Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Hirsutismi
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="tai älkää vaivautuko, tässä teksti Sinkun elämää p, post: 33261832"]</p><p>Kirjoitan tähän nyt asioita joita en ole koskaan kertonut kenellekään. Toivon että mahdollisesti saamani palaute on sen mukaista, eikä "lyötyä enää lyödä lisää". Jotkut kirjoittamani asiat voivat varmaan huvittaa, mutta en pelleile enkä liioittele. </p><p></p><p>Olen 25-vuotias nainen, en ole koskaan seurustellut, ollut treffeillä tai suudellut -muusta puhumattakaan. Häpeän vartaloani niin hirveästi, etten koskaan voi esimerkiksi pukeutua/vaihtaa uikkareita toisten seurassa. </p><p></p><p>Syy: olen tumma ja tulinen suomalainen ja se on tuonut mukaan runsaalaisen karvoituksen (juu, tiedän, nyt on varmaan tosi hauskaa), sääreni eivät ole kovin kauniit yhdistettynä lihaksikkaisiin reisiin ja rintani rumat. Miten niitä kuvailisi, no, kauniit kun on kylmä jne (sellaiset pyöreät), muuten sitten eivät niin kauniit. </p><p></p><p>Tilanne on ollut edellisen kaltainen jo 10 vuotta, jonka aikana olen systemaattisesti AINA vältellyt oman vartaloni näyttämistä. En voi/kykene/pysty olemaan alasti/puolialasti toisten läheisyydessä. En ole käynyt gynekologilla (vaikka ehkä pitäisi), en käy uimahalleissa, en sauno toisten kanssa ja mikä pahinta, välttelen fyysistä kontaktia toisten kanssa. </p><p></p><p>Häpeän tätä kirjoittaessankin ihan valtavasti, enkä valitettavasti saa kaikkea kirjoittamaani järkevään muotoon. </p><p></p><p>Suurin ongelma lienee se, että ystävät alkavat saamaan lapsia, menevät naimisiin, ja minullapa ei ole sellaisia uutisia ollut koskaan kerrottavana. Voin vain kuvitella sitä tunnetta kun on joku josta välittää yli kaiken ja jota rakastaa enemmän kuin itseään. Miksi minulta on evätty mahdollisuus rakkauteen? Ei kai kukaan voi rakastaa minunlaistani? </p><p></p><p>Häpeä vartaloani kohtaan on siis ollut niin suuri, että en ole edes koskaan ajatellut alkavani seurustella. Mitä järkeä minun olisi edes mennä treffeille, kun en voi koskaan alkaa seurustella vakavasti! Jossain vaiheessahan eteen tulisi mahdollisesti seksi ja se (heikon <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> käsitykseni mukaan edellyttäisi vaatteiden riisumista. Enhän minä VOI antaa kenenkään nähdä vartaloani. Tai koskettaa. </p><p></p><p>Olen karvainen, mitä sitä kieltämään. Kukaan muuhan tästä ei tiedä kuin minä. Se, että on runsaat tummat hiukset, ei paljon lohduta, jos runsaita ja tummia karvoja on joka puolella. Pääseehän niistä toki eroon, mutta tuloksena on ihoa ärsyttävä sänki jo illalla. Sävähdän kosketusta, mitä jos joku hipaisee säärtäni jossa jo pistelee sänki? Sanotaan nyt vaikka niin, että ei minua sirkukseen huolittaisi ja karvat sheivattuna näytän AIVAN normaalilta, mutta jos tätä "normaaliutta" kestää puoli päivää... En voi kuvitella meneväni kosmetologille karvojen poistoon, en vain pysty. Ei varmaan edes pystyisi koskemaan minuun. Voisi siinä mennä epilaattori tukkoon. ;-) </p><p></p><p>Todettakoon tähän väliin että en edes tiedä miksi kirjoitan. Kai kymmenen vuoden "suru" täytyy jossain vaiheessa jakaa, edes netin kautta. En halua sääliä tms. </p><p></p><p>Enemmän kuin mitään