Hienoa, suuri yleisö alkaa tajuta, että päivähoito-oikeutta on PAKKO rajata!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tiedostava
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tiedostava

Vieras
Ihmiset alkavat pikkuhiljaa tajuta, että jatkossa lapsia ei pidä tunkea päiväkoteihin kokopäiväisesti ilman todellista tarvetta. Esim. iltalehden lukijoista 77 prosenttia (tällä hetkellä) kannattaa päivähoito-oikeuden rajaamista.

Suuntaus, jossa kaikki voivat nauttia kokopäivähoidosta on surullinen, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole. Lastenne hoitoryhmät ovat aivan liian suuria, joten lapset ovat kurjassa tilanteessa. Heidät pidetään suht ehjinä vain hoitajien hyvän ammattitaidon voimin, niin kauan kuin hoitajat jotenkuten jaksavat.

Lasten laitostumiskierteen ei tarvitse olla niin kuristava. Esim. pikkusisaruksen syntyessä jokaisella isommalla pitäisi olla oikeus saada olla kotona tai vain puolipäiväisenä tarhoissa.
 
Mistäs sinä mun lapsistani tuon tiedät?

Ehkä joku onnekas on sellaisessa päiväkodissa, jota ei ole tumpattu ylitäyteen. Yleensä ryhmäkoot pidetään ylisuurina, ettei vain tulisi päivääkään ns. tyhjäkäyttöä. Ryhmät ovat jo lähtökohtaisesti liian suuria, koska ylärajaa ei ole. 21 lapsen tiloihin voidaan ottaa jo 28 lasta, tai 12 lapsen tiloihin 15-17 lasta ainakin pääkaupunkiseudun päiväkodeissa.
 
Kaikki tosiaan ei asu pääkaupunkiseudulla.

Täällä pikemmin päinvastoin eskarilaiset haluttaisiin mieluummin päiväkoteihin kuin koulujen eskari ryhmiin. Koko päiväisiä "virike" hoidossa olevia on hyvin vähän ja heidänkin kohdallaa siihen taitaa löytyä ihan hyvät perusteet.

Itse näen säästöjen kannalta hyödyllisempänä miettiä muita vaihtoehtoja kuin päiväkotien supistamista. En itseasiassa millään usko että päiväkotien ryhmäkoot pienevät yhtään vaikka virikehoitolaisia poistuisi. Työntekijöiden määrää vain supistetaan, päiväkoteja ei rakenneta uusia suljettavien tilalle ja/tai perhepäivähoidon ja ryhmisten vähentyessä.
 
Päivähoito-oikeuden rajaamisen yhteydessä toki koko päivähoitolaki pitää uudistaa (ollut tekeillä ties kuinka kauan) ja siinä määritellä aukottomat maksimimäärät kuinka paljon saa olla lapsia/hoitaja, samaten tiloista pitäisi määrätä laissa (neliömäärät, vessat/ lapsi).
 
Mä en muutenkaan ymmärrä mikä siinä päiväkodissa on niin normi nykypäivänä. Mä käyn töissä ja opiskelen, ilman että lasten tarvitsee ikinä mennä päikkyyn. Saadaan vuorot miehen kanssa sumplittua niin, että päivässä on muutaman tunnin hoitajan tarve. Ihmiset pyörittelee meille usein päätä ja on "no kyllähän niiden JOSSAIN vaiheessa pitää mennä päiväkotiin". Miksi? Koska kaikkien muidenkin lapset siellä on? Musta se on meille epäkäytännöllistä.. Matkat, aika, ja se että sinne _pitää_ viedä tiettyyn kellon aikaan, vaikka tarve on vasta myöhemmin jne. Päiväkoti ei ole mikään _pakollinen_ paikka. Jostain syystä moni on umohtanut sen.
 
Kaikki tosiaan ei asu pääkaupunkiseudulla.

Täällä pikemmin päinvastoin eskarilaiset haluttaisiin mieluummin päiväkoteihin kuin koulujen eskari ryhmiin. Koko päiväisiä "virike" hoidossa olevia on hyvin vähän ja heidänkin kohdallaa siihen taitaa löytyä ihan hyvät perusteet.

