hiustuppo

  • Viestiketjun aloittaja itkupilli
  • Ensimmäinen viesti
itkupilli
Taas tuli päänahka kipeäksi ,kun mies ystävä hiiltyi ja kävi käsiksi :'( Yhden kerran käynyt juttelemassa ammatti ihmisen kanssa ongelmastaan ja muut kerrat pelkkää lupausta. Nytkin vain sen takia että en suostunut antamaan periksi asiassa jonka hän yht´äkkiä muuttaa kysymättä multa mitään :/ Vääristelee asioita ja sitä mitä yritän hänelle sanoa,paitsi en saa koskaan sanoa mitään loppuun asti :( SEn tiedän että sen teoille ei ole oikeutta ja tarvitsee siihen apua. Itse olen kyllä hyvä neuvomaan muita,mut kun omalle kohdalle osuu niin aina vaan annan anteeksi :(
 
minäkin olen kokenut samaa nuoruudessani ex-poikaystäväni kanssa..olin sanonut aina että jos sattus mun kohalle sellanen mies joka löis niin heivaisin sen heti..mut ku omalle kohdalle sattu näin,niin ei se niin helppoo ollutkaan..mulla sit se vanha poikaystävä oli ainut joka lohdutti jälkeen päin kun sydän ja kroppa oli mustelmilla.. :(
mutta jossakin vaiheessa se päätös on tehtävä ja lähdettävä sellaisesta suhteesta.koska ei se parane,joskus saattaa vaan käydä niin et ihan vahingossa sulle käy huonosti..
voimia sinulle!! :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.12.2004 klo 16:33 itkupilli kirjoitti:
Taas tuli päänahka kipeäksi ,kun mies ystävä hiiltyi ja kävi käsiksi :'( Yhden kerran käynyt juttelemassa ammatti ihmisen kanssa ongelmastaan ja muut kerrat pelkkää lupausta. Nytkin vain sen takia että en suostunut antamaan periksi asiassa jonka hän yht´äkkiä muuttaa kysymättä multa mitään :/ Vääristelee asioita ja sitä mitä yritän hänelle sanoa,paitsi en saa koskaan sanoa mitään loppuun asti :( SEn tiedän että sen teoille ei ole oikeutta ja tarvitsee siihen apua. Itse olen kyllä hyvä neuvomaan muita,mut kun omalle kohdalle osuu niin aina vaan annan anteeksi :(
Voi sinua!!! Ei käy kateeksi. Minulla itselläni oli pian kaksi vuotta sitten päättynyt suhde miehen kanssa, joka henkistä väkivaltaa käytti ja ruumiillistakin yritti. Minä sanoin jo alussa että minua ei lyödä, kerta riittää. Ekan kerran annoin anteeksi, toista en. Jälkeen päin kuulin että oli hakannut exänsä sairaalakuntoon parikin kertaa. Onneksi niin ei päässyt käymään, mutta pelko on jäänyt väkivaltaisia, mustasukkaisia miehiä kohtaan. Uskon ettei he koskaan muutu.
Tällä hetkellä tuo "suhde" minua ahdistelee tekstareilla, on varmaan pakko hakea lähestymiskieltoa. :/ Onneksi nykyinen miesystäväni on ollut tukenani, mutta alkaa hänenkin kärsivällisyys loppua. Neuvoisin sinua että mitä pikemmin hankkiudut eroon väkivaltaisesta ja "omituisesta " miehestä sitä parempi sinulle !!!! NO tässä puhuu kokemusken syvä rintaääni, katkerana omasta tyhmyydestä. :(
 
Ikävä tilanne. Mitä jos menisitte miehen kanssa yhdessä juttelemaan? Meillä tämä auttoi. Tai jos vaan antaisit olla ja pakkaisit kamasi? Voimia, miten ikinä päätätkin, mutta älä jää siihen tilanteeseen pidemmäksi aikaa. Jotain asialle pitää tehdä.
 

Yhteistyössä