https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006011404.html
Juttu on maksumuurin takana, eikä ole sinänsä mitenkään erikoinen. HS on onnistunut löytämään ne tanskalaiset, jotka vastustavat saaren säilöönottoyksikön käyttöönottoa. Tanskassa on tehty muutamia mielenkiintoisia kiristyksiä ulkomaalaislakeihin. Ghettoalueilla lapsi on laitettava 1-vuotiaana päiväkotiin, mikä on erittäin hyvä ratkaisu, koska lapsi oppii tanskaa, mikä taas edistää lapsen omaa integroitumista tanskalaiseen yhteiskuntaan. Mamun on maksettava itse tulkkipalvelut kolmen vuoden maassaolon jälkeen. Todella hyvä ratkaisu, joka edistää tanskan kielen oppimista.
1. Ghettolait
TANSKAN hallitus ylläpitää listaa ”ghetto-alueista”. Asuinalue voi päätyä listalle, jos yli puolet sen asukkaista on ”ei-länsimaisia” ja jos alueella on lisäksi muita ongelmia, kuten korkea työttömyys. Kesällä hyväksytyn lain mukaan tietyistä rikoksista voidaan antaa ghetto-alueilla kaksinkertainen rangaistus.
Alueiden yksivuotiaille määrättiin päiväkoti pakolliseksi. Gheton asukas ei voi hakea perheenyhdistämistä. Suunnitelmaan kuuluu myös asuinalueiden väestöpohjan sekoittaminen purkamalla vuokrataloja ja rakentamalla omistusasuntoja.
2. Kättelypakko
TANSKA on kasvattanut kansalaisuuden vaatimuksia. Kansalaisuustestissä tulee vastaan kysymyksiä kuninkaallisista, Grönlannin asemasta ja tanskalaisista taidemaalareista. Viimeisimpänä Tanskan parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan Tanskan kansalaiseksi ei voi tulla, jos ei kansalaisuusseremonian lopuksi suostu kättelemään seremonian pitäjää.
Päätös synnytti keskustelun uskonnonvapaudesta. Esimerkiksi osa vanhoillisimmista muslimeista ja juutalaisista välttää vastakkaisen sukupuolen koskettamista.
3. Korulaki
HELMIKUUSSA 2016 Tanska sääti lain, jonka nojalla poliisi saa takavarikoida turvapaikanhakijalta käteistä ja arvoesineitä, jos niiden arvo ylittää 10 000 kruunua eli noin 1 300 euroa. Näin tulijat haluttiin pakottaa osallistumaan ylläpitoonsa.
Mediassa laki nimettiin korulaiksi. Ministeriö kuitenkin ohjeisti, ettei vihkisormuksia vietäisi. Kolmen vuoden aikana on takavarikoitu yksi auto ja 186 000 kruunua käteistä.
Lain puolesta äänestivät konservatiivien ja populistien lisäksi myös Tanskan sosiaalidemokraatit.
4. Tulkkimaksu
VIIME kesästä lähtien kolme vuotta maassa olleet maahanmuuttajat joutuvat itse maksamaan tulkkinsa terveydenhuollossa. Lääkärit huomauttivat, että päätös vaarantaa hoidon. Silti myös demarit tukivat lakia. Päätöstä edelsi maahanmuuttoministeri Inger Støjbergin vihainen mielipidekirjoitus.
Ministeri päivitteli TV2:n ghetto-reportaasia, joka antoi ymmärtää, ettei haastelluista 11 naisesta kukaan osaa tanskaa. ”Opi kieli tai maksa itse tulkkisi”, ministeri kirjoitti. Myöhemmin toinen tv-ohjelma osoitti, että moni kyseisistä naisista osasi tanskaa.
5. Ei työttömyyskorvausta
JUURI voimaan tulleen lain mukaan Tanskassa oleva ulkomaalainen ei voi saada työttömyyskorvausta, ellei hän ole asunut Tanskassa seitsemää vuotta. Tämä koskee myös vastavalmistuneita ja heitä, jotka ovat maksaneet työttömyysvakuutusmaksuja vuosien ajan.
He eivät saa myöskään toimeentulotukea vaan sitä puolet pienempää ”integraatiotukea”. Danish Institute for Human Rights -järjestön selvityksen mukaan integraatiotuella eläjiltä puuttuu rahaa ruokaan, lääkkeisiin ja muihin perustarpeisiin.
