Herpes äidit

  • Viestiketjun aloittaja mansikka
  • Ensimmäinen viesti
mansikka
Oletteko synnyttäneet lapsenne millä tavalla? Alateitse, leikkauksella?

Oletteko käyttäneet estolääkitystä raskauden loppuvaiheessa? Onko siitä ollut hyötyä?

Entäpä onko herpes tarttunut lapseenne? Jos on, niin minkälaisia oireita hänellä on ollut...

Tässäpä kysymyksiä kerrakseen... itse olen raskaana ja nämä asiat kaivertavat mieltäni kovasti.
 
ilonaliinu
En oo oikeaa kohderyhmää (synnyttämätön), mutta äipälläni on herpesvirus. Hän synnytti minut alateitse, ja olen samaisen viruksen kantaja. Minulla ei oikeastaan ole ollut mitää ongelmia herpeksen kanssa, mitä nyt muutaman kerran on ollut rakkuloita huulissa.

En tiedä auttoiko, mutta näin minulla. :)
 
heh
Huuliherpes ja sukupuoliherpes ovat eri asioita. Huuliherpes ei tartu synnytyksessä/äidin verestä lapseen, mutta sukupuoliherpes voi aiheuttaa alateitsesynnyttäessä vauvalle vyöruusun, joka voi olla lapselle kohtalokas.

Huuliherpes voi kyllä tarttua suuseksissä kumppanin alapäähän, mutta se on silti eri asia kuin sukupuoliherpes...

:)

Tässä vähän tietoa:
Huuliherpes on herpes simplex -viruksen aiheuttama, toistuva huulen rakkuloiva tulehdus. Vaivaa kutsutaan myös yskänrokoksi. Yskänrokko ei ole sairautena yleensä vaarallinen. Kosmeettinen vaiva voi kuitenkin olla kovasti invalidisoiva, minkä vuoksi vaivaan etsitäänkin koko ajan tehokkaampia hoitoja. Nykyisin vaivaa hoidetaan lähinnä paikallisvoitein.

Oireet
Herpes simplexin aiheuttama ensimmäinen tulehdus jää usein diagnosoimatta tai se sekoitetaan tavallisiin kurkkutauteihin. Oireina on suun limakalvojen, joskus kasvojen ihonkin rakkulointi ja haavaumat. Useimmiten samalla esiintyy kuumetta, lihassärkyjä, kurkkukipua ja kaularauhasten suurenemista ja arkuutta. Oireet voivat kestää parikin viikkoa. Taudin parannuttua sairaus jää asumaan hermosoluihin.

Herpeksen uusiutuminen eli residivointi aiheuttaa tyypillisen huuliherpeksen. Oireet ovat monelle tutut: ensin tulee kutinan ja kirvelyn tunnetta huuleen, myöhemmin sitten rakkulointia yleensä toispuoleisesti huuleen. Vaiva kestää muutamasta vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Atoopikoilla ja vakavasti sairailla tulehdus voi levitä kasvojen iholle laajemmaltikin.

Aiheuttaja
Huuliherpeksen aiheuttaa herpes simplex virus, yleensä tyyppi 1 eli HV1. Ensimmäisen tulehduksen jälkeen herpesvirus jää asumaan kasvojen alueen hermosoluihin ja aiheuttaa aika-ajoin huulen tulehtuman. Huuliherpeksellä on kiusallinen taipumus ilmaantua stressin tai esim. flunssan yhteydessä. Näissä tilanteissa elimistön immuniteetti on tilapäisesti alentunut, jolloin herpesvirus aktivoituu ja aiheuttaa oireita. Huuliherpes on alkuvaiheessa yleensä aktiivisempi ja saattaa uusia tiheästikin, mutta aikaa myöten tilanne rauhoittuu ja aktivoituminen on harvinaisempaa.

Periytyvyys
Huuliherpes on tartuntatauti eikä periydy.


--------------------

Sukuelinherpes on Suomen yleisimpiä sukupuolitauteja. Se tarttuu pääasiallisesti sukupuoliyhteydessä ja aiheuttaa sukupuolielinten alueiden rakkulaista tulehtumista. Tautiin on olemassa lääkitys, joka lieventää oireiden voimakkuutta ja kestoa, mutta parantavaa hoitoa ei ole: virus jää elämään elimistöön ja saattaa aika-ajoin aktivoitua uudestaan ja aiheuttaa vastaavanlaista oireilua kuin ensimmäisen tulehduksen yhteydessä.


