Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
Helmitaaperot -09 ~lokakuussa 2010~
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="haavemamma73, post: 22267171, member: 34009"]</p><p><strong>Pur</strong> :hug: Hmm, en oikein osaa antaa mitään neuvoja, voin vain kertoa omasta kokemuksestani. Lapsilla ikäeroa n 1v 3kk. Poika on nyt siis jo pian 5 kk ja ekat 2 kk oli tosi tosi hankala aikaa. Poika oli tosi itkuinen, lisäksi kova hikoilemaan, joten hellekesä asetti meikäläisen ja vaavinkin ihan äärirajoille. </p><p>Mutta joo siis alkuun koin suurta riittämättömyyttä, etenkin ekat 3 vkoa kun poika oli tississä kiinni 24/7, silloin meidän aina aurinkoinen esikoinen alkoi myös reagoida asiaan niin että vauva sai läpsyjä, potkuja ja imetystuokiot oli lähissä kaoottisia, kun esikoinen kiljui, mikä sai vauvan hermostumaan ja minä yritin sitten toppuutella esikoista ja huudella isukkia apuun...milloin itkin itsekin. Meillähän vauva oli 5vko kun oli sairaalassa tutkimuksissä 3 vrk ja siihen loppui imetyskin. Koin kyllä jopa helpotusta asiasta, vaikka samaan aikaan myös harmitti.</p><p>No joo yritin ottaa esikoista mukaan vauvan hoitoon, joskus kiinnosti joskus ei ja keksiä tekemistä/ aloittaa leikkejä millä hän saisi ajan kulumaan. Mutta joo kerrassaan raskasta, kun sen hetken kun en ollut kiinni vaavissa niin viihdytin esikoista. Mulle iski vielä synnytyksen jälkeinen masennus ja koin kamalana peikkona ajatuksenkin että joutuisin pyörittää yksin arkea kun mies menee lomien jälkeen töihin..tuntui myös että esikoinenhan jää hunningolle, koska vaavi vaati niin paljon hyssytystä sekä kanniskelua ja pahimmillaan ei nukkunut päikkäreitä ollenkaan, kitisi vaan. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite3" alt=":(" title="Surullinen :(" data-shortname=":(" /> NO onneksi anoppi kävi sitten mua auttamassa parina päivänä /vko kun mies oli töissä ja sitten meillä oli myös "kesäduunari" naapurista joka kävi sitten ulkoilemassa esikoisen kanssa. Vaavia kun ei voinut laittaa vaunuihin juuri ollenkaan helteellä eli neljän seinän sisällä oltiin. Huusi myös turvakaukalossa eli ilmastoidussa autossakaan ei voitu liikkua.</p><p>No avasin onneksi suuni leikkipuistossa tilanteesta ja meille järjestyi esikolle ihan tästä läheltä yksityinen perhepäivähoitopaikka, vauva oli siis silloin 2kk. Tyttö on edelleenkin 3pvä/vko hoidossa vaikka vaavi rauhoittui suunnilleen samoihin aikoihin ja on nyt kovin lupsakka tapaus eli mikä lie vaiva helpotti vihdoin. Tytön hoito on edelleen kaks piippunen juttu mulle, vaikka typy viihtyy tosi hienosti siellä niin itse jopa välillä ikävöin sitä ilopilleriä...kun taas toisaalta sitten kun ollaan vaavin kanssa kahdestaan niin ehtii antaa sitä aikaa paremmin vaavillekkin. Silloin kun esikoinen on kotona niin hänen ehdoillaanhan se päivä pyörii ja vauva sitten hoidellaan siinä sivussa. Onneksi mustistelut on loppuneet jo ajat sitten ja kyllä vain on hiljalleen löytynyt konsteja arjen pyöritykseen ihan itsestään eli se kyllä vaati aikansa ja tietysti, mun tapauksessa, kun itselläkin vointi on paljon parempi.</p><p>Jos susta tuntuu arki raskaalta niin saisitko jotain apuja/ lisäkäsiä vaikka silloin tällöin? Entä tarvitsetko keskusteluapua? Sekin on tärkeetä ettei jää yksin asian kanssa. Miehen on vaikea osata ajatella naisen näkövinkkelistä. Mun miehen oli tavattoman vaikeaa tajuta mistä moinen masennus putkahti MEILLE kun asiathan on hyvin. Naisen hormonit on tosi iso juttu.</p><p>Mä en nähnyt valoa ikkunassa masennukseni ja siitä johtuneen unettomuuden takia ja jos joku sanoi..tai monikin että "kyllä se siitä" niin teki mieli sanoa että paskat, koska tosiaan olin NIIN loppu että kuvittelin ettei tästä selvitä, koska jokainen päivä saati yö oli hillitön suoritus. Tein itselleni illalla valmiiksi voileivät jääkaappiin ja latasin kahvit valmiiksi, jotta jossain vaiheessa päivää ehdin edes syödä lennossa jotain, HUh! Ruokahalukin oli tipotiessään, söin väkisin.</p><p>Nyt on vaikea kuvitella että siitä on vain muutama kuukausi, lähinnä tuntuu että olen nähnyt painajaisen. </p><p>Nyt olen tosi onnellinen ja arki rullaa. Jokainen on löytänyt paikkansa uudenlaissa arjessa, esikoinenkin tottunut että pikkuveikka on ja pysyy. Käydään tytön kanssa 1x vko muskarissa ja silloin tällöin uimassa, silloin hän saa täyden huomioni. Tyttöjen laatuaikaa samaan aikaan kun isi ja poika viettävät ukkojen laatuaikaa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Niin ja sitten itsekin on vaan saatava omaa aikaa. Itse käyn jumpassa ja hierojalla ja esim eilen ystävän kanssa syömässä ulkona. Pois sieltä kotinurkista, muuta ajateltavaa.</p><p>Alkuun musta ei ollut edes siihen, jos lähdin kaupungille niin mietin kokoajan miten kotona pärjäävät ja mulla oli hirveä kiire kotiin, eli en nauttinut "omasta ajasta" yhtään. Pikkuhiljaa kun vaavi rauhoittui niin oli niin helpottavaa lähteä jonnekkin kun tiesi ettei ole kaaos kotiovella odottamassa. Joskus nimittäin molemmat lapset huusi räkä naamalla ja ukko oli hiukan piukeen näkönen kun tulin hikisenä lenkiltä. Olin poissa 40 minuuttia <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite7" alt=":p" title="Näyttää kieltä :p" data-shortname=":p" /> Ei kivaa kellekkään <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite3" alt=":(" title="Surullinen :(" data-shortname=":(" /></p><p></p><p>Vaavin päikkärit ne vaan entisestään lyhenee, tänään tuli täys ennätys eli vain 2x 30min unet :O No kaikkea ei voi saada, toisaalta nukkuu yöunet jo 11t putkeen, syöpäsee ja vielä pari tuntia päälle. Sitten kun ton karmaisevan kesän kokeneena, silti tämäkin päivä oli ihan oikeinkin mukava <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Ei kitise juurikaan silti, vaikka luulis jo olevan väsy pienokainen moisesta.</p><p></p><p>Jaahans eikun unille. Hyvää yötä!</p><p></p><p>HM ja tyttö 1v 8 kk, poika pian 5kk :heart:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="haavemamma73, post: 22267171, member: 34009"] [B]Pur[/B] :hug: Hmm, en oikein osaa antaa mitään neuvoja, voin vain kertoa omasta kokemuksestani. Lapsilla ikäeroa n 1v 3kk. Poika on nyt siis jo pian 5 kk ja ekat 2 kk oli tosi tosi hankala aikaa. Poika oli tosi itkuinen, lisäksi kova hikoilemaan, joten hellekesä asetti meikäläisen ja vaavinkin ihan äärirajoille. Mutta joo siis alkuun koin suurta riittämättömyyttä, etenkin ekat 3 vkoa kun poika oli tississä kiinni 24/7, silloin meidän aina aurinkoinen esikoinen alkoi myös reagoida asiaan niin että vauva sai läpsyjä, potkuja ja imetystuokiot oli lähissä kaoottisia, kun esikoinen kiljui, mikä sai vauvan hermostumaan ja minä yritin sitten toppuutella esikoista ja huudella isukkia apuun...milloin itkin itsekin. Meillähän vauva oli 5vko kun oli sairaalassa tutkimuksissä 3 vrk ja siihen loppui imetyskin. Koin kyllä jopa helpotusta asiasta, vaikka samaan aikaan myös harmitti. No joo yritin ottaa esikoista mukaan vauvan hoitoon, joskus kiinnosti joskus ei ja keksiä tekemistä/ aloittaa leikkejä millä hän saisi ajan kulumaan. Mutta joo kerrassaan raskasta, kun sen hetken kun en ollut kiinni vaavissa niin viihdytin esikoista. Mulle iski vielä synnytyksen jälkeinen masennus ja koin kamalana peikkona ajatuksenkin että joutuisin pyörittää yksin arkea kun mies menee lomien jälkeen töihin..tuntui myös että esikoinenhan jää hunningolle, koska vaavi vaati niin paljon hyssytystä sekä kanniskelua ja pahimmillaan ei nukkunut päikkäreitä ollenkaan, kitisi vaan. :( NO onneksi anoppi kävi sitten mua auttamassa parina päivänä /vko kun mies oli töissä ja sitten meillä oli myös "kesäduunari" naapurista joka kävi sitten ulkoilemassa esikoisen kanssa. Vaavia kun ei voinut laittaa vaunuihin juuri ollenkaan helteellä eli neljän seinän sisällä oltiin. Huusi myös turvakaukalossa eli ilmastoidussa autossakaan ei voitu liikkua. No avasin onneksi suuni leikkipuistossa tilanteesta ja meille järjestyi esikolle ihan tästä läheltä yksityinen perhepäivähoitopaikka, vauva oli siis silloin 2kk. Tyttö on edelleenkin 3pvä/vko hoidossa vaikka vaavi rauhoittui suunnilleen samoihin aikoihin ja on nyt kovin lupsakka tapaus eli mikä lie vaiva helpotti vihdoin. Tytön hoito on edelleen kaks piippunen juttu mulle, vaikka typy viihtyy tosi hienosti siellä niin itse jopa välillä ikävöin sitä ilopilleriä...kun taas toisaalta sitten kun ollaan vaavin kanssa kahdestaan niin ehtii antaa sitä aikaa paremmin vaavillekkin. Silloin kun esikoinen on kotona niin hänen ehdoillaanhan se päivä pyörii ja vauva sitten hoidellaan siinä sivussa. Onneksi mustistelut on loppuneet jo ajat sitten ja kyllä vain on hiljalleen löytynyt konsteja arjen pyöritykseen ihan itsestään eli se kyllä vaati aikansa ja tietysti, mun tapauksessa, kun itselläkin vointi on paljon parempi. Jos susta tuntuu arki raskaalta niin saisitko jotain apuja/ lisäkäsiä vaikka silloin tällöin? Entä tarvitsetko keskusteluapua? Sekin on tärkeetä ettei jää yksin asian kanssa. Miehen on vaikea osata ajatella naisen näkövinkkelistä. Mun miehen oli tavattoman vaikeaa tajuta mistä moinen masennus putkahti MEILLE kun asiathan on hyvin. Naisen hormonit on tosi iso juttu. Mä en nähnyt valoa ikkunassa masennukseni ja siitä johtuneen unettomuuden takia ja jos joku sanoi..tai monikin että "kyllä se siitä" niin teki mieli sanoa että paskat, koska tosiaan olin NIIN loppu että kuvittelin ettei tästä selvitä, koska jokainen päivä saati yö oli hillitön suoritus. Tein itselleni illalla valmiiksi voileivät jääkaappiin ja latasin kahvit valmiiksi, jotta jossain vaiheessa päivää ehdin edes syödä lennossa jotain, HUh! Ruokahalukin oli tipotiessään, söin väkisin. Nyt on vaikea kuvitella että siitä on vain muutama kuukausi, lähinnä tuntuu että olen nähnyt painajaisen. Nyt olen tosi onnellinen ja arki rullaa. Jokainen on löytänyt paikkansa uudenlaissa arjessa, esikoinenkin tottunut että pikkuveikka on ja pysyy. Käydään tytön kanssa 1x vko muskarissa ja silloin tällöin uimassa, silloin hän saa täyden huomioni. Tyttöjen laatuaikaa samaan aikaan kun isi ja poika viettävät ukkojen laatuaikaa :) Niin ja sitten itsekin on vaan saatava omaa aikaa. Itse käyn jumpassa ja hierojalla ja esim eilen ystävän kanssa syömässä ulkona. Pois sieltä kotinurkista, muuta ajateltavaa. Alkuun musta ei ollut edes siihen, jos lähdin kaupungille niin mietin kokoajan miten kotona pärjäävät ja mulla oli hirveä kiire kotiin, eli en nauttinut "omasta ajasta" yhtään. Pikkuhiljaa kun vaavi rauhoittui niin oli niin helpottavaa lähteä jonnekkin kun tiesi ettei ole kaaos kotiovella odottamassa. Joskus nimittäin molemmat lapset huusi räkä naamalla ja ukko oli hiukan piukeen näkönen kun tulin hikisenä lenkiltä. Olin poissa 40 minuuttia :p Ei kivaa kellekkään :( Vaavin päikkärit ne vaan entisestään lyhenee, tänään tuli täys ennätys eli vain 2x 30min unet :O No kaikkea ei voi saada, toisaalta nukkuu yöunet jo 11t putkeen, syöpäsee ja vielä pari tuntia päälle. Sitten kun ton karmaisevan kesän kokeneena, silti tämäkin päivä oli ihan oikeinkin mukava :) Ei kitise juurikaan silti, vaikka luulis jo olevan väsy pienokainen moisesta. Jaahans eikun unille. Hyvää yötä! HM ja tyttö 1v 8 kk, poika pian 5kk :heart: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 9 9 4
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Voiko kuolleen ihmisen henki auttaa maan päällä elävää? Tietääkö kukaan?
40 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Maailmalla leviää nyt uusi koronaviruksen muunnos – Voi tarttua rokotettuihin Uusi variantti voi tarttua jopa niihin, jotka ovat vastikään ottaneet ko
Eilen 23:15
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Israel-Palestiina-Hamas -ketju.
Eilen 21:40
Echo
12 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Onko kaikki miesten tangat pienimunaisille?
Eilen 21:29
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Suomen media ei vissiin ymmärrä, että Viipuri
Eilen 20:29
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Haluatteko kuulla, kun joku puhuu viisaita EU:sta? Se ei ole Marin...
Eilen 19:36
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Äänestä Eurooppaan suomalaisia, ei demareita
Eilen 19:34
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Lomailiko Sanna Marin korona-aikana, kun suomalaisia kuoli sen pääministerikauden aikana?
Eilen 19:32
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Matkatoimisto Apollomatkat tiedotti perjantaina aloittavansa seiväsmatkat Länsi-Afrikan Gambiaan
Started by vierailija
Eilen 11:54
Luettu: 400
Aihe vapaa
2.
Ostatko vaatteita kiinalaiskaupoilta? Näin valitaan malleja niitä esittelemään.
Started by Johnny Appleseed
Eilen 04:12
Luettu: 205
Aihe vapaa
3.
Aselait liian löyhiä suomessa.
Started by vierailija
Eilen 01:01
Luettu: 196
Aihe vapaa
4.
Olisiko Sanna Marin voinut lomailla, jos Viipuria olisi pommitettu sen pääministerikauden aikana?
Started by vierailija
Eilen 17:51
Luettu: 157
Aihe vapaa
5.
Brasiliassa on alkuperäisväestöllä oikeuksia, joista voisi ottaa mallia Suomeenkin. Täällä tarvitaan persulakeja
Started by vierailija
Eilen 10:23
Luettu: 155
Aihe vapaa
6.
Presidenttivaalitappiosta katkeroitunut Pekka Haavisto päätti toteuttaa unelmansa ja lähti kiihdyttämään ilmastonmuutosta
Started by vierailija
Eilen 15:36
Luettu: 140
Aihe vapaa
7.
Sota lähenee päivä päivältä, Ukrainalaiset hyökänneet Viipuriin (entistä suomea, 30km nykyrajalta!)
Started by vierailija
Eilen 16:31
Luettu: 138
Aihe vapaa
8.
Ruotsin some räjähti kun Viipurissa soditaan. OrpoPurra viettää viikonloppua eikä kommentoi
Started by vierailija
Eilen 17:24
Luettu: 118
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Israel-Palestiina-Hamas -ketju.
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Matkatoimisto Apollomatkat tiedotti perjantaina aloittavansa seiväsmatkat Länsi-Afrikan Gambiaan
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
4.
Kylmää kyytiä tiedossa elämäntapatyöttömille
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
5.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
6.
SDP:n Vartiainen ehdottaa eläkeiäksi 78 vuotta.
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
7.
Unicefin kehitysavusta
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
8.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra haluaa pitää Euroopan monikulttuurisena maanosana
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
Helmitaaperot -09 ~lokakuussa 2010~
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu