Sektiota oli tekemässä kaksi lääkäriä. Toinen oli jo pitkään gynekologina toiminut ja hän oli valvojana tälle erikoistuvalle lääkärille.
Sektio oli suunniteltu joten mistään kiireestä se moka ei johtunut.
Vauvat syntyivät, haava kiinni ja minut vietiin heräämöön. n. tunnin päästä hoitaja kävi vaihtamassa mulle "vaippoja" alle ja kun liikahdin, tunsin kovaa kipua joka ei sitten enää oikein hellittänytkään.
Minut vietiin vauvojen kanssa osastolle mutta kipuilu vain jatkui.
Seuraavana päivänä piti nousta ylös mutta tarvitsin kaksi hoitajaa avuksi, maha oli valtava pömppö ja ihan kivikova.
Mulla on takana aiempiakin synnytyksiä ja tunsin kyllä ettei se ole normaalia kipua ja pömpötystä.
Hoitajat vain hoki että ilmaa siellä vatsassa on , se on niin tavallista leikkauksen jälkeen.
Viikonloppuna lääkärit oli mitä sattuu päivystäjiä, kukaan ei ottanut mitään kantaa. Mulla oli kokoajan katetri kun en päässyt sängystä ylös. Maanantaina (synnytys perjantaina) maha oli jo ihan sinisen kirjava ja tulehdusarvot huiteli satasissa, pissaa ei enää tullut ja tajuntakin oli jossain, ties missä välillä.
Onneksi miehellä oli mahdollisuus olla kokoajan meidän kanssa siellä, muuten en olis nähny vauvoja ollenkaan. Imetystä ei voinyt ajatellakaan kun kivun vuoksi ei pystynyt vaihtamaan asentoa.
Onneksi sitte maanantaina oli fiksu lääkäri joka haki teholta kirurgin katsomaan ja hän totesi heti että kyllä sinut viedään saliin heti kun tulee tilaa, aukaistaan uudelleen.
Seuraavan kerran heräsin sitte joskus neljän viiden päivän päästä teholla...
Olivat leikanneet multa siinä sektiossa ohutsuoleen reijän joka oli vuotanut sisältöään vatsaonteloon. Se ohutsuolen sisältö on todella syövyttävää ainetta ja olikin saanut jo paljon tuhoja aikaan. Suolesta oli leikattu osa pois ja oli tehty avanne, lihaksessa oli kuolio, samoin ihossa. Märkäpesäkkeitä löytyi päivittäin lisää. Kaksi viikkoa olin teholla ja leikkauskertomuksen mukaan kävin salissa 6 kertaa.
Osastolla meni vielä 4 viikkoa. Siellä ollessakin tehtiin vielä kaksi leikkausta; ihonsiirto jalasta vatsaan ja avanteen sulku. Päivittäin myös nukutettiin ekan viikon aikana, kun puhdistettiin haavaa, joka oli kahden kämmenen kokoinen reikä keskellä vatsaa.
Vauvat oli tietenkin päässeet kotiin jo ajat sitten.
Silloin kun sitä oli itse niin kipeä, jäi muut tunteet taka-alalle mutta jälkeenpäin on tullut suru siitä menetetystä vastasyntyneen vauvan kanssa, se on niin herkkää ja erilaista aikaa.
Tulipa pitkä sepustus mutta tässä nyt pääpiirteittäin.