muuta kaipaan mahdollisuutta saada rakastaa ja tulla rakastetuksi. En kuvittele olevani kovinkaan "seksuaalinen", toki minullakin on tarpeeni mutta minulla on VALTAVA läheisyyden tarve. Siis fyysisen. En ole koskaan päässyt sitä testaamaan, mutta olemassa se on. Kuinka olisi ihanaa vain olla toisen (miehen) lähellä ja tuntea toinen... </p><p></p><p>Nyt alan hävetä kokemattomuuttani ja seurustelemattomuuttani sosiaalisista syistä johtuen. Äitini kesällä ihmetteli kun minulla ei ole koskaan ollut ketään ja vahingossa (?) nimitti minua "ylijäämäksi". Tähän asti asia ei ole minua haitannut, mutta kun 25 vuotta tuli täyteen, olen alkanut miettiä kuinka kauan tilanne voi jatkua näin. Missä vaiheessa muutun kaikkien mielessä aivan täysin epänormaaliksi? Kyllä kaikki varmasti ihmettelevät jo nyt miksi en koskaan puhu miehistä tms. Kun ei ole paljoa kerrottavaa.. </p><p></p><p>Tiedän että kaikki ajattelevat nyt minun olevan naama mutrussa kulkeva jonkinlainen potentiaalinen syrjäytyjä tai vastaavaa. Ylijäämä. Hylkiö. </p><p></p><p>Vaan kun ei. </p><p></p><p>Minulla on ihana perhe, koira, ystäviä, harrastuksia, töitä ja opiskelupaikka yliopistossa. En anna tämän häpeäni näkyä, koska en sitä tunne normaalin arkipäivän tiimellyksessä. Harrastan hevosia, valokuvaamista, lukemista, ihan normaaleja juttuja. Osaan puhua ja olla hiljaa, olen sosiaalinen, mutta bileitä ja isoja ihmisjoukkoja (juhlia) hieman vierastan, pidän yksinolosta (mutta en koko loppuelämääni.. ;-), olen huumorintajuinen ja kuulemma hauskaa seuraa. Minun kanssani on helppo tulla toimeen. Olen hyvin ystävällinen ja kiltti. Minulla on tummat, puolipitkät hiukset, kauniita hampaat, pari miestä on jopa kehunut kauniiksi. Vartaloni on päällisin puolin ok, 160 cm ja vajaat 60 kg. Olen liikunnallinen. Pukeuden nätisti, leikittelen eri tyyleillä jne. Itsetuntoni ja -luottamukseni on tässä esitelyjä syitä lukuunottamatta hyvä. Olen kunnianhimoinen ja välillä jopa älykäskin! Hymyilen ja nauran paljon. Olen kuitenkin ujo, en ikinä uskalla sanoa kenellekään miehelle mitään. Oikeastaan en taida osata puhua ikäisilleni miehille ollenkaan.. En tosin heitä juurikaan tapaa, opiskelen naisvaltaisella alalla. </p><p></p><p>Baareissa en käy, en ole koskaan käynyt, enkä halua koskaan käydä. Tai olen kerrran ollut, enkä saa siitä mitään irti. En ole silti mikään nipo, siiderillä voi aina käydä. Tansseissakaan en käy, sama juttu kuin edellisen kohdalla. En siis tapaa miehiä. Ja vaikka tapaisin, miten voin voittaa estoni? </p><p></p><p>Miten voittaa näin voimakas häpeä? En halua olla koko loppueläämäni yksin!! Tähän asti energiani on kulunut opiskeluissa ja töissä, olen löytänyt suunnan elämälleni, mutta ei kunnianhimoni opiskeluissani riitä minulle elämäni sisällöksi enää kovin pitkäksi aikaa... Tuntuu että en ole vielä elänyt ollenkaan, elämäni on ollut ja on vain puolittaista elämää. </p><p></p><p>Voiko kukaan mies rakastaa näin puuttellista naista? Miten voin uskaltaa luottaa toiseen että hän ei vetäydy säikähtäen pois luotani "kauneusvirheeni" havaittuani? </p><p></p><p>Miten jaksan elää valtavan läheisyyden tarpeeni kanssa yksin? Tajusin vasta nyt kuinka voimakas se on ja ihan säikähdin! </p><p></p><p>Pahoittelen sekavaa kirjotustani, pakko oli purkautua. Jos haluat vinoilla tai jotain, älä tee sitä, itse asiassa ensimmäiset kyyneleet tekevät tuloaan juuri näillä hetkillä...