Hienoa, suuri yleisö alkaa tajuta, että päivähoito-oikeutta on PAKKO rajata!

[viera.s]

[QUOTE="vieraana";30607566]Jäikö sulla lukematta se kohta missä mainitsin että kotona perhevapailla olevat naiset ovat yleensä omasta vapaasta tahdostaan kotona ja työtön siksi että muuta vaihtoehtoa ei ole? Se on asetelmana aivan eri. Toinen haluaa olla kotona ja toinen haluaisi takaisin työelämään.

On aivan eri juttu tehdä asioita omasta vapaasta tahdosta kuin pakotettuna.[/QUOTE]

Ei ole ollenkaan näin mustavalkoista.

Ensinnäkin, miehet eivät yleensä ole perhevapailla koska sitä ei heiltä odoteta ja työnantaja paheksuisi muutaman viikon isyyslomaa pidempää perhevapaata. Ainakin toivon, ettei useimpien syynä ole se, ettei yksinkertaisesti vaan välitä viettää lastensa kanssa aikaa. Toisaalta naisilta perhevapaille jäämistä odotetaan ja paheksutaan, jos lapsi laitetaan varhain hoitoon. Minullekaan viimeiset perhevapaakuukaudet eivät varsinaisesti olleet vapaaehtoisia, vaan olisin halunnut palata töihin aiemmin, jos vaan mies olisi jäänyt hoitovapaalle. Mutta mies ei työtilanteensa vuoksi uskaltanut jäädä. Työttömyysjakso voi siis olla oiva tilaisuus viettää lapsen kanssa aikaa. Vaikka se ei olisi suunniteltua, niin ei sen kamalaa tarvitse silti olla.

Toisekseen perhevapaiden kestoon vaikuttaa työllisyystilanne. Monet pitkittää siis hoitovapaata samalla töitä hakien, koska ei ole työtä mihin palata tai odottava työpaikka on hyvin epätyydyttävä. Tällöin perhevapailla olo ei ole sen vapaaehtoisempaa kuin työttömyys. Toiset ilman vakipaikkaa äitiyslomalle jääneet taas ilmoittautuvat työttömyksi heti vanhempainvapaan päätyttyä saadakseen paremmat korvaukset ilman aikomustakaan oikeasti töihin hakeutua. Tällöin työttömyys on vapaaehtoista. On muutenkin tietysti kyseenalaista parempien rahojen vuoksi ilmottauta työttömäksi ilman työllistymisaikeita, mutta jos sillä voittaisi vielä isosisarukselle virikehoitopaikan...

En ole muutenkaan ehdottomasti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen kannalla, mutta jos sitä rajoitetaan, niin ei voi minusta tehdä tyyliin työttömillä on oikeus ja perhevapaalaisilla ei.

 

["Hömelö"]

Mitä ihmeellistä ja kestettävää tuossa on? Omat lapset, jokaisen pitää pystyä ne hoitamaan jos ei ole kyse vammaisesta lapsesta.

Ihan vetelää ajatella jo etukäteen että masentuu joka ikisestä vastoinkäymisestä, eikä lapset mahdu kuvioon jos ne joutuu itse hoitamaan.

Luulen, että tässä tarkotettiin sitä että sitä työttömäks joutumista on vaikee kestää, ei omia lapsia. Jos jotakuta ei hetkauta työttömäks jääminen, niin kyllä kyseenalaistaisin enemmän semmosen ihmisen motivaatiota hakee uutta duunia kuin semmosen motivaatiota, jolle töissä käyminen on elämän perusasia ja välttämättömyys. Jos ne lapset heitetään välittömästi kokonaan ulos päivähoitopaikasta, niin se työnhaun alottaminen, koko sekamelskan järjestäminen ja lasten rytmin pitäminen suunnilleen normaalina on aika haastavaa. Eri asia sitten jos työttömyys pitkittyy. Mutta kyllä siinä minusta joku kuukausi pitäis olla armonaikaa.

 

["vieraana"]

[QUOTE="Hömelö";30607738]Onko sulla minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta vastentahtosesti työttömiseks joutumisesta? Ei kuule ole kovin helppoo sillon kun märkä rätti lävähtää naamalle. Että en todellakaan lähtis viemään lapselta tuttua hoitopaikkaa heti jos toinen vanhemmista joutuu työttömäks. Päiviä vois ehkä lyhentää vähän kokopäiväsestä, mutta se stressin ja homman määrä ihan alkuun on helvetinmoinen. Vähemmän työssä olo vie aikaa ja kuormittaa. Menee yöunet, ei pysty keskittymään mihinkään, kauhee paperihomma, ja se loputon duuni kun soittelee ja penkoo työpaikkailmotuksia, kirjottelee hakemuksia jne. Jos työttömyys pitkittyy, niin sitten on toinen juttu. Tilanteeseen tottuu ja muodostuu uudet rutiinit. Moni saattaa muutenki työllistyä uudelleen heti ensimmäisten kuukausien aikana. Hoitopaikan menettäminen ja mahdollinen vaihtaminen ei sillon palvele ketään.[/QUOTE]

