Helppo kysely,mikä sinusta sattuu enemmän kuin synnyttäminen?

Minusta sormen oven väliin jääminen sattuu enemmän kuin synnytys.

 

Sektio. No juu ei itse leikkaus vaan ne jälkikivut puudutuksen haihtuessa.

 

En ole kokenut mitään kivuliaampaa kuin ensimmäinen synnytykseni.

 

Sappikohtaus :O

 

Ei satu mutta kammoksun tärykalvon puhkaisua enemmän kuin synnytystä.

 

Epiduraalipiikki... (terveisin piikkikammoinen jäykkäselkä)

 

hammaslääkärissä ison reiän poraus huonolla puudutuksella....Hyvänä kakkosena tuleekin sitten synnytys.

 

Easy, isovarpaan krooninen kynsivallintulehdus. Tulehduksen aikaan motoriikka heikkenee just sen verran että potkaiset varpaan jok'ikiseen kynnykseen, ovenpieleen ja vaikka toiseen jalkaas joka kerralla kun kävelet.

Synnytyskipu kasvaa hiljalleen ja supistuksen voi ennakoida, mutta sitä et arvaa että seuraavalla askeleella isket jalkasi johonkin vaikka kuinka varoisit :headwall:

 

Suonenveto pohkeessa!

Kohta se olisi kyllä synnytyskin edessä, saa nähdä muuttuuko mieli

 

Masennus.

 

Luomuna synnytetty kolme kertaa eikä kyllä mikään satu niin paljon kuin viimeinen 20 min avautuminen 5 cm:stä 10 cm:iin. Se kipu on maksimi enkä voi uskoa, että voisi enää enemmän sattua. Tai sitten tulisi jo shokki ja lähtisi taju.

 

korvatulehdus. On kipeä useita päiviä, eikä lääkkeetkään vie kipua niin hyvin pois, ettei sitä huomaisi.

Synnytyskivun saa lääkittyä, eikä omat synnytykseni ole kestäneet 5h kauempaa.

 

ehdottomasti hammaslääkärissä käynti jos puudute osunut väärään paikkaan tai ei ole riittävä ison reiän paikkaamiseen, se sattuu niin että SATTUUUU

 

Iso tikku (tai oikeammin puusälö) kynnen alla.
Pesin lattioita ja otin oikein ronskisti kynnyksen vierestä. Vanhasta kynnyksestä irtosi sälö joka upposi syvälle peukalon kynnen alle.
Olin tosi vähällä vajota kipushokkiin.
Erittäin helppo ymmärtää miksi tätä on joskus keskiaikana käytetty kidutusmuotona.

 

Tähän mennessä mikään muu ei ole sattunut niin paljon kuin synnytyssupistukset. (Ja mulla olis kans käynnistetty synnytys, mikäli sillä on väliä)

 

Ei oo tähän päivään mennessä mikään sattunut niin paljon kuin esikoisen käynnistetty synnytys. En voi kuvailla. Kuopus syntyi omasta halustaan ja se oli lastenleikkiä ensimmäiseen kertaan verrattuna. Olen varma että käynnistetty synnytys on epäluonnollisine supistuksineen pahempi kuin luomu.

 

Vaikea masennus sekä se olotila mikä oli itsemurhayrityksen jälkeen sairaalassa....sitä henkistä tuskaa ei voi sanoin kuvailla, mikään fyysinen tuska ei yllä edes lähelle tuota...

 

En usko, että mikään sattuu enemmän kuin synnyttäminen. Juuri nuo viimeiset avautumisen sentit, joista muistikuvana se tajunnan rajoja koetteleva kipu avautuessa kahdeksasta kymmeneen senttiin. Vauvan pää taisi myös hieman kirpaista, molemmilla kerroilla... Mutta tuostakin huolimatta synnyttäisin mieluummin kaikkien lapset kuin istuisin hammaslääkärinpenkkiin täysin puudutettuna.

 

Enpä kyllä tiedä mitään mikä kokonaisvaltaisesti kehossa sattuisi yhtä paljon kuin synnytyksessä lapsen ulos ponnistaminen. :/ Silloin tuntuu että koko keho repee. Monet kivut ovat inhottavia, mutta mikään ei satu yhtä paljoa kuin se ponnistus.

 

Hammaslääkäri ilman puudutusta...ei ikinä enää sanon minä. Mieluummin vaikka synnytän kavereidenkin lapset.

 

Ei kyllä mikään satu maailmassa niin paljon kuin synnyttäminen. Se on kaikista kivuista kaikkein suurin, sattuu pelkkä ajatteleminenkin

 

suolen tähystys

 

Synnytyskipu on sanoinkuvaamattoman kovaa minulla. Nopea synnytys ja jokaisella supistuksella koko keho käsiä myöten kramppasi. Ilman ilokaasua olisin varmaan mennyt kipushokkiin. Nykyään kipukynnykseni on melko korkea..

 

Munuaistulehdus sattuu ainakin 10 kertaa enemmän kuin synnytys.

Kunnon migreenikohtaus samoin.

Suuhygienistikäynnit pääsee aika tasoihin synnytyskivun kanssa.

...pidätän oikeuden muuttaa mieltäni kolmannen synnytyksen tullessa ajankohtaiseksi kesällä, mutta ainakin kaksi lasta synnytettyäni olen vielä tätä mieltä.

 

Ei kyllä mikään, vaikka itse olen helpolla päässyt. Mutta sen verran hajulle siitä kivusta, että se on kyllä ihan sanoin kuvaamattoman jäätävää, kun pääset tuntemaan kuinka paikat repeilee kun pusket ja sitä enemmän sattuu mitä enemmän työnnät ja silti pitää työntää. Ja ne supistukset, aijai jai... niin kuin sua joku seivästäisi.