hoitojärjestelyt kun toinen vanhempi vuorotyössä?

eli meillä mies vuoroviikoin aamu- ja iltavuorossa, mulla olis pelkkää aamuvuoroa. miehen iltavuoro alkaa kolmelta (työmatkaan menee about 1/2 tuntia), mun työpäivä loppuu neljältä.

miten muilla on järjestetty tällaisen viikon lastenhoito?
tuntuu tyhmältä viedä tunniksi hoitoon (menee koko päivän maksu, kun meillä on olemassa vain alle ja yli viiden tunnin päivät koko kuukaudelta) ja hoitaja toivoo, että lapset tuotais syömään hoitoon siinä puoli yhdentoista mais.

ja sit toinen asia, mikä hatuttaa julmetusti, niin mieshän pääsee tästä rumbasta aivan sata-nolla helpommalla: hänen aamuviikolla minä takkuan aamuisin lapset hoitoon (hän menee jo puoli seitsemäksi) ja iltavuoroviikolla saan tapella yksin lapset hoitoon ja hänelle jää joka päivä omaa aikaa klo 10.30-14.30 ja tällaista omaa aikaahan mulla ei ole koskaan!!!

miten olette tällaisen ristiriidan ratkaisseet?
 
Meillä mies tekee myös viikon aamua ja viikon iltaa. Mulla on pääosin päivätyö, 1 iltavuoro viikossa. Esikoinen on ekaluokalla ja nuorempi 2v on tällä hetekllä mummulassa hoidossa. Eli aamuvuoroviikolla mä hoidan koululaisen kouluun ja pienemmän hoitoon. Ja mies hakee pienemmän hoidosta töistä päästyään ja ekaluokkalainen lähtee iltiksestä, kun isä tullut kotiin.Iltavuoropäivinä vaihdetaan lapsia tehtaan portin pielessä. :D

Miehen iltavuoroviikolla asiat tehdään päinvastoin. No, esikoinen lähtee usein kouluun samaan aikaan kuin mä töihin, mutta mies vie pienemmän hoitoon klo 13 lähtiessään töihin. Eli hoitaa ruoan laiton ym normaalit hommat. Ja mä haen muksut töistä tullessani. Tällä viikolla molempien iltavuoropäivä on ainut ´pidempi hoitopäivä, muuten hoitopäivät ovat n. 1-5 tuntia. Teen 6-tunnin työpäivää tällä hetkellä.
 
Meillä mies tekee aamua 6-14 ja iltaa 14-22. Minä joustavasti 6(-7.30)- 14.30(-16.00). Silloin kun miehellä aamuvuoro, minä vien lapsen hoitoon ja mies hakee. Kun miehellä iltavuoro, lapsi kotona miehen kanssa ja minä teen 6 tuntisen päivän eli 6-12. Näin järjestyi meillä asiat.
 
alkuperäinen
miten lapsi on suhtautunut tuohon joka toinen viikko hoidossa rytmiin?

päivähoidonohjaaja oli kovasti sitä mieltä, että lasten on vaikea sopeutua tuollaiseen rytmiin kun kerkeävät joka toinen viikko unohtaa systeemin. riippuu varmaan myös lasten iästä, meillä 1v ja pian 4v, tuolle vanhemmalle hoitoon meno tulee olemaan tosi vaikeaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.01.2007 klo 14:35 alkuperäinen kirjoitti:
miten lapsi on suhtautunut tuohon joka toinen viikko hoidossa rytmiin?

päivähoidonohjaaja oli kovasti sitä mieltä, että lasten on vaikea sopeutua tuollaiseen rytmiin kun kerkeävät joka toinen viikko unohtaa systeemin. riippuu varmaan myös lasten iästä, meillä 1v ja pian 4v, tuolle vanhemmalle hoitoon meno tulee olemaan tosi vaikeaa.
Meillä lapsi oli 1v3kk kun hän aloitti päiväkodissa tuolla viikko ja viikko systeemillä. Ei ollut minkäänlaisia sopeutumisongelmia. Ei ainakaan koskaan ole tullut hoitajien kanssa puheeksi, että olisi ollut ongelmaa. Hyvin ne päiväkotitavat muistui viikonkin jälkeen mieleen. Ja rytmeihinkin pääs mukaan, vaik isin kanssa ei nousseetkaan niin aikaisin, eikä niin säännöllistä elämää elä kuin päikkärissä.
 
Yksi lapsi
Kehottaisin syvästi pitämään kiinni siitä, että päätät itse, milloin lapsi on hoidossa. Hoitaja voi toivoa, mitä tykkää, mutta järkevissä rajoissa päätös on kuitenkin vanhemmilla! Eli vie ihmeessä myöhemmin, jos se teille sopii paremmin: koti on kuitenkin lapsen ensisijainen hoitopaikka, vai mitä?
Meilläkin takuttiin päiväkodin kanssa puolisen vuotta siitä, että lapsi piti viedä silloin ja silloin, kun silloin alkoi se ja se puuhahetki. Nyt onneksi voimme viedä lapsen silloin kun se meille sopii (ei tietenkään kesken lounaan tai päiväunien) eikä lapsi todellakaan kärsi siitä, että onkin vaikka keskellä viikkoa päivän poissa. Silloinhan saa olla kotona! Jos hoitopaikka taas kärsii siitä omien kangistuneiden systeemiensä kanssa, niin se ei ole vanhempien ongelma. En tarkoita, että pitää olla kuin pellossa ja viedä ja tuoda lapsia miten sattuu, mutta välillä tuntuu, että hoitopaikat eivät oikein ole pysyneet mukana nykyajan kehityksessä...
Meidän idea on se, että lapsi on hoidossa mahdollisimman vähän. Vuorotyöläisenä hoitoaika on onnistuttu järjestämään niin, että se on n. 6h/päivässa ja vapaapäiviä on n. 3kpl/kk. Aamuvuoroviikkoinani isä vie (klo 9-10), iltavuoroviikkoina minä (klo 11).
 
