Huiiiiiii, eihän täällä pysy perässä jutuissa, kun ei vuorokauteen käy lukemassa. Mutta kivaa, kun on paljon odottajia ja keskustelua!
Himoista: edellisistä en muista kuin sen, että hedelmiä teki hirmuisesti mieli. Nyt oli viime viikolla pakko saada ruisleipää, sinappia, leikkelettä ja tomaattia. No, sinappi ja leipä loppui tietysti kesken ja arvaattehan sen, tekikö niitä enää mieli sen jälkeen, kun oli seuraavana päivänä käynyt kaupassa!
Onneksi kuitenkin tuollaisia, joita muidenkin tulee syötyä, niin ei mene hukkaan. Punaista lihaa voisi nyt syödä vaikka kuinka...
Väsymys on täällä ihan järkyttävää. Ja kuvotus. Tuntuu, että paras olisi olla vaan vaakatasossa silmät kiinni, mutta sehän ei kahden elohiiren kanssa ole mahdollista. Tulee kyllä korotettua ääntä liikaa, kun ei vaan nyt jaksaisi kaikkea sitä uhmaa ja omaa tahtoa, mitä noilta löytyy. Tuntuu, ettei mua vaan kukaan tottele.
Tänään pääsi jo turhautumisen itkukin, joka kyllä vähäksi aikaa pysäytti empaattisen esikoisen uhman. Ihan sama välillä vaikka seinille puhuisi.
Sitten tuli vahingossa kerrottua siskolle tänään. Mulla oli kamerassa kuva digitestistä, että voi sitä ihailla, kun iskee epäusko. Enhän mä sitä muistanut, kun annoin kameran siskolle, että sai jotain kuvia siirtää itelleen. No, tietty näki ne kuvat.
Lupasi onneksi olla kertomatta eteenpäin ja olin ajatellut muutenkin hänelle kertoa sopivalla hetkellä. Että menihän se noinkin.
Joku kirjoitti aikaisemmin (en nyt jaksa millään selata taaksepäin)
imetyksestä raskauden aikana. Mä imetin esikoista, kun aloin odottaa toista. Jaa no itse asiassa imetin kyllä vielä nytkin harvakseltaan, kun tulin raskaaksi, olin kumminkin jo muutenkin vierottamassa. No kuitenkin, silloin ekalla kertaa huomasin, että maito väheni ihan huomattavasti ja lapsi alkoi tarvita vielä pulloa ollakseen tyytyväinen ruokailun jälkeen. Myöskin se vaikutti lopettamiseen, että itsestä tuntui tosi epämiellyttävälle, kun tissit/nännit oli vähän arat. Tyttö oli silloin jotain 11 kk eli melkein pääsin tavoitteeseeni (12 kk). Silti se otti koville, vaikka tajusin, ettei ollut järkeä kiusata kumpaakin. Nyt oli itellä jo jonkin aikaa sellainen tunne, että voisko tämän touhun jo lopettaa!
Mulla on muuten myös ollut
alavatsakipuja. Nyt on vähän helpottaneet, mutta viime viikolla särki sekä selkää että vatsaa oikein urakalla.
Ei se nyt auta kuin lähteä nukkumaan, kun muutenkin väsyttää.