsekin ollut pienipäinen, joten se nyt varmaan selittyy perintötekijöillä. Sektiopäivä on nyt sovittu, ellei sitten vauva ota varaslähtöä. Käyrällä ollessakin tuli aika napakoita (harjoitus)supistuksia, käyrän lukemat huiteli jossain 80 tienoilla. Kohdunsuu oli sormelle auki, mikä nyt sinänsä ei ole vielä mitään, mutta koska aiemmissa raskauksissa ei ole tapahtunut mitään kypsymistä ennen kuin siinä ekassa synnytyksessä, niin kyllä vähän mietityttää, että näinköhän lähdetään ennen sovittua päivää. Mutta itse asiassa toivoisin sitä, koska a) vauva osaisi eri tavalla valmistautua syntymäänsä ja b) haluaisin tuntea ne synnytyssupistukset, vaikken alateitse voikaan synnyttää. Oli ihanat kätilö ja lääkäri, jotka sai mielen hiukan rauhallisemmaksi sektion suhteen. Edelliseen kokemukseen on todella perehdytty ja se otetaan huomioon mm. kun leikkaava lääkäri tekee päätöksen kummin päin viilto kannattaa tehdä. En ollut oikeastaan edes tajunnut, miten paljon pelottaa, ennen kuin kätilö selitti jutut ja näki musta, että alkoi jännittää. Sitten kun kysyi, että onko se ihan pelkoa, niin aloin itkeä eli juu, kyllä on pelkoa.
Muuten onkin sitten ihan unissakävelijäolo. Viikonloppuna ja maanantaina jaksoi vielä siivoilla ja muutenkin puuhailla, mutta nyt ei jaksa enää mitään. Sitten iltaisin on jo niin yliväsynyt, että uni ei tule. Ja on jotenkin oudon tukala olo, oudolla tavalla. Ei siis niin, että vauva painaisi keuhkoja tms. mutta jotenkin... äh, en osaa selittää. Mutta ei enää montaa viikkoa.

Äippyli ja Nyytti 35+6
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Onnea Yönenkelille pikkuisesta :heart:

Synnytysjakkara oli mun mielestä aivan loistava asento synnyttää, jos vaan mies/tukihenkilö pystyy siinä takana tukemaan. Puristin tosin miehen reisiä aika kovasti :whistle: Toivoin jakkaraa jo toisessa synnytyksessä, mutta kätilö oli tosi nihkeä ja sanoi, että olen liian lyhyt (163cm) siinä synnyttämään!? Kolmonen syntyikin sitten eri sairaalassa ja sain ponnistaa jakkaralla ja oli todella hyvä kokemus! Nyt olen ajatellut jakkaraa tai voisin kokeilla myös kontillaan sängyllä. Puoli-istuvassa en synnytä kuin pakosta.

Taas pari viikkoa vierähtänyt viime kirjoittelusta, mutta kun en vaan saa aikaiseksi kaivaa kannettavaa esiin, vaikka joka päivä käyn tabletilla lukemassa muiden kuulumiset :)

Kävin tosiaan silloin parisen viikkoa sitten siellä silmäpolilla niiden valonvälkähdyksien takia ja molempien silmien verkkokalvojen pintakalvoista löytyikin reikiä, joita sitten laserilla käsiteltiin. Nyt täytyy käydä kontrolleissa tuolla silmäpolilla ja seurailla tilannetta. Tämän ei kyllä pitäisi uhata näkökykyä, mutta kyllähän sitä silti miettii, että jos myöhemmin aiheuttaa jotain vakavampaa. Johtuu kuulema siitä, kun on niin huono näkö (-10 luokkaa molemmissa silmissä). Ihmettelen vaan, että koskaan ei ole optikolla käydessä suositeltu silmälääkärille menoa..

Täällä on alkanut synnytys pyörimään kovasti mielessä. Jotenkin vaan miettii, että voiko kaikki mennä tällakin kertaa ihan hyvin.. Ja vähän jännittää, että kuinka iso vauva tuolta on tulossa, kun on kuitenkin poika ja pojat kasvaa yleensä isommiksi. Meillä kolmonen on tyttö ja painoi syntyessään rv 40+6 4070g. Mulla on aikalailla vauvojen painot nousseet edellisestä aina n. 300g, eikä joku 4,5kg tunnu mahdottomalta, mutta jos siitä isompi olisi tulossa, niin kyllä alkaisi jo pelottamaan. Toisaalta ei mulla ole mitään erityistä syytä edes pelätä, että vauva olisi tosi iso, kun neuvolassa ei ainakaan ole sanottu, että tuntuisi erityisen isolta vauvalta. Mutta en usko, että alle 4kg jää, jos syntyy lähellä laskettua.