Itse näen säästöjen kannalta hyödyllisempänä miettiä muita vaihtoehtoja kuin päiväkotien supistamista. En itseasiassa millään usko että päiväkotien ryhmäkoot pienevät yhtään vaikka virikehoitolaisia poistuisi. Työntekijöiden määrää vain supistetaan, päiväkoteja ei rakenneta uusia suljettavien tilalle ja/tai perhepäivähoidon ja ryhmisten vähentyessä.

Tämä on täysin totta.

Säästyvät rahat käytetään johonkin muuhuun, kuten mamutukseen, joka nielee tällä hetkellä jo valtavat summat rahaa ja se tarve tulee vain kasvamaan.
 
Mä en muutenkaan ymmärrä mikä siinä päiväkodissa on niin normi nykypäivänä. Mä käyn töissä ja opiskelen, ilman että lasten tarvitsee ikinä mennä päikkyyn. Saadaan vuorot miehen kanssa sumplittua niin, että päivässä on muutaman tunnin hoitajan tarve. Ihmiset pyörittelee meille usein päätä ja on "no kyllähän niiden JOSSAIN vaiheessa pitää mennä päiväkotiin". Miksi? Koska kaikkien muidenkin lapset siellä on? Musta se on meille epäkäytännöllistä.. Matkat, aika, ja se että sinne _pitää_ viedä tiettyyn kellon aikaan, vaikka tarve on vasta myöhemmin jne. Päiväkoti ei ole mikään _pakollinen_ paikka. Jostain syystä moni on umohtanut sen.

Ai. No mites sä järjestäisit meidän lasten hoidon, kun vanhemmat on töissä 8- 16.00, jos päiväkoti ei ole mikään pakollinen paikka?
Yksityinen hoitaja tulis vähän kalliiksi...
 
[QUOTE="kahden äiti";30606557]Tämä on täysin totta.

Säästyvät rahat käytetään johonkin muuhuun, kuten mamutukseen, joka nielee tällä hetkellä jo valtavat summat rahaa ja se tarve tulee vain kasvamaan.[/QUOTE]

No siis mamujen 10 lastahan pääsee päiväkotiin kotoutumisen nimissä. Lisäksi sisaruksilla on aina etuajo- oikeus. Eli ehkä päikotihoidon ulkopuolelle halutaan vaan suomalaislapset :)
 
Olet ap todella naiivi, jos kuvittelet, että hoitoryhmiä tullaan pienentämään. Supistukset toteutetaan päiväkoteja lakkauttamalla. Sama suuntaus on jo alkanut ja näkyy hyvin varsinkin koulun puolella. Pidentyneet matkat eivät helpota kenenkään elämää.
 
Ai. No mites sä järjestäisit meidän lasten hoidon, kun vanhemmat on töissä 8- 16.00, jos päiväkoti ei ole mikään pakollinen paikka?
Yksityinen hoitaja tulis vähän kalliiksi...

Voi huoh. Mä sanoin, etten ymmärrä mikä siinä päiväkodissa on niin pakollista, kun ME..... Me teemme niin, mutta ihmiset pyörittelee silti päätä ja sanoo "kyllä niiden lasten _jossain_ vaiheessa on pakko mennä..." MIKSI, miksi on pakko? Puhuinko minä kokopäivätöistä? En. Meillä on lastenhoitaja 20h/vkoa, eikä se kallista ole. Saahan siihen tukia.
 
Työttömiltä ja muilta laiskureilta päivähoito-oikeus pois.

Tarkoittanet, että tahallisesti työttöminä olevilta ja muilta laiskureilta päivähoito-oikeus pois..? Vai kuulutko säkin niihin, joilla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, millanen stressin aihe työttömyys on suurimmalle osalle ihmisistä? Moni näkee helkkaristi vaivaa että pääsis töihin, mutta töitä ei silti saa. Sillon on melkein sama kun sanois jalatonta miestä laiskaks kun se ei viitsi juosta.