Oireet
Oireet ilmaantuvat tavallisesti noin 4-7 päivää altistuksesta, mutta saattaa kulua kolmekin viikkoa ennen ensimmäisiä oireita. Vaikka ensi-infektio on yleensä oireellinen, se voi esiintyä myös oireettomana. Tyypillisessä ensi-infektiossa sukuelinten limakalvoille ja iholle muodostuu kuitenkin ryhmittäin esiintyviä rakkuloita. Naisilla tulehtuu herkimmin kohdunkaula, mutta myös emätin, vulva sekä peräaukon ja emättimen välinen alue saattavat infektoitua. Rakkulat ovat molemminpuolisia. Miehillä puolestaan rakkuloita muodostuu terskaan tai peniksen varteen. Tämä nk. rakkulavaihe on yleensä nopea ja kestää 4-6 päivää. Tämän jälkeen rakkula-alueet haavautuvat ja muuttuvat kivuliaiksi, kunnes noin 4-6 päivän kuluttua alkaa haavaumien umpeutuminen ja alueille muodostuu rupia. Ilman hoitoa ruvet parantuvat arvitta noin kolmessa viikossa. Ensitartunnan yhteydessä ilmenee sukuelinoireiden lisäksi yleensä yleisoireita eli kuumetta, pahoinvointia, nivustaipeen imusolmukkeiden suurentumista ja arkuutta sekä noin 60 prosentilla kirvelyä virtsatessa. Ensitartunnassa virusta erittyy noin kahden viikon ajan. Eritysaikana tauti voi tarttua eteenpäin.

Koska HS- viruksille on tyypillistä pesiytyä tuntohermosolmukkeisiin ensi-infektion jälkeen, ne pystyvät aika ajoin aktivoitumaan ja aiheuttamaan nk. uusintainfektion. Noin 70 prosentilla genitaaliherpes uusiikin jo ensimmäisen vuoden aikana. HSV aktivoituu yleensä joko psyykkisen tai fyysisen stressin seurauksena. Vain osa uusiutuvista infektioista on oireilevia, jolloin viruksen erittyminen kestää muutaman päivän, ja tulehduksen parantuminen kestää enää noin viikon. Uusiutuvat rakkulat ja haavaumat ilmaantuvat yleensä samoille ulkosynnytinalueille kuin ensi-infektiossakin, mutta yleensä vain toispuoleisina. Kohdunkaulan alueella uusiutuvat rakkulat ovat harvinaisempia. Yleisoireet ovat myös harvinaisia, mutta paikalliset haavaumat ovat kivuliaita, ja virtsatessa kirvelyä saattaa esiintyä.

Aiheuttaja
Sukuelinherpes on yleensä Herpes Simplex Virus 2:n (HSV 2), harvemmin Herpes Simplex Virus 1:n (HSV 1), aiheuttama sukupuolitauti. Noin 70-90 prosenttia tapauksista on HSV 2:n aiheuttamia tartuntoja. Jäljelle jäävien 10-30 prosentin aiheuttajaksi on todettu huuliherpesvirus eli HSV 1. Molemmille virustyypeille on tyypillistä, että ensitartunnan jälkeen ne asettuvat pysyvästi tuntohermosolmukkeisiin, HSV 2 nimenomaan ristiselän alueelle. Huuliherpesvirusten osuus genitaaliherpesinfektioissa on jatkuvassa kasvussa, mahdollisesti muuttuneiden seksuaalitapojen ja suuseksin lisääntymisen myötä.

Sukuelinherpes tarttuu limakalvoille ja iholle tavallisimmin seksuaalisen kosketustartunnan kautta. Useimmiten, noin 2/3 tapauksista, tartunta tapahtuu oireettoman partnerin välityksellä. Naisen riski saada genitaaliherpes partneriltaan on miehen riskiä suurempi. Erityisen suuri riski on naisilla, jotka eivät ole lapsena sairastaneet yskänrokkotartuntaa ja saaneet sitä kautta osittain suojaavaa immuniteettia.

Diagnoosi
Virusviljely on diagnostiikan perusmenetelmä, mutta HSV saattaa löytyä myös irtosolu- eli PAPA-näytteestä. Myös antigeeninosoitusmenetelmiä käytetään. Kliininen kuva, eli muutokset sukuelinalueella ovat kuitenkin erittäin tyypillisiä ja herättävät epäilyn herpesinfektiosta.

Periytyvyys
Herpes on tartuntatauti, eikä periydy. Sairaus voi tarttua synnytyksen yhteydessä lapseen, jos äidillä on aktiivinen sukuelinherpes

Ennuste
Sukuelinherpeksen ja kohdunkaulansyövän välillä ei ole yrityksistä huolimatta pystytty osoittamaan selvää syy-yhteyttä. HSV 2 voi kuitenkin olla eräs lisätekijä kohdunkaulan syövän synnyssä papilloomaviruksen (HPV) yhteydessä esiintyessään. Sukuelinherpes rauhoittuu aikaa myöten, jolloin taudin uusiutumisriski pienenee. Virus ei kuitenkaan elimistöstä katoa.

 

Yhteistyössä