Henkisesti uupunut

[Neuvoton äiti]

Olen tuntenut itseni tosi uupuneeksi... kaksi lasta jo on, kolmaskin olis tulossa joka on ikävä kyllä ei toivottu yllätys jota kohtaan en oikein jaksa tunteitani kohdata. Tämä raskaus tuli tosi varkain jota en ole osannut arvatakaan, kun luulin ensin kun alkuvuosi ollut mulla tosi raskasta ja stressiä kun ukon kanssa ollut elämä yhtä riitaa ja vielä vanhimmalla lapsilla todettiin epilepsia niin jota olen yrittänyt työstään mielestäni, luulin mahavaivojani sterssiksi kun kärsin ummetuksesta ym en nukkunut paljoa ja olen jotenkin väsynyt kuten nyt vielä väsyneempi... vasta työtkin aloitin "määräaikaisen" niin siitäkään en saa voimaa kun iltaisin väsyn.
Ja tämä raskaus voi olla jo niin pitkällä ettei voi mitään... en olen kyllä neuvolaa jaksanut soittaa kun tuntuu että voimat siihen ei riitä kun masentaa ajatus tästä kolmannesta johon en tunne mitään tunteitani vaan jotenkin että on elämäni tiellä nyt ja ei ole valmis ottaa tätä vastaan.... Onko oikein jos on kaksi jo ennestään niin kokee kolmannen jo liikaksi ja että antaisi vaikka pois... onko häpeä kohdella noin? Kun mulla ei ole ketään sukulaisia tai ystäviä jotka auttaisi minua jaksaa eteenpäin tässä asiassa, lasten isäkin on väliin ettei välitä noista kahdesti jo olevista....
lapsistamme kun nuorin ollut hänen ei toivottu niin miten tämä kolmas sitten... itse en taida kolmatta jaksaa hoitaa ja iänkin takia kun pian 40v ,, auttaakaa minua

 

["kolmen äiti"]

voi sinua, nyt kipin kapin yhteyttä neuvolaan! Asioilla on tapana selvitä! Halaus sinne!

 

["vieras"]

Olen pahoillani, sulla on aika paljon kaikkea kyllä tuossa.
Lohdutuksena sanoisin että useimmiten kun lapsi syntyy se äidinrakkauskin herää(itselläkin kokemusta yllätysraskaudesta). Älä koe pakkoa rakastaa lasta valmiiksi, voithan ajatella että jos ei ala sujumaan voi lapsen antaa adoptioon, siis jos sitten siltä tuntuu ettei muuten selviä.

Nyt keskity siihen että saat levättyä, yritä syödä hyvin, yritä illalla lasten nukkumaanmentyä rentoutua, kuuntele hyvä musiikkia, herkuttele, lepää.
Yritä kesälä ulkoilla paljon, lapsetkin viihtyvät ulkona ja usein ulkoilu piristää edes vähän.
Mene neuvolaan ja kerro väsymyksestäsi. Sieltä kautta voisi jotain apua löytyä, varsinkin jos perheessä on sairastunut lapsi epilepsiaan niin varmasti jotain tukea voisi löytyä!
Voimia!!

 

["viiru"]

oletkos kuullut ehkäisystä... taisi unohtua, kun hommasitte seksiä-

 

[diipa daapa]

Ai, että sympatiaa odotat... Aikuinen nainen, itse olet tilasi järjestänyt tuohon jamaan! V.... miksi ei aikuiset naiset osaa huolehtia ehkäisystä! Säälittää, että kovan hinnan joutuu lapsi maksamaan vanhempien töppäilystä...

 

["vieras"]

Ummetusta ja väsymystä. Kilpirauhasen vajaatoiminta? Kipin kapin testeihin. Haitallista raskaudelle.

 

[neuvoton äiti]

Ukon harvoin sitä ollaan kyllä harrastettu ja hänen pakkomielellä sitten, olen yrittänyt aina sanoo pidä huoli kun emme jaksa jos tulen taas kun kaksi jo olis riitänyt olisin jo ollut halunut elää vapaammin kun hyvä kun jaksan nuo kaksi hoitaa ja kasvattaa... (5 ja 3 vuotiaat lapseni joita rakastan paljon) mutta tämä kolmas tuntuu että jaksanko enään alkaa elää vauvan kanssa... ikänikin vuoksi ja lasten isänkin... olisiko häpeä esim. adoptioda tämä kolmas jos on ennestää lapsia joita silti haluaa kasvattaa ...