meea
Meillä toisella lähes säännöllinen iltatyö ja toisella vaihtelevasti iltaa, päivää ja yötä. Lapsi (2,5v) on vuorohoitopaikassa ja jokaisen kuukauden hoidot katsotaan erikseen sen mukaan mitä tarvitaan. Välillä menee tosiaan viikko ettei ole yhtään hoitopäivää ja välillä taas on lähes joka päivä. Ei näytä siitä mitenkään kärsivän, kunhan kotona vähän muistaa valmistella että huomenna on sitten taas hoitopäivä pitkästä aikaa.

Vähän joustamaton meidän paikkakunnalla on tuo vuorohoito. Lapsi saa olla hoidossa vain ja ainoastaan jos molemmat vanhemmat ovat töissä. Vaikka sitten olisikin vain pari tuntia jonakin päivänä. Siis mitään subjektiivista hoito-oikeutta ei ole vuorohoidossa. Joten tässä tapauksessa ihan sekä äiti että isä hoitavat lasta sitten tasapuolisesti kaiken muun ajan.

Mä oon useaan otteeseen miettinyt, että kaikista paras olisi, jos löytäisi/ tuntisi jonkun luotettavan ihmisen, joka voisi joskus tulla kotiin hoitamaan - siis joka voisi omasta puolestaan työskennellä osa-aikaisesti ja vähän vaihtelevina aikoinakin. silloin menisi aikataulut vaivattomammin ja ei olisi niin pilkun tarkkaa nuo hoitoajat - voisi vaikka käväistä ihan yksin kaupassa kotimatkalla. Eikä tarvitsisi aina miettiä aikatauluja päiväuni ja ruokailuaikojen mukaan. Mutta ikävä kyllä meidän tuttavapiiriin tai tuttavien tuttaviin ei sellaista ihmistä ole vielä sattunut.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.01.2007 klo 22:16 meea kirjoitti:
Meillä toisella lähes säännöllinen iltatyö ja toisella vaihtelevasti iltaa, päivää ja yötä. Lapsi (2,5v) on vuorohoitopaikassa ja jokaisen kuukauden hoidot katsotaan erikseen sen mukaan mitä tarvitaan. Välillä menee tosiaan viikko ettei ole yhtään hoitopäivää ja välillä taas on lähes joka päivä. Ei näytä siitä mitenkään kärsivän, kunhan kotona vähän muistaa valmistella että huomenna on sitten taas hoitopäivä pitkästä aikaa.

Näin menee suurinpiirtein myös meillä. Rankkaa on kyl miettiä koko ajan noita hoitojuttuja. Ja jos töissä tulee jotai, et pitäisikin vaihtaa vuoroa, olen aina se hankala joka ei vaihda.. Hoitoajat menee mun vuorojen mukaan, mies harvoin vie hoitoon, koska menee jo kuuteen aamuisin. Ja illalla pääsee (iltavuorosta) 22. Mulla alkaa aamut 7 ja ilta loppuu 20. Sellainen on helpompi järjestää ku on viikko samaa vuoroa. Meillä mun vuorot sotkee kun ne vaihtuu päivittäin.. Tälläkin viikolla on ihan 1 hoitopäivä. Kun olen ollut viikonloput kiinni jo pitkään, se tietää vp:t viikolle. Mut koskaan ei miehen kanssa ollakaan sitten yhtäaikaa kotona... Jos se yössä ja mä aamussa, ei nähdä kun seuraavana päivänä. Jos olen illassa, eli menen 12-14 töihin, vien lapset n.8.00 aamulla. Ehtiivät leikkiä ja syödä yms. Jos veisin ruoan jälkeen ja nukuttais kotona pitkään, ei hoitaja saisi päikkäreille ikinä näitä ja ilta olis tosi mukava. Sillai sitä rytmiä olen yrittänyt tehdä..kaikesta huolimatta.
 
vieraana
Meillä kanssa mies vuorotyössä (tekee myös yötä) ja minulla päivätyö.
Iltavuoroon kun menee, viedään lapsi jo klo 11 tarhaan päiväruualle.
Sitä säännöllisyyttä ja rytmiä päivään on yritetty hakea. Mitään tunnin pätkää on ihan hullua pitää.... Meillä jo tarhassa ehdotettiin että syömään tuodaan.
Tosiaan sitä "omaa aikaa" miehelle tuossa tulee, mutta ei se ainakaan minua ole haitannut. Sitäpaitsi ainahan voit keksiä miehelle ohjelmaa tuolle ajalle. "kyllähän kulta voit imuroida/käydä kaupassa......siinä välissä...." :whistle:
 

Yhteistyössä