Juttu on maksumuurin takana, eikä ole sinänsä mitenkään erikoinen. HS on onnistunut löytämään ne tanskalaiset, jotka vastustavat saaren säilöönottoyksikön käyttöönottoa. Tanskassa on tehty muutamia mielenkiintoisia kiristyksiä ulkomaalaislakeihin. Ghettoalueilla lapsi on laitettava 1-vuotiaana päiväkotiin, mikä on erittäin hyvä ratkaisu, koska lapsi oppii tanskaa, mikä taas edistää lapsen omaa integroitumista tanskalaiseen yhteiskuntaan. Mamun on maksettava itse tulkkipalvelut kolmen vuoden maassaolon jälkeen. Todella hyvä ratkaisu, joka edistää tanskan kielen oppimista.
1. Ghettolait
TANSKAN hallitus ylläpitää listaa ”ghetto-alueista”. Asuinalue voi päätyä listalle, jos yli puolet sen asukkaista on ”ei-länsimaisia” ja jos alueella on lisäksi muita ongelmia, kuten korkea työttömyys. Kesällä hyväksytyn lain mukaan tietyistä rikoksista voidaan antaa ghetto-alueilla kaksinkertainen rangaistus.
Alueiden yksivuotiaille määrättiin päiväkoti pakolliseksi. Gheton asukas ei voi hakea perheenyhdistämistä. Suunnitelmaan kuuluu myös asuinalueiden väestöpohjan sekoittaminen purkamalla vuokrataloja ja rakentamalla omistusasuntoja.
2. Kättelypakko
TANSKA on kasvattanut kansalaisuuden vaatimuksia. Kansalaisuustestissä tulee vastaan kysymyksiä kuninkaallisista, Grönlannin asemasta ja tanskalaisista taidemaalareista. Viimeisimpänä Tanskan parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan Tanskan kansalaiseksi ei voi tulla, jos ei kansalaisuusseremonian lopuksi suostu kättelemään seremonian pitäjää.
Päätös synnytti keskustelun uskonnonvapaudesta. Esimerkiksi osa vanhoillisimmista muslimeista ja juutalaisista välttää vastakkaisen sukupuolen koskettamista.
3. Korulaki
HELMIKUUSSA 2016 Tanska sääti lain, jonka nojalla poliisi saa takavarikoida turvapaikanhakijalta käteistä ja arvoesineitä, jos niiden arvo ylittää 10 000 kruunua eli noin 1 300 euroa. Näin tulijat haluttiin pakottaa osallistumaan ylläpitoonsa.
Mediassa laki nimettiin korulaiksi. Ministeriö kuitenkin ohjeisti, ettei vihkisormuksia vietäisi. Kolmen vuoden aikana on takavarikoitu yksi auto ja 186 000 kruunua käteistä.
Lain puolesta äänestivät konservatiivien ja populistien lisäksi myös Tanskan sosiaalidemokraatit.
4. Tulkkimaksu
VIIME kesästä lähtien kolme vuotta maassa olleet maahanmuuttajat joutuvat itse maksamaan tulkkinsa terveydenhuollossa. Lääkärit huomauttivat, että päätös vaarantaa hoidon. Silti myös demarit tukivat lakia. Päätöstä edelsi maahanmuuttoministeri Inger Støjbergin vihainen mielipidekirjoitus.
Ministeri päivitteli TV2:n ghetto-reportaasia, joka antoi ymmärtää, ettei haastelluista 11 naisesta kukaan osaa tanskaa. ”Opi kieli tai maksa itse tulkkisi”, ministeri kirjoitti. Myöhemmin toinen tv-ohjelma osoitti, että moni kyseisistä naisista osasi tanskaa.
5. Ei työttömyyskorvausta
JUURI voimaan tulleen lain mukaan Tanskassa oleva ulkomaalainen ei voi saada työttömyyskorvausta, ellei hän ole asunut Tanskassa seitsemää vuotta. Tämä koskee myös vastavalmistuneita ja heitä, jotka ovat maksaneet työttömyysvakuutusmaksuja vuosien ajan.
He eivät saa myöskään toimeentulotukea vaan sitä puolet pienempää ”integraatiotukea”. Danish Institute for Human Rights -järjestön selvityksen mukaan integraatiotuella eläjiltä puuttuu rahaa ruokaan, lääkkeisiin ja muihin perustarpeisiin.