Tätä minäkin tarkoitin, työttömäksi joutuminen voi olla perheelle iso kriisi. Tilanteen voi kartoittaa vaikka 3kk - puolen vuoden jälkeen mikä hoitopaikan tilanne on. Mutta mun mielestä muun perheen arjen pitäisi pystyä mahdollisimman normaalina vaikka yksi saisikin potkut työpaikaltaan. Siinä on ihan riittävästi "rangaistusta" kaikille.

Sellainen vanhempi jonka henkiset voimavarat ovat hyvät varmaan lyhentää itsekin tuossa tilanteessa lapsen hoitopäiviä ja pitää lapsella vapaapäiviä.

Mua vaan jotenkin suututtaa se että kaikkia työttömiä pidetään automaattisesti itse syyllisinä omaan tilanteeseensa.

 

["Hömelö"]

[QUOTE="vieraana";30607773]Mua vaan jotenkin suututtaa se että kaikkia työttömiä pidetään automaattisesti itse syyllisinä omaan tilanteeseensa.[/QUOTE]

Sama täällä. Samalla raivostuttaa se porukka, jotka tyytyväisenä jää ansiosidonnaiselle kuin lomalle, eikä alkuun viitsi edes tehdä mitään koko asialle, koska työttömänä tienaa paremmin kuin ottamalla aikasempaa jonkun verran huonompipalkkasen tai osa-aikasen työn. Mä en tarkota, että koulutettu asiantuntijatehtävässä oleva ihminen joutais heti mäkkärin kassalle, mutta jos ei oman alan ja entisen palkkatason hommia löydy, niin kyllä vaatimustason pitäis laskee sitä mukaa kun aikaa kuluu.

 

[viera.s]

[QUOTE="vieraana";30607773]Tätä minäkin tarkoitin, työttömäksi joutuminen voi olla perheelle iso kriisi. Tilanteen voi kartoittaa vaikka 3kk - puolen vuoden jälkeen mikä hoitopaikan tilanne on. Mutta mun mielestä muun perheen arjen pitäisi pystyä mahdollisimman normaalina vaikka yksi saisikin potkut työpaikaltaan. Siinä on ihan riittävästi "rangaistusta" kaikille.

Sellainen vanhempi jonka henkiset voimavarat ovat hyvät varmaan lyhentää itsekin tuossa tilanteessa lapsen hoitopäiviä ja pitää lapsella vapaapäiviä.

Mua vaan jotenkin suututtaa se että kaikkia työttömiä pidetään automaattisesti itse syyllisinä omaan tilanteeseensa.[/QUOTE]

Lopputulemasta olen samaa mieltä. Mutta pointtini oli se, että lasten hoitaminen itse ei välttämättä henkisiä voimavaroja vie, vaan voi myös parantaa. Pysyy se rytmi ja mielekkyys elämässä, varsinkin sitten kun alkuhärdellit on hoidettu ja työpaikkoja haetaan enää vain siihen tahtiin, kuin uusia haettavia ilmaantuu.

Ja voi olla myös tilanne, ettei lapset ole alkujaan hoitopaikassa vaan toinen vanhempi on ollut perhevapailla tai vanhempi jää perhevapailta suoraan työttömäksi, silloin minusta ei työttömyyden kestäessä normaalisti ainakaan pienille (sanotaanko alle 4-vuotiaille) lapsille ole syytä hoitopaikkaa hakeakaan, vaan aloittaa päivähoito sitten kun tarvetta on. Paitsi tietysti, jos on erityisiä perheen tilanteeseen liittyviä muita syitä.

 

[viera.s]

[QUOTE="Hömelö";30607803]Sama täällä. Samalla raivostuttaa se porukka, jotka tyytyväisenä jää ansiosidonnaiselle kuin lomalle, eikä alkuun viitsi edes tehdä mitään koko asialle, koska työttömänä tienaa paremmin kuin ottamalla aikasempaa jonkun verran huonompipalkkasen tai osa-aikasen työn. Mä en tarkota, että koulutettu asiantuntijatehtävässä oleva ihminen joutais heti mäkkärin kassalle, mutta jos ei oman alan ja entisen palkkatason hommia löydy, niin kyllä vaatimustason pitäis laskee sitä mukaa kun aikaa kuluu.[/QUOTE]

Kai se nyt on ymmärrettävää, ettei halua mennä töihin joita tekemällä tulotaso olisi matalampi kuin työttömyyskorvauksella. Ei siitä minusta voi yksittäistä ihmistä syyttää, ja se itse asiassa onkin perusteltu syy työstä kieltäytyä.

