Mies on ensviikolla lähdössä mein poikien luokkaretkelle mukaan valvojaksi, heillä on ns. yökoulu... tai yön yli kestävä reissu.
Mie en oo koskaan vielä ikuna ollut yksin, taikka lasten kanssa, yötä tässä talossa... ja mulla on aika vilkas mielikuvitus.
Mie vähän pelkään, että kun lapset asettuu yöpuulle ja talo hiljenee, niin mun mielikuvitus alkaa herättelemään mörköjä ja vaikka mitä tänne nurkkiin hiipimään :ashamed:, mie kun joskus saan niitä "mörköjä" näkymään ja kuulumaan päivisinkin :ashamed:
Millä ihmeellä mie tsemppaan itseni selviämään kunnialla... ja onnistuisin vielä nukahtamaankin ihmisten aikoihin, etten sit aamulla ois itse perin haamunnäköinen
Mieskin jo minut tuntien mietti, että kenet mie voisin tänne saada kaveriksi :ashamed: , mutta kun ei ketään sellaista ole... ja ois se aika noloa pyytää äiteelle "yökyläkaveri"... Eiks ne kuitenkin oo enemmän lasten juttuja?
Mie en oo koskaan vielä ikuna ollut yksin, taikka lasten kanssa, yötä tässä talossa... ja mulla on aika vilkas mielikuvitus.
Mie vähän pelkään, että kun lapset asettuu yöpuulle ja talo hiljenee, niin mun mielikuvitus alkaa herättelemään mörköjä ja vaikka mitä tänne nurkkiin hiipimään :ashamed:, mie kun joskus saan niitä "mörköjä" näkymään ja kuulumaan päivisinkin :ashamed:
Millä ihmeellä mie tsemppaan itseni selviämään kunnialla... ja onnistuisin vielä nukahtamaankin ihmisten aikoihin, etten sit aamulla ois itse perin haamunnäköinen
Mieskin jo minut tuntien mietti, että kenet mie voisin tänne saada kaveriksi :ashamed: , mutta kun ei ketään sellaista ole... ja ois se aika noloa pyytää äiteelle "yökyläkaveri"... Eiks ne kuitenkin oo enemmän lasten juttuja?