Hermot menee esikoiseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Esikoinen täyttää kesällä 4 ja unista on tullut ihan mahdottomia. Ei millään nukahtaisi päiväunille, mutta jos ei niitä nuku, on kuin itse piru iltapäivästä klo neljä eteenpäin. Lisäksi joka päivä sabotoi pikkusiskon päiväunet vinkumalla, ulisemalla, huutamalla, laulamalla, pelleilemällä jne sängyssään. Sitten meillä onkin kaksi yliväsynyttä mukulaa iltapäivästä.

Ja nyt on välillä öisinkin hankala, viime yönä valvoi 3 TUNTIA, herätti siskonsa ja molemmat oli sitten ylhäällä riekkumassa pari tuntia keskellä yötä, ei millään saatu unille takaisin. Iltaunille meno luonnollisesti on samanlaista taistelua.

Ja on säännölliset rytmit, käydään ulkona, syödään, silti ei maistu unet. Mutta ilmankaan ei todellakaan jaksa olla. Arghhhhhh, itsellä alkaa jo vintissä pimetä kun saa päivästä toiseen asiasta tapella ja itse ei saa nukuttua tai jos saa niin herätys puolen tunnin välein.
 
Meillä oli samanlainen. Kaikki nukkumaan pakottaminen pois ja tilalle suostuttelu ja nukkumisen positiivisten asioiden kertominen (kivat unet, kasvaa isoksi jne.). Päiväunet pois ja tilalle puhelimesta tai tabletilta piiretyt (meillä tv ei käy, koska tekee kaikkea muuta samalla). Rauhalliseen paikkaan yksin katsomaan päiväunien ajaksi. Meillä sama myös illalla eli lapselle puhelin sänkyyn ja sovitaan tietty jaksojen määrä ja sen jälkeen unille. Jos uni ei tule, saa esim. Kynän ja päiväkirjan johon piirtää kunnes nukahtaa. Meillä oli todella vaikea nukahtaja ja näin nukahtaa helposti. Iltasadun voi lukea ennen kun alkaa katsomaan, satujen lukeminen kehittää lasta toisin kuin piirretyt eikä kannata jättää siis pois. Äänet hiljaiselle ja kuvaruutu himmeimmälle.

Silittäminen auttaa meidän rauhalliselle lapselle, joka nukahtaa muutenkin helposti, mutta esikoista se kutittaa. Sitä voi siis kokeilla. Kasvoista pyörivin liikkein ja selkää.
 
Meillä jäi päikkärit kotona pari vuotiaana pois.
Tarhassa makoili kun oli pakko. Mutta ei kotona.

Jos vain lapsi on nyt valmis jättämään ne pois.

Pikkuisempi nukkumaan.
Isompi olohuoneen sohvalle pötkölleen. Joku lempi ohjelma päälle.
Loikoilee siinä ja uni tulee jos tulee.

Opettelette tämän unitavan. Ei suju hyvin eka eikä viidennelläkään kerralla kun lapsella vielä mielessä tämä hirveä nukutushärdellinne, mutta kyllä se siitä
 
Minäkin ehkä kokeilisin jättää päiväunet isommalta pois. Alkuun voi nukkua ne silloin tällöin kun selvästi on tarvetta, esim automatkalla tms. Et maininnut paljonko nukkuu yöllä eli jos saa silloin riittävästi unta. Toiset pärjää vähemmällä unella kuin toiset. Meillä on ollut pari lasta, jotka ovat nukkuneet päikkärit vielä eskari-iässä ja kolme, jotka ovat lopettaneet säännölliset päikkärit noin 3-vuotiaana.
 
Minäkin ehkä kokeilisin jättää päiväunet isommalta pois. Alkuun voi nukkua ne silloin tällöin kun selvästi on tarvetta, esim automatkalla tms. Et maininnut paljonko nukkuu yöllä eli jos saa silloin riittävästi unta. Toiset pärjää vähemmällä unella kuin toiset. Meillä on ollut pari lasta, jotka ovat nukkuneet päikkärit vielä eskari-iässä ja kolme, jotka ovat lopettaneet säännölliset päikkärit noin 3-vuotiaana.
 
Juu ollaan kyllä kokeiltu ihan kaikkea mainittua. Ja voi kun mielelläni antaisin jättää ne päiväunet pois ja pitkään mentiinkin niin, mutta kun lapsi ei jaksa niin se ei jaksa. Käy kuitenkin lähes joka arkipäivä kerhossa, joten sekin väsyttää. Pelkkä lepääminen ei auta iltapäivän kiukkuihin ja jaksamiseen.