Tuntuvia supistuksia tulee vähintään pari päivässä ja siihen päälle vielä pelkät "kovettumiset". Aika herkästi etenkin illalla supistelee, jos on ollut touhukas päivä. Alkaa olemaan jo liikaa, jos joutuu aamulla viemään eskarilaisen kävellen ja päivällä hakemaan ja siihen päälle ulkoilut ja kotityöt. Onneksi miehen työvuorot ovat nyt seuraavan kuukauden sellaset, että mun ei tarvitse välttämättä aamuisin viedä =) Viimisen viikon aikana on tullut kovasti niitä "sukkapuikko"tuikkasuita tonne kohdunsuulle, ja mietinkin, että poraileekohan vauva päätään sinne lähtökuoppiin. Viime viikolla neuvolassa vauvan pää olikin jo aika alhaalla edelliseen kertaan verrattuna ja sf-mittakin oli kasvanut vaan sentin, eikä huidellut enää yli yläkäyrän :p

Sairaalakassia pitäisi varmaan vähän alkaa jo pakkailemaan. En vaan jotenkin saa aikaiseksi. Meillä on vielä vaatteetkin vauvalle pesemättä. Jospa siitä vaikka alottaisi :D

LiLeHe ja veikka rv 36+1
 
  • Tykkää
Reactions: Yönenkeli
Voih, tsemppiä Äippyli! Toivotaan, että kaikki menee hyvin! :heart:

Esikkoa odottaessa oli vaarana, että joudun sektioon vatsakalvojen ratkeamisen takia, koska epäilivät etukäteen, etten välttämättä pysty ponnistamaan. Pelkäsin ihan hirveästi sektiota ja pelottaa se kyllä vieläkin. Onneksi ei silloin kuitenkaan sektiota lopulta tarvittu, vaan ponnistusvaihe oli ohi 8 minuutissa. Toivottavasti sitä ei tarvita tälläkään kertaa! Ja toivotaan, että Mirennan vauva ymmärtää kääntyä ajoissa! :)

Sairaalakassia oon pakkaillut vähitellen, mm. vauvan kotiutumisvaatteet on jo pakattuna. Omat tavarat on oikeastaan vasta listattuna, kun ei noita hygieniavälineitä oikein voi ennakkoon pakata. Lähinnä kassi on täyttynyt ihan älyttömällä määrällä pillimehuja ja smoothieita yms. Pelkään samanlaista oksennusmaratonia, kuin esikoista tehdessä, enkä millään halua päätyä oksentamaan jälleen sappinesteitä sisuskalujen kera.
Mies kyselikin, että onkohan niitä vähän liikaa, niin tuumasin, että jos en ala oksentaa, en todellakaan jaksa niitä kaikkia juoda. Mutta ompahan sitten osastollakin juomista. ;)

Tiistainen neuvolan jälkeinen ärsytys on laantunut. Oon älynnyt nyt nauttia siitä tiedosta, että vauvalla on kaikki hyvin. Ja kun ei enää kerran supistelekaan ja muutkin oireet tuntuu kadonneen kuin tuhka tuuleen, niin päätin keskittyä muihin asioihin. :) Huomenna olis edessä lähtö viikonlopuksi anoppilaan, joten seuraavat päivät menee varmaan tosi nopeasti.

vilmuski 36+1
 
Täälläkin synnytys pyörii mielessä usein. Synnytysohjelmia on tullut seurattua, Erilaisia äitejä ja Apua meille tulee vauva. Tosin eilen digiboxi oli jättänyt nauhoittamatta jakson :kieh: mutta näköjään tulee uusintana tänään, jipii!

Sairaalakassiin laitoin jo imetysliivit, ja joitakin pieniä juttuja, kuten oma myssy vauvalle :) Lähes kaikki on jo valmiina, mutta vaippoja ei vielä. En vaan millään muista kumpiko merkki meillä on toiminut paremmin, Pampers vai Libero. Ajattelin myös harjoitella kestovaippailua siinä sivussa, ja jos lähtee onnistumaan niin sitten mennään niillä.