Mutta itse asiaan, kyllä minusta ainaki pitkäaikaistyöttömien päivähoito-oikeutta pitää rajata, jos ihminen ei oo missään kuntoutuksessa, koulutuksessa tms. Toisaalta lapsi pitäis pystyä saamaan nopeella aikavälillä tilapäisesti hoitoon, jos pääsee esimerkiks työhaastatteluun. Ja etenkin sillon, jos sen työpaikan onnistuu viimein saamaan. Kunta vois vaikka joksikin ajaks tulla rahallisesti avokätisemmin vastaan siinä, että saa pistää lapsen yksityiseen päivähoitoon jos kunnallista hoitopaikkaa ei pystytä riittävän nopeesti järjestämään.
 
Jatkuvasti pienenevä perhepäivähoitajien määräkin kuormittaa päiväkoteja. Kova kohu niistä subjektiivisista lapsista, eritoten kotikunnassani. Kuitenkin, jos asiaa vähän selvitellään, niin subjektiivisia lapsia on vain muutamia ja hekin ovat vain kahtena päivänä viikossa ja alle 5 tuntia. Kyllä ne suuret ryhmät johtuvat muusta kuin subjektiivisista lapsista.

Samalla, jos päivähoito-oikeutta pienennetään, muita mahdollisia tukitoimia tulisi tarkistaa myös. Esim. perhetyöntekijöiden tarve on jo nyt paljon suurempi, kuin tarjonta.
 
Mun mielestä subjektiivisen päivähoito-oikeuden supistaminen on oikein. Ennen kaikkee siks, että se on useimmiten lapsen etu. Tossa uudistuksessa on mun mielestä monta hyvää asiaa. Valtio tarvitsee pakostikin säästöjä, ja kun niitä otetaan jo muutenki semmosistakin asioista mistä ei pitäis, niin kyllä listalla ensimmäisenä pitäis olla just tämmöset tarpeettomat, mutta monien vanhempien mielestä tosi kivat edut. Paras tietysti olis, että ne säästöt käytettäis sitte sen olemassa olevan päivähoidon parantamiseen (mutta ihmisten pitää nostaa asiasta metakka, muuten tuskin niin käy), mutta vaikka ne ei meniskään, niin parempi säästää tässä asiassa kuin vaikka vähän lisää lastensuojelusta.

Lisäks lapsilla on OIKEUS olla kotona, jos se on mahollista. Vanhemmilla on VELVOLLISUUS hoitaa itse lapsensa, jos se on mahollista. Kokopäiväsen päivähoidon tarkotus on mahdollistaa työssä käynti vanhemmille, että joku niillä verorahoilla olis maksamassakin sitä kunnan päivähoitolaskua. Ja kyllä mä haluan nähä sen kaks- tai kolmevuotiaan, joka haluaa ehdottomasti päästä joka päivä täysiksi tunneiksi päivähoitoon samalla kun jompi kumpi tai parhaassa tapauksessa molemmat vanhemmat on kotona. Kyllä siinä useimmiten on kyse siitä, että on niin helppoo, kun sen lapsen voi kipata jonku muun huollettavaks ja kasvatettavaks, niin ite saa olla rauhassa. Jos taas kyse on siitä, että vanhempi on vaikka uupunu tai sairas tai opiskelee kotona, taikka sitte lapsella on erityistarpeita, niin tilannehan on toinen, sillon lapsen voi saada edelleen kokopäivähoitoon, jos ihan oikea tarve on olemassa. Se että vanhempien mielestä lapsella on niin kivaa päiväkodissa että kyllä yhteiskunnan on maksettava lapselle osa-aikasen hoidon sijaan täyspäiväinen hoito, on ihan täyttä soopaa! Olis munkin lapsesta kiva pääsyä joka päivä HopLopiin, että voisko yhteiskunta maksaa sen kun lapsi siitä niin kovin tykkää.
 