Nuorempaa nukutin koko talven parvekkeella, mutta nyt kesän koittaessa naapurit mekastaa siellä tietty omiaan joten ei niistä unista mitään tule (vaikka on koitettu totuttaa niihin ääniin nukkuessakin).

Sadut ennen unia ja samat iltarutiinit on kuuluneet meidän arkeen jo vauvaiästä saakka ja molemmilla. Huono nukkuja on aina ollut tuo isompi, nukkuu yössä yleensä n. 9 tuntia, parilla herätyksellä vähintään edelleen.
 
Juu ollaan kyllä kokeiltu ihan kaikkea mainittua. Ja voi kun mielelläni antaisin jättää ne päiväunet pois ja pitkään mentiinkin niin, mutta kun lapsi ei jaksa niin se ei jaksa. Käy kuitenkin lähes joka arkipäivä kerhossa, joten sekin väsyttää. Pelkkä lepääminen ei auta iltapäivän kiukkuihin ja jaksamiseen.

Nuorempaa nukutin koko talven parvekkeella, mutta nyt kesän koittaessa naapurit mekastaa siellä tietty omiaan joten ei niistä unista mitään tule (vaikka on koitettu totuttaa niihin ääniin nukkuessakin).

Sadut ennen unia ja samat iltarutiinit on kuuluneet meidän arkeen jo vauvaiästä saakka ja molemmilla. Huono nukkuja on aina ollut tuo isompi, nukkuu yössä yleensä n. 9 tuntia, parilla herätyksellä vähintään edelleen.

No sitten auttaa vaan aika. Lapsi saattaa yliväsymyksenkin takia olla väsynyt jo iltapäivästä ja kierteestä on vaikea päästä eroon. Näin päättelin oman lapsen kohdalla ja meillä alkoi sujumaan nukkumiset vasta 5 vuotiaana. Vieläkin on aika tarkkaa miten ilta pitää laittaa sujumaan. Jos päivässä on liikaa tekemistä, lapsi väsyy nopeammin ja se taas tarkoittaa vaikeata nukahtamista (toisin kun voisi olettaa.). Lapsi tarvii päivässä omaa rauha yksin, jaksaakseen koko päivän. En tosin muista miten meillä 4 vuotiaana, koska lapsi on jo 6.

Lasten mindfullnessiä eli rauhoittumista voi kokeilla (ei väsyneenä vaan esim. Aamuisin). En tiedä auttaako, mutta saattaa pidemmän päälle rauhoittaa lasta. Tosin 4 v voi olla liian pieni, ei jaksa keskittyä yhtään.

Muuta en osaa sanoa, meillä neuvolassakaan ei ollut mitään apua tarjolla. Lapsi oli jatkuvasti yliväsynyt, saattoi herätä keskellä yötä ja nukahtaminen aina vaikeaa. Nykyään nukkuu kuin tukki eikä jaksaisi herätä aamuisin millään. Jos helpottaa kuulla. Tuskin kestää siis ikuisuuksia.
 
Kannatan oikeasti myös lapselle oman tabletin ja netflixin hankkimista ja opettamista. Toisin kuin jotkut tutkimukset sanoo, väitän, että vilkas lapsi tarvii jotain tekemistä rauhoittumishetkeen. Meillä nukutan pienempää vieressä ja esikoinen katsoo omassa sängyssään lempiohjelmiaan niin hiljaisella, että joutuu keskittymään kuullakseen mitä siinä sanotaan. Nukumaanmenosta tulee myös kivaa, kun on kivaa iltatekemistä. Meillä ei siis muuten katsota kuin iltaisin ja päiväunien tilalla.
 
Tää yksilö on nukkunut huonosti jo laitokselta... ekat kolme vuotta nukkui vieressä, heräsi lukemattomia kertoja yössä. Päiväunet oli yhtä keikuttelua ja huudattamista. Nyt herää öisin enää paristi. Kaikenmaailman tassuttelut on kokeiltu moneen otteeseen. Olen nyt useamman vuoden odottanut jo sitä että aika auttaa, ensin aatteli että vauvat nyt vaan on sellaisia, sitten aatteli että uhmiksella on vaan kehitysvaiheita yms, sitten lohdutteli itseään että siskon syntymä vaan hetkellisesti taannuttaa... aina jotain. kyllähän se aika lopulta varmasti auttaakin. Välillä vaan oma väsymys alkaa kasvamaan liian suureksi.

Onneksi ensi kuussa on tiedossa yksi lapsivapaa yö ekan kerran puoleentoista vuoteen!
 

Similar threads

Yhteistyössä