</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="tai älkää vaivautuko, tässä teksti Sinkun elämää p, post: 33261832"] Kirjoitan tähän nyt asioita joita en ole koskaan kertonut kenellekään. Toivon että mahdollisesti saamani palaute on sen mukaista, eikä "lyötyä enää lyödä lisää". Jotkut kirjoittamani asiat voivat varmaan huvittaa, mutta en pelleile enkä liioittele. Olen 25-vuotias nainen, en ole koskaan seurustellut, ollut treffeillä tai suudellut -muusta puhumattakaan. Häpeän vartaloani niin hirveästi, etten koskaan voi esimerkiksi pukeutua/vaihtaa uikkareita toisten seurassa. Syy: olen tumma ja tulinen suomalainen ja se on tuonut mukaan runsaalaisen karvoituksen (juu, tiedän, nyt on varmaan tosi hauskaa), sääreni eivät ole kovin kauniit yhdistettynä lihaksikkaisiin reisiin ja rintani rumat. Miten niitä kuvailisi, no, kauniit kun on kylmä jne (sellaiset pyöreät), muuten sitten eivät niin kauniit. Tilanne on ollut edellisen kaltainen jo 10 vuotta, jonka aikana olen systemaattisesti AINA vältellyt oman vartaloni näyttämistä. En voi/kykene/pysty olemaan alasti/puolialasti toisten läheisyydessä. En ole käynyt gynekologilla (vaikka ehkä pitäisi), en käy uimahalleissa, en sauno toisten kanssa ja mikä pahinta, välttelen fyysistä kontaktia toisten kanssa. Häpeän tätä kirjoittaessankin ihan valtavasti, enkä valitettavasti saa kaikkea kirjoittamaani järkevään muotoon. Suurin ongelma lienee se, että ystävät alkavat saamaan lapsia, menevät naimisiin, ja minullapa ei ole sellaisia uutisia ollut koskaan kerrottavana. Voin vain kuvitella sitä tunnetta kun on joku josta välittää yli kaiken ja jota rakastaa enemmän kuin itseään. Miksi minulta on evätty mahdollisuus rakkauteen? Ei kai kukaan voi rakastaa minunlaistani? Häpeä vartaloani kohtaan on siis ollut niin suuri, että en ole edes koskaan ajatellut alkavani seurustella. Mitä järkeä minun olisi edes mennä treffeille, kun en voi koskaan alkaa seurustella vakavasti! Jossain vaiheessahan eteen tulisi mahdollisesti seksi ja se (heikon :) käsitykseni mukaan edellyttäisi vaatteiden riisumista. Enhän minä VOI antaa kenenkään nähdä vartaloani. Tai koskettaa. Olen karvainen, mitä sitä kieltämään. Kukaan muuhan tästä ei tiedä kuin minä. Se, että on runsaat tummat hiukset, ei paljon lohduta, jos runsaita ja tummia karvoja on joka puolella. Pääseehän niistä toki eroon, mutta tuloksena on ihoa ärsyttävä sänki jo illalla. Sävähdän kosketusta, mitä jos joku hipaisee säärtäni jossa jo pistelee sänki? Sanotaan nyt vaikka niin, että ei minua sirkukseen huolittaisi ja karvat sheivattuna näytän AIVAN normaalilta, mutta jos tätä "normaaliutta" kestää puoli päivää... En voi kuvitella meneväni kosmetologille karvojen poistoon, en vain pysty. Ei varmaan edes pystyisi koskemaan minuun. Voisi siinä mennä epilaattori tukkoon. ;-) Todettakoon tähän väliin että en edes tiedä miksi kirjoitan. Kai kymmenen vuoden "suru" täytyy jossain vaiheessa jakaa, edes netin kautta. En halua sääliä tms. Enemmän kuin mitään muuta kaipaan mahdollisuutta saada rakastaa ja tulla rakastetuksi. En kuvittele olevani kovinkaan "seksuaalinen", toki minullakin on tarpeeni mutta minulla on VALTAVA läheisyyden tarve. Siis fyysisen. En ole koskaan päässyt sitä testaamaan, mutta olemassa se on. Kuinka olisi ihanaa vain olla toisen (miehen) lähellä ja tuntea toinen... Nyt alan hävetä kokemattomuuttani ja seurustelemattomuuttani sosiaalisista syistä johtuen. Äitini kesällä ihmetteli kun minulla ei ole koskaan ollut ketään ja vahingossa (?) nimitti minua "ylijäämäksi". Tähän asti asia ei ole minua haitannut, mutta kun 25 vuotta tuli täyteen, olen alkanut miettiä kuinka kauan tilanne voi jatkua näin. Missä vaiheessa muutun kaikkien mielessä aivan täysin epänormaaliksi? Kyllä kaikki varmasti ihmettelevät jo nyt miksi en koskaan puhu miehistä tms. Kun ei ole paljoa kerrottavaa.. Tiedän että kaikki ajattelevat nyt minun olevan naama mutrussa kulkeva jonkinlainen potentiaalinen syrjäytyjä tai vastaavaa. Ylijäämä. Hylkiö. Vaan kun ei. Minulla on ihana perhe, koira, ystäviä, harrastuksia, töitä ja opiskelupaikka yliopistossa. En anna tämän häpeäni näkyä, koska en sitä tunne normaalin arkipäivän tiimellyksessä. Harrastan hevosia, valokuvaamista, lukemista, ihan normaaleja juttuja. Osaan puhua ja olla hiljaa, olen sosiaalinen, mutta bileitä ja isoja ihmisjoukkoja (juhlia) hieman vierastan, pidän yksinolosta (mutta en koko loppuelämääni.. ;-), olen huumorintajuinen ja kuulemma hauskaa seuraa. Minun kanssani on helppo tulla toimeen. Olen hyvin ystävällinen ja kiltti. Minulla on tummat, puolipitkät hiukset, kauniita hampaat, pari miestä on jopa kehunut kauniiksi. Vartaloni on päällisin puolin ok, 160 cm ja vajaat 60 kg. Olen liikunnallinen. Pukeuden nätisti, leikittelen eri tyyleillä jne. Itsetuntoni ja -luottamukseni on tässä esitelyjä syitä lukuunottamatta hyvä. Olen kunnianhimoinen ja välillä jopa älykäskin! Hymyilen ja nauran paljon. Olen kuitenkin ujo, en ikinä uskalla sanoa kenellekään miehelle mitään. Oikeastaan en taida osata puhua ikäisilleni miehille ollenkaan.. En tosin heitä juurikaan tapaa, opiskelen naisvaltaisella alalla. Baareissa en käy, en ole koskaan käynyt, enkä halua koskaan käydä. Tai olen kerrran ollut, enkä saa siitä mitään irti. En ole silti mikään nipo, siiderillä voi aina käydä. Tansseissakaan en käy, sama juttu kuin edellisen kohdalla. En siis tapaa miehiä. Ja vaikka tapaisin, miten voin voittaa estoni? Miten voittaa näin voimakas häpeä? En halua olla koko loppueläämäni yksin!! Tähän asti energiani on kulunut opiskeluissa ja töissä, olen löytänyt suunnan elämälleni, mutta ei kunnianhimoni opiskeluissani riitä minulle elämäni sisällöksi enää kovin pitkäksi aikaa... Tuntuu että en ole vielä elänyt ollenkaan, elämäni on ollut ja on vain puolittaista elämää. Voiko kukaan mies rakastaa näin puuttellista naista? Miten voin uskaltaa luottaa toiseen että hän ei vetäydy säikähtäen pois luotani "kauneusvirheeni" havaittuani? Miten jaksan elää valtavan läheisyyden tarpeeni kanssa yksin? Tajusin vasta nyt kuinka voimakas se on ja ihan säikähdin! Pahoittelen sekavaa kirjotustani, pakko oli purkautua. Jos haluat vinoilla tai jotain, älä tee sitä, itse asiassa ensimmäiset kyyneleet tekevät tuloaan juuri näillä hetkillä... [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Milloin avioero maksetaan?
