V
vierailija
Vieras
Stadin slangi, Helsingin puhekieli, muuttuu ja kehittyy alati. Tällä hetkellä slangin kehittyminen on voimakkainta itäisessä kaupungissa alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.
Stadin slangi saa vaikutteita somalinuorten kielestä
Stadin slangi, Helsingin puhekieli, muuttuu ja kehittyy alati. Tällä hetkellä slangin kehittyminen on voimakkainta itäisessä kaupungissa alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.
Kuva: YLE
Stadin slangiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Myös somaleille tyypillinen vannominen on siirtynyt suomalaisnuorten sanastoon.
- On jännittävä piirre, että kun somalit aina sanovat wallah wallah eli minä vannon, niin suomalaisetkin ovat alkaneet käyttää vannon vannon, ja vielä samalla äänensävyllä kuin somalit niin, että siinä ikään kuin matkitaan tätä somalien käyttämää vannomista, Paunonen selittää.
Venäjän ja venäläisten vaikutus sen sijaan on viime vuosina vähentynyt. Venäläistaustaisilla nuorilla on kuitenkin edelleen paljon omia paikannimiään Helsingissä.
- Rautatieasema on Rautik, Kaisaniemi Kaisik, Espa on Espik, Myllypuro Myllik, Itäkeskus Itik ja itäkeskuksen nuorisotalo Nutik, Paunonen luettelee.
Maahanmuuttajien vaikutus odotettavissa
Paunosen mukaan Helsinki oli sata vuotta sitten hyvin monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki. Nykyslangi kehittyy ja leviää jälleen samanlaisissa olosuhteissa kuin tuolloin syntyaikoinaan.
Vaikutteita tulee somalinkielen lisäksi muista Afrikan kielistä, arabiasta ja tietenkin englannista. Portugalikin on antanut oman vaikutteensa, kertoo Paunonen.
- Sana tsogaa tulee portugalista, jossa sana tsogar tarkoittaa pelaamista, leikkimistä ja näyttämistä. Slangissa sana tarkoittaa taitojensa näyttämistä ja esittämistä. Esimerkiksi "Tuu näyttää tsogaa tai mennään tsogaileen Myllypuroon", Paunonen antaa esimerkkejä.
Muutosta on Helsingissä osattu jo odottaa.
- Tukholmassa syntyi Rinkebyn slangi, joka on sekamuoto maahanmuuttajien kielistä ja Tukholman slangista. Ajatuksena oli, että meilläkin voisi samanlaista tapahtua niissä kaupunginosissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.
Stadin slangi elää ja kukoistaa
Paunosen mukaan slangi on edelleen hyvin elinvoimaista ja siihen tulee jatkuvasti uusia sanoja monella alueella.
- Uusimpia on germanen. Joku muija tai juttu voi olla germanen, tosi mahtava, hieno.
Paunosen mukaan jonkin tietyn vuosikymmenen slangin muisteleminen ainoana oikeana on turhaa.
- Aitoa slangia on aina se, mitä stadilaiset puhuvat ja se on sillä tavoin omaperäinen kieli, että se on aina tietyn nuorisovaiheen kieli eli jokaiselle omaa slangia on se, jota on puhuttu omassa nuoruudessa. Todellisuudessa kieli muuttuu koko ajan. Se on jokaiselle osa omaa identiteettiä.
Lähteet:
YLE Helsinki
Stadin slangi saa vaikutteita somalinuorten kielestä
Stadin slangi, Helsingin puhekieli, muuttuu ja kehittyy alati. Tällä hetkellä slangin kehittyminen on voimakkainta itäisessä kaupungissa alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.
Kuva: YLE
Stadin slangiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Myös somaleille tyypillinen vannominen on siirtynyt suomalaisnuorten sanastoon.
- On jännittävä piirre, että kun somalit aina sanovat wallah wallah eli minä vannon, niin suomalaisetkin ovat alkaneet käyttää vannon vannon, ja vielä samalla äänensävyllä kuin somalit niin, että siinä ikään kuin matkitaan tätä somalien käyttämää vannomista, Paunonen selittää.
Venäjän ja venäläisten vaikutus sen sijaan on viime vuosina vähentynyt. Venäläistaustaisilla nuorilla on kuitenkin edelleen paljon omia paikannimiään Helsingissä.
- Rautatieasema on Rautik, Kaisaniemi Kaisik, Espa on Espik, Myllypuro Myllik, Itäkeskus Itik ja itäkeskuksen nuorisotalo Nutik, Paunonen luettelee.
Maahanmuuttajien vaikutus odotettavissa
Paunosen mukaan Helsinki oli sata vuotta sitten hyvin monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki. Nykyslangi kehittyy ja leviää jälleen samanlaisissa olosuhteissa kuin tuolloin syntyaikoinaan.
Vaikutteita tulee somalinkielen lisäksi muista Afrikan kielistä, arabiasta ja tietenkin englannista. Portugalikin on antanut oman vaikutteensa, kertoo Paunonen.
- Sana tsogaa tulee portugalista, jossa sana tsogar tarkoittaa pelaamista, leikkimistä ja näyttämistä. Slangissa sana tarkoittaa taitojensa näyttämistä ja esittämistä. Esimerkiksi "Tuu näyttää tsogaa tai mennään tsogaileen Myllypuroon", Paunonen antaa esimerkkejä.
Muutosta on Helsingissä osattu jo odottaa.
- Tukholmassa syntyi Rinkebyn slangi, joka on sekamuoto maahanmuuttajien kielistä ja Tukholman slangista. Ajatuksena oli, että meilläkin voisi samanlaista tapahtua niissä kaupunginosissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.
Stadin slangi elää ja kukoistaa
Paunosen mukaan slangi on edelleen hyvin elinvoimaista ja siihen tulee jatkuvasti uusia sanoja monella alueella.
- Uusimpia on germanen. Joku muija tai juttu voi olla germanen, tosi mahtava, hieno.
Paunosen mukaan jonkin tietyn vuosikymmenen slangin muisteleminen ainoana oikeana on turhaa.
- Aitoa slangia on aina se, mitä stadilaiset puhuvat ja se on sillä tavoin omaperäinen kieli, että se on aina tietyn nuorisovaiheen kieli eli jokaiselle omaa slangia on se, jota on puhuttu omassa nuoruudessa. Todellisuudessa kieli muuttuu koko ajan. Se on jokaiselle osa omaa identiteettiä.
Lähteet:
YLE Helsinki