[QUOTE="kuura";30606585]Jatkuvasti pienenevä perhepäivähoitajien määräkin kuormittaa päiväkoteja. Kova kohu niistä subjektiivisista lapsista, eritoten kotikunnassani. Kuitenkin, jos asiaa vähän selvitellään, niin subjektiivisia lapsia on vain muutamia ja hekin ovat vain kahtena päivänä viikossa ja alle 5 tuntia. Kyllä ne suuret ryhmät johtuvat muusta kuin subjektiivisista lapsista.

Samalla, jos päivähoito-oikeutta pienennetään, muita mahdollisia tukitoimia tulisi tarkistaa myös. Esim. perhetyöntekijöiden tarve on jo nyt paljon suurempi, kuin tarjonta.[/QUOTE]
Samaa mieltä olen tosta tukipalvelujen tarpeesta. Mutta vähän eri mieltä taas tosta, pitääkö kotona olevat vanhemmat lapsiaan täyspäiväsesti hoidossa. Varmasti vaihtelua on tosi paljon, mutta JOS koko maasta löytyy kolme perhettä, jotka käyttää subjektiivista päivähoito-oikeutta röyhkeästi hyväkseen, niin vaikka taloudellisesti valtio tai kunnat ei muutoksesta hyötyiskään sen takia, niin miksi se porsaanreikä pitäis sitte olla ylipäätään olemassa? Ja keitä on ne ihmiset, jotka rajaamista niin kauheesti vastustaa? Miks joku vastustais semmosen palvelun lakkauttamista, mitä kukaan ei käytä? Tai ketä se haittaa, että se lakkautetaan?
 
Subjektiivisuutta sinänsä minusta on hankala rajata, parempi olisi poistaa se kokonaan ja päivähoidon tarpeen arvio joku muu kuin vanhemmat ehkä nykyistä tarkempien hakemusten perusteella.
 
[QUOTE="Hömelö";30606623]Samaa mieltä olen tosta tukipalvelujen tarpeesta. Mutta vähän eri mieltä taas tosta, pitääkö kotona olevat vanhemmat lapsiaan täyspäiväsesti hoidossa. Varmasti vaihtelua on tosi paljon, mutta JOS koko maasta löytyy kolme perhettä, jotka käyttää subjektiivista päivähoito-oikeutta röyhkeästi hyväkseen, niin vaikka taloudellisesti valtio tai kunnat ei muutoksesta hyötyiskään sen takia, niin miksi se porsaanreikä pitäis sitte olla ylipäätään olemassa? Ja keitä on ne ihmiset, jotka rajaamista niin kauheesti vastustaa? Miks joku vastustais semmosen palvelun lakkauttamista, mitä kukaan ei käytä? Tai ketä se haittaa, että se lakkautetaan?[/QUOTE]
Minulla ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia, eikä mitään tarvetta subjektiiviselle hoidolle, vaan ajattelen asiaa siitä näkökulmasta, miksi ajattelen subjektiivisen oikeuden olevan olemassa. Muita tukitoimia on todella vaikeaa saada. Monelle perheelle, joissa vanhemmalla on jotain sairautta, fyysistä tai psyykkistä, ei silti ole tarjolla muita vaihtoehtoja kuin se päiväkoti. Tukiverkostot ovat pienentyneet ja kotiäideiltä odotetaan enemmän kuin ennen. Subjektiibinen oikeus myös madaltaa kynnystä saada edes pientä apua.

Ja jos asiaa miettii lapsenkin näkökulmasta, onko hänen parempi olla kotona, jossa vanhempi ei kykene/jaksa olla lapsen kanssa vai päiväkodissa, jossa saa lämpimän ruuan, välipalat, virikkeitä ja syliä?
 
[QUOTE="kuura";30606652]Minulla ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia, eikä mitään tarvetta subjektiiviselle hoidolle, vaan ajattelen asiaa siitä näkökulmasta, miksi ajattelen subjektiivisen oikeuden olevan olemassa. Muita tukitoimia on todella vaikeaa saada. Monelle perheelle, joissa vanhemmalla on jotain sairautta, fyysistä tai psyykkistä, ei silti ole tarjolla muita vaihtoehtoja kuin se päiväkoti. Tukiverkostot ovat pienentyneet ja kotiäideiltä odotetaan enemmän kuin ennen. Subjektiibinen oikeus myös madaltaa kynnystä saada edes pientä apua.

