Minulle laitettiin keltarauhashormonikierukka vähän alle 60-vuotiaana. En olisi sitä halunnut, koska tiedän olevani yliherkkä joillekin aineille. Niin sekin vaikutti, alkoi tulla kauheasti kutiavia näppyläisiä ihoalueita, hiukset alkoivat irrota ja "kuukautiset" alkoivat uudelleen, vaikka menopaussi oli jo elettyä elämää oireineen. Silloin oli kiukkuisuutta ja hieman yöhikoilua.
Gynekologi otti kierukan kai pois. Hän moitti minua että olisin saanut alapääni turpoamaan niin , että hänen välineensä vain singahtivat sieltä ulos. Hän ihmetteli, miten olen värkilläni edes pystynyt synnyttämään lasta. Lopuksi hän totesi, että "Jos kierukka ei nyt lähde, se saa jäädä sinne!"
Minulle jäi todella outo olo kierukan poistosta. Pikkuhiljaa aloin epäillä, että gynekologi ehkä toteuttikin uhkauksensa. Aloin saamaan kummallisia oireita poiston jälkeen; selkä romahti, en enää voinut kävellä kunnolla. Selässä oli polttava paine ja kävellä saattoi vain 50-100m. Seuraavaksi aukesivat nivuset ja kaikkien varpaiden välit, nousu isoja kutiavia nokkosihottuma-kenttiä sekä yksittäisiä vesikellukkeita eri puolille kehoa. Hiuksia alkoi lähteä tukuttain. Myös "kuukautiset" säännöllistyivät kuten nuorena. Niiden rinnalle tuli pahat PMS-oireet. Muita oireita olivat haju- ja näköaistien vääristymät. Tällä hetkellä oksentelen, hoidan ihottuma-alueita ja voin kaikin puolin huonosti.
Outoa oli se, että gynekologilta sain uudelleen kirjoitetun epikriisin vaatimalla vaatien ja todella kovalla työllä. Hänellä oli useita selityksiä, miksi en sitä voisi saada. Ultraääni kuvia en ole saanut vaikka kuinka olen pyytänyt.
Lääkärithän kuitenkin aina puhuvat totta, eikö niin???
Nyt olen jo vuoden odotellut apua oireisiini ja kahlannut kirjallisuutta sekä lukenut näitä muiden kertomuksia. väkiviinaetikka/vesi ja sinkkisalva auttavat nokkosihottumaan, pahoinvointiin ja allergiaoireisiin auttaa histamiini. Lohduttaudun sillä, että jos kierukka on jossain päin kehoani, sen vaikutus joskus hiipuu, ehkä se koteloituu vatsaan tai suoliston seudulle ja saan elää vielä muutamia vuosia kivutta. Toisaalta elämäninto on hiipunut, koska kokoajan etoo tai kutittaa tai "vituttaa".
Mielenterveyttä minullakin aina ensimmäisenä epäillään ja se on todella surullista. Onneksi olen dokumentoinut kaikki tosi pahat allergiareaktiot. Itse en niitä ole voinut aiheuttaa, koska mikään ei maita ja lääkkeitä en syö. Turvotus kuulemma menisi jos lenkkeilisin! Juu, miten tällä selällä enää lenkkeilee. Kuljen nykyisin kepin kanssa jos kävelen 100 metriä pidemmälle.