Yöllä heräsin kipeään supistukseen, ja pakko oli jäädä kuulotelemaan jatkuuko tai mitä siitä seuraa. Olin kuitenkin nukahtanut kännykkä kädessä peiton päälle, joten ei ilmeisesti seurannut yhtään mitään :D

Painoasia jännittää vieläkin kovasti. Lääkärin mukaan ei ole mitään syytä olla huolissaan. Vauvalehdestä luin, että n. 175 cm pitkä äiti synnyttää yli nelikiloisen vauvan "helpostikin" mutta jos kyseessä on äiti joka n. 160 cm pitkä voi lantiokin olla ahtaampi ja vauvan painoa pitäisi seurata tarkemmin. Kun kuuluu tuohon tynkäjalkaisten porukkaan, asia pyörii kovastikin mielessä, etenkin kun lasketun ajan painoarvio on siellä n. 4200g :O

Huomenna neuvolaan...

Nanija ja muru 37+2
 
No niin ensimmäiset päivät kotona takana ja nyt lukenu teidän kirjotuksia ja päivitelly tuota etusivun listaakin :) Päivät rullaa eteenpäin ja kaikki täällä on innoissaan pienestä hurmurista. Isoveljetkin jo tahtoivat pitää pikkuveljeä sylissä, pienempi tosin vain hetken kun se on kuulemma niin jännää :heart: Vatsa alkaa paluumaan; hiljaa hyvä tulee synnärille ei jäänyt kiloista kun joku 4-5 :/ eli yli 20 on viellä jäljellä no eiköhän nekin siitä alka pikku hiljaa putoilemaan pois kun turvotukset häviää kunnolla. Jälkivuoto pysyy kurissa eikä ole mitään järkyttävää. Mukavaa päivää kaikille mammoille

Yönenkeli ja pienokainen

EDIT: Blogista löytyy lisää synnytys päivästä Pari päivää jo kotona - Arjen askareita - Vuodatus.net
 
Viimeksi muokattu:
Mä en ole suuremmin stressannut mistään raskauden aikana, jos unettomuutta ei lasketa, mutta eilisen neuvolakäynnin jälkeen on ollut aika mietteliäs olo. Mulla on koko raskauden ajan ollut verenpaineet suht korkeat ja olen niitä seuraillut. Vauva on kuitenkin kaikkien mittausten perusteella voinut hyvin ja kasvanut normaalisti, joskin käyrien alapäässä. Nyt kasvu on hidastunut ja mun verenpaineet nousseet entistä korkeammaksi ja mua mietityttää näiden kahden yhteys. Terkkari lupasi eilen konsultoida lääkäriä ja soitella perään, jos jotain ilmoitettavaa on, mutta mitään ei kuulunut. Joten ilmeisesti jatketaan seuraamista. Pakko kuitenkin soitella tänään neuvolan suuntaan, sillä en huomannut eilen kysellä, että pitääkö nyt lepäillä enemmän vai voinko jatkaa edelleen normaaliin rauhalliseen tahtiin touhuilua.

Sain eilen kaverilta valtavan kasan kestovaippoja ja harsoja lainaksi ja opetuksen kaupan päälle. Nyt niiden käyttö alkaa vähitellen hahmottua paremmin, kun kädestä pitäen näytettiin harsojen, imujen ja muiden taittelua. Pitää varmaan ostaa aluksi paketti kertiksiäkin, että voidaan rauhassa opetella niiden käyttöä rauhassa.
 
Tänään neuvolassa terkkari huomasi vauvan "tipahtaneen" vatsassa huomattavasti alemmas. Kuulemma enteilee, että synnytys saattaakin käynnistyä lähiaikoina, jännää! :) Itsekin olen huomannut, että vatsa on tosiaan hieman erimuotoinen, jotenkin tosiaan alempana kuin muutama päivä sitten.

Kuulemma käynnistellään viimeistään 13.4., jos ei ennen sitä ole syntynyt.

ralliruutu 38+1
 
Voi että miten suloinen poika Yönenkeli :heart: Ja synnytyskin meni ilmeisesti ihan hyvin. Nauttikaa pikkuveikasta! :)

Iih, ei mene enää pitkää niin meilläkin on tuollainen pienokainen =)

(.) Eipä ole onneksi enää samanlaisia supistuksia ollut mitä silloin yhtenä yönä. En nyt voi väittää että hirveesti olisin ehtinyt tai osannut levätä tässä välissä kyllä ja huomiseksikin olis vielä ohjelmaa. Mutta sunnuntaina saan kuulemma nukkua pitkään ja levätä :) Ja ensiviikolla tosiaan miehen talviloma, vaikka oon sille kyllä jo vaikka minkälaista hommaa suunnitellut ;)

Liitoskivut on tosiaan hieman hellittäneet mutta sen kunniaksi sitten eilen melkein liukastuin (onneksi oli "rollaattori" eli rattaat matkassa). Sellaisen puolispagaatin sain aikaiseksi että sen jälkeen on tuo nivusalue taas ollut mukavasti kipeänä :headwall: On kai siinä se positiivista että ei huvita liikkua paljon ylimääräistä kun sattuu.