Ja jos asiaa miettii lapsenkin näkökulmasta, onko hänen parempi olla kotona, jossa vanhempi ei kykene/jaksa olla lapsen kanssa vai päiväkodissa, jossa saa lämpimän ruuan, välipalat, virikkeitä ja syliä?[/QUOTE]

Periaatteessa oot mun mielestä oikeessa. Silti en näe, että kokopäiväinen päivähoito ratkaisee perheen ongelmia. Päiväkotien ryhmät on sen verran isoja, että valitettavan usein pienten puolella se hoitajien aika menee vaipanvaihtoon, pukemiseen, syöttämiseen tai muuhun pakolliseen, jos nyt aika kunnolla niihinkään riittää, että semmosta turvaa, tukea, syliä ja lämpöä ei useinkaan ehditä antaa vaikka haluttais. Mutta jos kotiolot on niin heikot, että laitos on parempi paikka kuin koti, niin eiköhän ne hoitajatkin näe sen tilanteen ja yritä ohjata vanhempaa hakemaan apua, vaikka sitä kokopäiväistä hoitopaikkaa. Nyt se vanhempien "väsymys" on toisinaan sitä asiaan kuuluvaa heräilyä öisin pikkulapsiaikana ja ärsyyntymistä uhmaikäisen kiukkukohtauksiin. Uupuminen on eri asia, mutta osa vanhemmista ei ymmärrä sitä, että lasten kasvattaminen ei ole helppoa, eikä sen kuulukaan olla. Jotkut työntää lapsen hoitoon, koska se mahdollisuus on olemassa ja niin pääsee helpommalla. Sillon kyse on aikuisen omasta halusta, ei lapsen tarpeesta.

Toiset perustelee lapsen hoitoon laittoa sillä että "sitten jaksan olla hyvä äiti lopun aikaa". Se mitä ite oon nähny, on käytännössä sitä, että niitä omia kahvi- ja kuntosalihetkiä halutaan useimmiten mukavuuden takia ja tuo on vaan semmonen perus kommentti mikä aina heitetään jos joku kyseenalaistaa vanhemman valinnat.
 
Ei meillä vammaispalvelujakaan tarjota kaikille että ottakaapas tästä jos mieli tekee, ihan vaan siks että varmasti kaikki niitä palveluja tarvitsevat sais niitä. Kyllä ne täytyy hakea tarpeeseen. Se on sitte toine juttu, saako niitäkään riittävästi sillon kun todellinen tarve olis. Mutta sillä sitä ongelmaa ei ratkaista että samat palvelut annetaan kaikille jotka ne haluaa ottaa vastaan, vaikka ei oikeestaan tarvitsiskaan.
 
eihän subjektiivisen ph-oikeuden rajaaminen sitä tarkoita etteikö avun tarpeessa oleville perheille voitais myöntää tarhapaikkaa

pitää vaan olla todellinen tarve

kyse on siitä millä perusteilla ja kuka sen tarpeen määrittelee

ennennkin olen täällä kertonut miten sisarukseni oli kotihoidossa 80-luvulla, kotihoitajana mielenterveysongelmainen. siis niin sairas ihminen, että on toimistotöistä sairaslomalla hoitamassa pientä lasta

jälkikäteen ajateltuna ei kenenkään etu mutta eipä siinä kai vaihtoehtoja paljon ollut

ajattelen että ne jotka pystyvät ja kykenevät hoitavat nytkin pääasiassa lapsensa itse. jos ei pysty tai kykene on todella hyvä että on muita vaihtoehtoja koska lapset eivät ole vanhempiensa ongelmiin syyllisiä
 
[QUOTE="vieraana";30606852]kyse on siitä millä perusteilla ja kuka sen tarpeen määrittelee

...[/QUOTE]

perusteet on tietysti määriteltynä lakimuutoksessa ja sen perusteluissa

viranomaiset (eli soskun täitsyt) sitte tulkitsee
 

Yhteistyössä