Hermo menee vaimon aikaa ja rahaavievään harrastustoimintaan

Tilanne on tämä: kumpikin töissäkäyviä, kuitenkin vaimolla paljon pienempi palkka. Maksamme normi asunto- ja autolainaa.
Ongelma on vaimoni hyväntekeväisyysharrastamisen laajuus ja kustannus. Aikaa ja rahaa menee tolkuttomasti kun hän leipoo, siivoaa, tulostaa kotikoneella, askartelee, hoitaa illat ja viikonloput sähköpostitse/puhelimitse järjestön asioita jne. Aina on joku projektin osio menossa.

Mitään näistä ei saa kuin kiitoksen palkkioksi. Vaimoni on liian kiltti ehkä, antaa käyttää itseään hyväksi, sanon minä. Kyllä tästä pitäisi palkkiotakin saada.

Itse olen kotona ja harrastukseni ovat kärpäsenpierun tasoa tähän verrattuna ja myöskin risoo tuo kustannusvaikutus, minähän sen välillisesti kustannan koska tienaan enemmän ja istun illat yksin kotona. Parisuhdeaikaa ei käytännössä ole kun vaimo on aina kiinni noissa toimissaan. Mitään ei voi sopia koskaan mihinkänä koska harrastus. Tämä on lisääntynyt koko tän yhteiselämän (4v) aikana, ollaan kolmekymppisiä ja lapsiakin pitäisi kohta miettiä jos sitä meinaa. En tiedä enää kiinnostaako minua jakaa elämäni hänen kanssaan ja vielä tehdä lapsia. Ei meinaa ehtiä tekemään osuuttaan kotitöistään kun pitää taas lähteä seisomaan johonkin Työväentalon eteiseen jotain esitettä jakamaan tai pullaa myymään ym. On myös jättänyt kuntoilutkin, aluksi kävimme yhdessä uimassa ja salilla.

Perusteluna on että en saa puuttua harrastamiseen, mutta kun tämä menee jo liiallisuuksiin. Jos olisin tämän tiennyt etukäteen, en olisi alkanut seurustelua, eli ei voi kukaan sanoa että itsepä otit muijasi. En ottanut tällaista.

En epäile toista miestä tämän takana, vaan mistäs senkään tiedän lopulta.

Onko kellään mitään vinkkejä miten tähän saisi jotain tolkkua?

 

Onhan siihen lääkkeensä. Ne ovat kovia.

Teillä ei ole vielä sitä jälkikasvua, joten asia on vein kahden aikuisen ratkaisu. Helpottaa tilannetta suuresti.

Jos sinä et ole tyytyväinen elämäänne, se pitää kertoa ihan suoraan toiselle. Kysyä, mitä hän yhteiseltä elämältänne odottaa ja mitkä hänen suunnitelmansa on. Samoin omalta kohdaltasi. Laittakaa ne vaikka paperille ja katsokaa sitten vasta valmiit tulokset yhdessä. Siitä pitäisi selvitä, missä määrin ne ovat yhteneväiset tai erilaiset.

Jos puolin tai toisin tunteet ovat viilenneet, ei lasta pidä tehdä tähän tilanteeseen vaikeuttamaan asioita ja uhriksi. Lapsi ei korjaa välejä eikä häntä saa laittaa aikuisten mokien maksajaksi.

Vaimosi on hurahtanut harrastukseensa, joka ei pysy kohtuullisuudessa. Painopisteen tässä elämänvaiheessanne pitäisi olla parisuhteessa ja kotiasioissa, yhteisessä. Syystä tai toisesta hän "pakenee" sellaista omiin harrastuksiin ja niiden velvoitteisiin ja tuntee tyydytystä siitä.

Me ihmiset hyvin usein haemme tyydytyksen ja onnistumisen tunteita korvaavista toiminnoista. Olisiko vaimolasikin niin? Ehkä hän ei ole kovin innostunut perheen perustamisesta ja on helpompaa väistellä asiaa muilla kiireillä?

 

Onhan siihen lääkkeensä. Ne ovat kovia.

Teillä ei ole vielä sitä jälkikasvua, joten asia on vein kahden aikuisen ratkaisu. Helpottaa tilannetta suuresti.

Jos sinä et ole tyytyväinen elämäänne, se pitää kertoa ihan suoraan toiselle. Kysyä, mitä hän yhteiseltä elämältänne odottaa ja mitkä hänen suunnitelmansa on. Samoin omalta kohdaltasi. Laittakaa ne vaikka paperille ja katsokaa sitten vasta valmiit tulokset yhdessä. Siitä pitäisi selvitä, missä määrin ne ovat yhteneväiset tai erilaiset.

Jos puolin tai toisin tunteet ovat viilenneet, ei lasta pidä tehdä tähän tilanteeseen vaikeuttamaan asioita ja uhriksi. Lapsi ei korjaa välejä eikä häntä saa laittaa aikuisten mokien maksajaksi.

Vaimosi on hurahtanut harrastukseensa, joka ei pysy kohtuullisuudessa. Painopisteen tässä elämänvaiheessanne pitäisi olla parisuhteessa ja kotiasioissa, yhteisessä. Syystä tai toisesta hän "pakenee" sellaista omiin harrastuksiin ja niiden velvoitteisiin ja tuntee tyydytystä siitä.

Me ihmiset hyvin usein haemme tyydytyksen ja onnistumisen tunteita korvaavista toiminnoista. Olisiko vaimolasikin niin? Ehkä hän ei ole kovin innostunut perheen perustamisesta ja on helpompaa väistellä asiaa muilla kiireillä?

Olen samaa mieltä erityisesti siitä, että vaimollasi voi olla tyhjyyttä korvaavaa toimintaa. Ota asia suoraan pöydälle ja valmistaudu sitä ennen henkisesti. Mitä toivot keskustelulta, voitko asettaa suhteen jatkolle vaihtoehtoja? Jos haluat jatkaa suhdetta niin silloin lähestyminen kompromissien kautta...

Kannattaa miettiä tarkkaan kenen kanssa alkaa tekemään lapsia.

 

Juu, kyllähän se rehellinen keskustelu on ainoa vaihtoehto, jolla tuota lähteä purkamaan. Myös peiliin on hyvä välillä katsoa ja miettiä, millaista se teidän yhteinen aikanne on silloin, kun sitä on? Onko teillä hauskaa yhdessä?

 

Niin, jokuhan siellä taustalla on kun kerta ennen tällaista ongelmaa ei ole ollut. Mikä on parisuhteenne tila, pakeneeko sitä, perusarkea..? Haluaako hän edelleen sinua jne. Siitä pystyt päättelemään paljon. Muita vaihtoehtoja voi olla esimerkiksi, että hän on ns. suorittaja joka ahdistuu jo pelkästä ajatuksesta ettei olisi jotakin tekemistä. Yksi vaihtoehto kertomasi perusteella voi olla myös kiltin tytön syndrooma, jolloin ihminen tekee asioita muita miellyttääkseen koska hän ei uskalla/osaa kieltäytyä.
Kyllähän asia täytyy selvittää kun se vaikuttaa jo suhteeseenkin. Nyt vaan rohkeasti otat asian esille ja kerrot että myös parisuhde vaatii aikaa,lopulta tällainen johtaa väistämättä eroon kun etäännytte toisistanne eikä teillä ole enää mitään yhteistä. Ero on aina parempi kuin suhde, jossa on onneton. Tsemppiä, ota rohkeasti asia esille äläkä jää odottelemaan liian pitkälle.