Olen aika paljon jännittänyt tuota synnytystä ja muuta lähinnä tuon esikoisen takia, kun pieni on ollut vielä niin kiinni minussa. Tarkoitus olisi että esikoinen menee ainakin synnytyksen ajaksi mun vanhemmille hoitoon, muuten katsotaan sitten tilanteen mukaan. Se onkin jännittänyt että miten tuo nyt pärjää kun se on vierastanut kaikkia niin kauheasti, myös niitä mun vanhempia. Nyt kuitenkin neidissä on tapahtunut joku ihmeellinen muutos, en tiedä tajusiko se nyt olevansa yli 1v vai mikä mutta lyhyen ajan sisään on "kasvanut" ihan hirveästi! Vierastus on tippunut ihan minimiin ja pystyn poistumaan huoneestakin ilman että toiselle tulee kauhea hätä. Hän on myös alkanut ihan tosissaan opetella sitä itse syömistä (muutakin kuin ns. sormiruokaa) ja muutenkin yrittää omatoimisesti tehdä kaikenlaista. Kyllähän pienen lapsen elämä on yhtä oppimista koko ajan mutta jotenkin en pääse yli miten mun pienestä vauvasta on tullut jo noin "iso". Vaikka kyllähän se tosiasiassa tarvitsee yhä vanhempiaan paljon. Joka tapauksessa se ajatus synnyttämään lähtemisestäkään ei ole enää niin kauhea kun alkaa olla vähän luottamusta että kyllä se kullannuppu pärjää isovanhempiensa luona hetken. Seuraavaksi jännäilläänkin sitten että miten se yhteiselo sitten sujuu kahden pienen kanssa, mutta eiköhän se siitä suttaannu ;)

Miten te muut, joilla on ennestään lapsia, olette ajatelleet muuten järjestää tuon lastenhoidon ja synnytyksen?

Kp & Kultakala 34+3
 
KP :heart: synnytys meni hyvin kivuista huolimatta jäi taas vaan aivan loistava fiilis ja kipu kyynelet vaihtu lopuks onnen kyyneleisiin. Meillä oli siellä salissa aivan ihana kätilö ja kätilö opiskelija ja se opiskelija kävi katsomassa meitä seuraavana päivänä
Meillä tuo lasten hoito hoidettiin niin että tuossa ihan kävelymatkan päässä asuva isännän pikkusisko oli valmiudessa ja niinhän hän sitten tulikin meille yöllä ja päästiin lähteen ja lapset sai rauhassa nukkua :)
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Täälä illalla käytiin sairaalassa vauvan hiljaisuuden ja tosi kipeiden supistusten takia, ensiksi otettiin sydänkäyrää ja supistuksia tuli sitten tiheään tahtiin ja lääkäri sitten halus tutkia onko jotain tapahtunut ja sanoi että synnytys olis käynnistynyt jotain oli kyllä sielä tapahtunut mutta otti jonkun testin joka oli vielä negatiivinen ja annettiin sitten supistuksia estävää lääkettä ja lähetettiin sitten kotiin. Saa nähä lähdetäänkö tässä kohta synnyttämään.

Miwwi 36+5
 
Miwwi: Kiinnitin sun kirjoituksessa huomiota tuohon, että vaikka sulla on viikkoja jo noin paljon, olet saanut supistuksia estävää lääkettä. Mietin itsekseni, mitä tuo lääke on ja voiko siitä olla jotain "haittaa"?

Mulla verenpaineet on olleet koholla ja viimeksi pissassakin oli proteiineja. Ajattelin, että soittelen tänään iltapäivästä sairaalaan, jos paineet on vieläkin koholla. Ei ne hirveitä lukemia näytä, mutta mulla on yleensä tosi alhaiset niin siihen verrattuna on paljon. En tiedä johtuuko siitä, mutta olen ollut aika huonovointinen, tuntuu että sydän tykyttää kauheasti välillä. Olen yrittänyt lepäillä, jos siitä olisi apua.
 
