Mitä ajatuksia heräsi tästä Hesarin kuvareportaasista?
http://www.hs.fi/kotimaa/a1467515122390?ref=a-luet-#1
Kannattaa käydä katsomassa juttu, sillä kuvat ovat siinä se pääasia. Itselleni oli jotenkin aika koskettava. Lähinnä siksi, että tajusin sen, että jos olisin itse valinnut elämänkumppanini joskus teininä - ylä-asteella tai lukiossa - olisin tällä hetkellä todennäköisesti hyvin onneton ihminen. En todellakaan olisi silloin osannut valita oikeaa. Teinivuosien jälkeen olen itse niin paljon kasvanut ja muuttunut, että olen käytännössä ihan toinen ihminen.
Erityisesti olisi kiinnostavaa kuulla vanhoillislestadiolaisten omia kokemuksia ja näkemyksiä. Oletteko löytäneet elämänkumppanin teininä? Onko valinta koskaan jälkeenpäin mietityttänyt? Tai miltä teistä tuntuu se, että pariudutaan niin nuorina ja niin lopullisesti? Entä miltä nuorena tuntui ajatus siitä, että itselle tulisi suurperhe, lapsia vaikka joka toinen vuosi? Tuossa Hesarin jutussa yhdellä 23-vuotiaalla oli jo kolme lasta. Itseäni ainakin mietitytti se, kuinka monta mahtaa vielä tulla.
"
Kesäyö Tornion Suviseuroissa on nuorille rakkauden hetki. Kun kaiuttimista lakkaa Jumalan sanan tasainen virta, keskuskentän valtaavat katseet, kosketukset ja jännite. Lämmin kesäilma hellii, eikä hyttysten surina ympärillä haittaa.
Nämä nuoret ovat eläneet koko elämänsä ilmapiirissä, jossa perhe asettuu kaiken edelle. Perhe on tavoite.
Kun rakkaus syttyy, siitä pidetään kiinni. Itselle vakuutetaan jo suhteen alkuhetkillä, että hän on se, jonka kanssa perustaa perhe.
Moni nuori pariskunta Suviseuroissa kertoi tämän olevan sitä lopullista rakkautta.
Harvoin kuulee neljä kuukautta seurustelleen pojan suusta yhtä vakuuttavasti sitä, että hän aikoo mennä tämän tytön kanssa naimisiin ja saada lapsia hänen kanssaan.
Kaikille rakkauden alkutaival ei ole helppo. Eräs valokuvattu pariskunta tuli lopulta katumapäälle, ja he pyysivät, ettei heidän kuvaansa julkaista. Syyksi he kertoivat sen, ettei seurustelu ole heillä niin vapaata.
Rakkautta ei Suviseuroissa näytetä vahvasti. Yhtään suudelmaa ei anneta, ainakaan muiden nähden. Halauksiakaan ei liiemmin näe.
Sen sijaan pysytellään lähellä toista ja tyydytään pitämään kädestä.
Näillä nuorilla rakkaus on sisällä ja se on vahvaa – Tornion suviyössä sen voi aistia."
