V
Vepasto
Vieras
Illalla kun äiti peitti mua nukkumaan,
en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.
Selvään kuului sodan pauhu rajan pinnassa.
Epävarmuus jäyti karjalaisten rinnassa.
Varttitunti lähtöaikaa meille silloin annettiin,
naapurimme heinäkärriin kallit nyytit kannettiin
Häipyi rakkaat mannut sekä kotikujan pää,
sinne kattoin päälle oma taivasläntti jää.
Kyyneleiden määrää en vain enää ole muistanut,
karjalaisten elontahtoa ei sota suistanut.
Meitä vastaan marssi nuoret Suomen soturit.
Heitä johti lapsenkasvoiset nuo vänrikit.
Moni kulki silloin elämässään viime retkensä
päätä kohden, vakaana kuin aavistaisi hetkensä.
Tietyömiehet kyselivät: "Nyt mikä matkan pää?"
"A kuha päästään perille, se silloin selviää."
Isäntä kun jätti heille vielä porsaslaatikon,
lisäsi: "Vot, tästä leivän päälle särvintä viel' on."
Asemalla evakoita junaan lastattiin.
Virkamiesten kysymyksiin tarkkaan vastattiin.
Eräs äiti sanoi: "Tässä on mun koko omaisuus,
viisi pientä lasta sekä vielä kahvipannu uus."
Aamuyöllä pieni veli syntyi junassa.
Se oli ryppyinen ja vielä silmät ummessa.
Lotat toivat taivaan mannaa, kuumaa kauravelliä,
tahtoivat ne meitä poloisia vielä helliä.
Kolmen päivän päästä oltiin päätepaikassa.
Karjalainen kansa seisoi huutokaupassa.
Isännät kun evakoita kyytiin mättivät,
viisi lasta sekä äidin sinne tielle jättivät.
Mekin mentiin siitä kunnantaloon asumaan.
Vuoden päästä päästiin omaan mökkiin muuttamaan.
Tuli kirje isältä: "Mä pääsen pian siviiliin".
Tulikin ja kirkon viereen sankarhautaan siunattiin.
Omaa peltotilkkuaan kun äiti äesti
niin uuden elon alkamista kiurut säesti.
Mie istuin pienen veljen kanssa siinä pellon laidalla,
kerroin hälle, kuinka kaunis oli kerran Karjala.
Mulle tulee tosta aina mummo ja pappa mieleen. Ne joutu aikoinaan lähtemään evakkoon. Tai siis pappa oli sodassa ja mummo lähti kahden pienen lapsen kanssa; toinen oli vajaa 3-vuotias ja toinen 3 päivää. :'(
Harmittaa vaan, että nyt kun olisin kiinnostunut noista asiosita ja yleensä mummon ja papan nuoruudesta niin he eivät ole täällä enää kertomassa niistä.