Kuulumisia: tänään 38+4. Aamulla oli vähän vatsa löysällä (toivotaan, että se enteilis jotain ;) ). Neuvolakäynti oli viime torstaina, siellä ei mitään normaalista poikeavaa ollut. Kaikki arvot/pissat normit. Pää on kiinnittyneenä. Sf-mitta oli 33 cm.
Vauva on edelleen tosi kova liikkuun ja möyrimään eli liikelaskentaa ei oo tarvinnut tehdä :)
Menkkatuntemuksia ollut nyt reilun viikon ajan, esikoisesta olikin vaan pari päivää ennen synnytystä.

Ei jaksais enää odottaa............ :D

Bluediamond ja Helmi
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Mirenna Mä olen kans ymmärtänyt, että jos lapsi yrittää syntyä viikkojen 34+ jälkeen, niin sitä ei yritetä enää estellä (ts. vauva on "valmis" syntymään eikä yleensä tarvitse erikoishoitoa). Sitä ennen kai yritetään pitkittää vatsassa pysymistä mahdollisimman pitkään.

En kyllä ymmärrä, miksi 37. viikolla pitäisi enää estää supistuksia, eikö maalaisjärjellä ajateltuna se voi pahimmillaan vain pitkittää jo käynnissä olevaa synnytystä? :confused:
 
Heippa taas kaikille!

Eilen tuli käytyä neuvolassa vielä nopeesti kun aloin liikkeiden vähyyttä/olemattomuutta stressailemaan.. Sykkeet kuitenkin kuului ihan tavalliseen tapaan ja kun sieltä kotiuduin niin kyllä kun liikelaskentaa tein niin sain kyllä sen kymmenen liikettä /tunti ihan hyvin.
Joka tapauksessa mun mielestä on tämä vauveli ollut nyt to,pe ja tämän päivän selkeästi normaalia hiljaisempi. Josko enteilisi jotain? JOO VARMAAN!:kieh:

Bluediamond Siitä vatsan sekaisin olosta.. Mulla on ollut samaa n viikon ja jotenkin muistelisin edellisistä raskauksista että se siihen synnytyksen alkamiseen liittyi =) Nyt tosin ilmeisesti on sekaisin vaan hämätäkseen mua! Mä oon niin kypsä tähän!:ashamed:

Miwwi Mä olisin tunkenut ne supistuksen estolääkkeet syvälle sen lääkärin hanuriin joka mulle sellasia ois tossa vaiheessa tarjonnut!!:LOL:

Ainiin.. 38+0 POKS!!
 
Viimeksi muokattu:
Kultapupu:
Meillä lastenhoito on onnistunut aiemmilla kerroilla niin, että mies on vienyt lapset ennen sairaalaan lähtöä minun äidille hoitoon. Viime kerralla lapsi nmr.3 syntyi klo 18, ja mies totesi, että kohta pitää lähteä kun mummin pitää ehtiä yövuoroon :) toivon, että tälläkin kertaa saisin miehen tueksi mukaan, mutta jos tilanne vaatii niin sitten tietysti minä synnytän ja mies on kotona.

Eniten jännittää, että tuleeko yö vai päivä synnytys. Kaksi ensimmäistä ovat syntyneet aamuyöllä, joten oli eriitäin outoa mennä synnyttämään kolmatta keskellä päivää!! Mitään ennakoivia tuntemuksia ei ole ollut, nyt siis ehkäpä rv 38+3...joten saattaahan tässä joutua vielä parikin viikkoa odotella.kamalaa...aika matelee...

Supistuksia estävät lääkkeet: mä olin ajatellut, että rv 37+0, niin sitten saa syntyä...olisiko lääkärinkohtaista, että miten tykkäävät toimia...

Turvotuksia,Kyllä on!harjoitussupistuksia, kyllä. Kipeitä supistuksia, EI! Liian pitkistä kävelyistä seuraa ISKIAS, karsea kaveri!

Täytyy kait yrittää levätä ja vältellä jääkaapille menoa liian tiheään, karsea nälkä koko ajan. Tai jos ei ole nälkä niin muuten vaan voisi mutustella koko ajan :)
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Onnittelut Miwwille :flower:
Palaahan kertomaan, miten tilanne lopulta siellä eteni, kun sektioonkin päädyitte.

Täällä kanssa nälkä piinaa jatkuvasti :whistle: vai liekkö ihan tavaksi kehkeytynyt, että pitää olla jotain pientä jatkuvasti mutustamassa... Paino ei ole onneksi noussut hirveästi, joten en jaksa syömisistä enää paljon stressata.

Maksa-arvojen testaukseen eli verikokeeseen ensi viikolla. Kutinat jaloissa ei ota loppuakseen ja terkkari oli sitä mieltä, että asia on tarkistettava ettei ole hepotoosia...

Nanija + muru 37+5
 

Yhteistyössä