Mutta osa-aikatyö kyllä kannattaa, kun sen päälle voi saada soviteltua päivärahaa. Täysipäiväinen matalapalkkatyö on toinen juttu, ehkä systeemiä pitäisi muuttaa jotenkin, että siitäkin saataisiin kannattavaa myös aiemmin paljon enemmän tienanneille.

 

[Pohtija]

Jos vanhempi on ollut kotona lasten kanssa ja saa yllättäen työpaikan heti. Tälläisisiä tilanteita varten voisi olla tietyissä päiväkodeissa "päivystyspaikkoja" lapselle jolla ei ole vakituista hoitopaikka.

 

["Hömelö"]

Kai se nyt on ymmärrettävää, ettei halua mennä töihin joita tekemällä tulotaso olisi matalampi kuin työttömyyskorvauksella. Ei siitä minusta voi yksittäistä ihmistä syyttää, ja se itse asiassa onkin perusteltu syy työstä kieltäytyä.

Mutta osa-aikatyö kyllä kannattaa, kun sen päälle voi saada soviteltua päivärahaa. Täysipäiväinen matalapalkkatyö on toinen juttu, ehkä systeemiä pitäisi muuttaa jotenkin, että siitäkin saataisiin kannattavaa myös aiemmin paljon enemmän tienanneille.

No juuri tästä on kyse. Ei tän maan talous kestä sitä että porukkaa jää hyväpalkkasesta hommasta muiden elätettäväks, koska ei suostu ottamaan pienempää liksaa. Mikä saattaa olla jopa keskivertopalkansaajan luokkaa. Eihän siinä oo mitään tolkkua että ihminen, joka tienaa bruttona vaikka seittemän tonnia kuussa, jää ansiosidonnaiselle, koska kolmen tonnin palkka ei kiinnosta. Ja sitte matalapalkkaset on osaltaan maksamassa noiden ansiosidonnaista!

 

["hoituri"]

Subjektiivisen ph oikeuden rajaaminen/poistaminen tarkoittaa päiväkotien sulkemista ja tämä taas tarkoittaa sitä että osa hoitajista sijoitetaan jäljelle jääviin päiväkoteihin joihin siis otetaan sitten se 4-7 lasta lisää jo ennestään täysiin ryhmiin ja osa hoitajista joutuu kortistoon.
Toki lasten kannalta tämän poistaminen*olisi*hyvä asia, varsinkin alle 3 vuotiaille.

 

["Hömelö"]

[QUOTE="hoituri";30608068]Subjektiivisen ph oikeuden rajaaminen/poistaminen tarkoittaa päiväkotien sulkemista ja tämä taas tarkoittaa sitä että osa hoitajista sijoitetaan jäljelle jääviin päiväkoteihin joihin siis otetaan sitten se 4-7 lasta lisää jo ennestään täysiin ryhmiin ja osa hoitajista joutuu kortistoon.
Toki lasten kannalta tämän poistaminen*olisi*hyvä asia, varsinkin alle 3 vuotiaille.[/QUOTE]
Tätä en kyllä usko alkuunkaan. Sori.

 

[alkuperäinen]

Lakia ryhmien enimmäiskoosta ollaan laatimassa. Silloin ryhmiä ei saisi kasvattaa yli tietyn rajan.

Miksi niin moni maalailee julmetun surkeita tarinoita tänne, jos ei saisikaan kotona ollessaan pitää lastaa hoidossa kuin ehkä 6 tuntia 8-10 tunnin sijaan. Se olisi jo huomattava muutos päiväkotien arkeen. Aamuisin ja iltapäivisin kun ei muutenkaan ole kuin KAKSI hoitajaa joka ryhmässä. Milloin kaikki tajuavat, että niinä tunteina ei kukaan lapsi saa hoitopaikassa mitään oleellista. Toisten lasten kanssa leikkimistä toki, mutta jos vanhempi ei sitä osaa järjestää tai jos lapselle ei 6 tuntia riitä, tarvitaan jo muita keinoja kuin päiväkoti. Eli jotain terapiaa vanhemmille tai/sekä lapsille.

Säilyttäkää hyvät ihmiset nyt joku suhteellisuudentaju, mitä oikeasti tarvitsette ja mitä ette. Työttömätkin.