55 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
vahna suomi irti uudesta suomesta?
Eilen 22:16
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Onko vr.llä huomioitu että matkustajat edelleen valkoisia, kaikki ohjeet ja mainokset kuvitettu mustien/ ruskeiden kuvilla
Eilen 21:57
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kuka julkkismies on Ristomatti Ratian kaksoisolento?
Eilen 21:18
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Älykkyys ja kapitalismi
Eilen 20:35
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Minun henkilökohtainen hypoteesini aiheesta naisen keho ja seksuaalisuus
Eilen 18:39
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kiinnostaako ketään kaukoidän vaatetehtaiden työolot ja ympäristövaikutukset?
Eilen 18:22
vierailija
12 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Vaatteidenkin ostaminen on tehty kilttimiehelle niin hankalaksi
Eilen 16:18
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Olen työkyvytön, koska pystyn tekemään vain sellaista työtä, joka tuntuu minusta kivalta."
Started by vierailija
Maanantai klo 22:07
Luettu: 5K
Aihe vapaa
2.
Oletko 100% Varma Taivaaseen Pääsystä?
Started by vierailija
Maanantai klo 02:34
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Politiikan pyrstötähti Sannan tapa työllistää suomalaisia: työllusti 17 ja se hupi maksoi 15 miljoonaa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 16:18
Luettu: 1K
Aihe vapaa
4.
Iranista ammuttu tuhansia raketteja ja ohjuksia Israeliin, taitaa olla pappisvallan päivät ohi!
Started by vierailija
Sunnuntai klo 00:41
Luettu: 974
Aihe vapaa
5.
Vainajien kylmäsäilytystilat ovat täynnä sanottiin
Started by vierailija
Maanantai klo 12:45
Luettu: 750
Aihe vapaa
6.
Yle: Suomen talous pärjääkin Ruotsia ja Tanskaa huonommin yritysten takia, ei työläisten. Yllättikö? ..no ei
Started by vierailija
Sunnuntai klo 16:26
Luettu: 609
Aihe vapaa
7.
Helsingin Sanomissa Maija Laura Kauhanen kertoo olevansa rasisti
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:40
Luettu: 605
Aihe vapaa
8.
OrpoPurra nostaa Suomen yleisen ALV:n EU-maiden huipulle 25,5%, vain Orbánin oikeiston Unkarissa korkempi
Started by vierailija
Tiistai klo 10:11
Luettu: 602
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: Maskottikeisari
7 min sitten
Aihe vapaa
3.
Erilaisten perjantaibiisien ketju. Kaikki mukaan!
Latest: Johnny Appleseed
14 min sitten
Aihe vapaa
4.
Oletko 100% Varma Taivaaseen Pääsystä?
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
5.
Perjantain tiskoteekki!
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
6.
Milloin avioero maksetaan?
Latest: Johnny Appleseed
34 min sitten
Aihe vapaa
7.
Neljä viidestä suomalaisesta kannattaa eutanasiaa
Latest: vierailija
44 min sitten
Aihe vapaa
8.
"Hallituslähteet STT:lle: Suomessa tullaan irtisanomaan tuhansia virkamiehiä"
Latest: vierailija
49 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Hirsutismi
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu