Helmikuun Helmiäiset 2016

Ai se on niin myöhään.. No laitetaan selkä menosuuntaan ja siirretään kun alkaa käymään tila ahtaaksi.

Mä en ota heti syliin, jos on joku homma kesken, sit otan ku kädet vapautuu. Muuten reagoin itkuun melko herkästi

Huhhei, keittiön kaapit vaihdettu uusiin ja muutama lisäkaappi saatu sovitettua tonne boxiin, missä kaks ovea, toistaiseksi kätytöstö pois oleva puuhella, ikkuna ja hirvee sähkökaappi. Okei, toinen oviaukko laitettiin tukkoon, eihän tonne ois muuten mitää mahtunu..

 

Tulejo, joo ei selkeästi ole maidolla/maidottomuudella vaikutusta, lyhyiden testien perusteella. Veikkaan myös tuota ulkoilmaa syylliseksi. Mutta toki neuvolasta pe vielä kyselen. Ja onneks myöskään meillä ei ole havaittavissa allergioita

Meillä nyt on tosiaan reilun viikon menty enää ilta imetyksellä, ja päivät on kyllä tosi pitkiä kun herätään 6-7 (Menee nukkumaan 20.30-21)nukkuu yhdet 1-2,5h unet, oikeastaan auto on ainoa paikka missä saattaa vielä iltasella torkahtaa jos ollaan liikkeellä. Tiedän useammankin saman ikäisen jotka vaatii aamu unet jo parin tunnin jälkeen. Meille menee aamusta 4-6h hereillä, ainakin jos on tekemistä

Kävely toisaalta helpottaa mutta paljon enemmän on vahtimista kun ehtii joka paikkaan. Meillä ei kyllä vieläkään ulkona uskalla kävellä, siispä toivon että lumet sulaisi jos sitten uskaltaisi lähteä.

Pärjäämisestä vielä, me pärjätään oikeinkin hyvin kun ollaan aina kulutettu vähän rahaa niin on jäänyt säästöön ja mieskin tienaa mukavasti. Jos pitäisi elää pelkällä tuella ja toisen pienellä palkalla niin sitten olisi eriasia

Ainiin, meillä on alettu syömään isoja annoksia ruokaa JOS on hyvää ruokaa, ja vähän väliä roikkuu jääkaapilla ja kiljuu namnam, on myös oppinut karjumaan ja kiljumaan ja vaikka mitä ihme ääntelyitä jotka ei välttämättä ole niin kivan kuuloisia

 

Herranjumala tänne on tullu paljon tekstiä täällä vietellään hiihtolomaa perheen kesken mökillä. Sunnuntaina tultiin ja perjantaina takas kaupunkiin.. lauantaina pitäis ekaa kertaa antaa Monsteri yökylään

Mää oon siitä onnellisessa asemassa että mies viihtyy töissä ylimääräsiäkin vuoroja ja tienaa siten ihan mukavasti, mutta toki kotihoidontuella oli melko kituuttamista silti. Vain siis nuorimmaisesta sain täyden tuen ja 4-vuotiaasta sen mitäseoli 65€. Tietenki lapsilisät on tällä kokoonpanolla jo jonkin verran, mutta onhan tässä yhteensä viis suutakin ruokittavana sain kuitenki kh-tuella aina jonkun verran säästöönkin kuukusittain.
Meillä oli kuitenkin aikoinaan (~9 vuotta sitten) lähtötilanne se että miehen tulot oli jotain tonnin luokkaa ja mun ainoot tulot oli omat lapsilisäni. Eli alhaalta ollaan noustu. Varsinki nyt ku oon työnhakijana työmarkkinatuella ja omaankin käyttöön jää jotain, voi sitä vaan ihmetellä miten pari vuotta sitten tuli toimeen parinsadan opintotuella
Vielä ku sais töitä.. yhestä paikkaa tuli taas "valitettavasti tällä kertaa..."-vastaus. Oon aika kypsä jo tähän kotona nysväämiseen..

Meillä yleisesti menojen jakautuminen on vakiintunut tiettyyn kaavaan. Mies maksaa asumisen ja auton, minä sähkön, pojan puhelinlaskun ja muut pienemmät kulut. Ja molemmat tietenki omat puhelinlaskunsa ym. pikkumenonsa. Yhteiselle tilille laitetaan kumpainenkin 300-400€/kk rahaa ruokaan. Kaikki ruokaostokset maksetaan siis tolta tililtä.

Meillä ei edelleenkään kävellä, mutta kovasti yritetään. Mökilläolon aikana neiti on oppinut kiipeämään vähän korkeemmallekin, juomaan itse ja nousemaan seisomaan ilman tukea pari askelta on jo ottanut, mutta pyllähtelee vielä.

Tää meidän rämäpää uskaltautui myös moottorikelkka-ajelulle. Isommat vähän säikähti kovaa ääntä, mutta tää pienimmäinen vaan alkoi hytkyä ja tanssia kuten kaiken muunkin kovaäänisen tahtiin.

 

Ai niin, turvaistuimista. Meillä siirryttiin lokakuussa tavalliseen istuimeen, jonka saa sekä selkä että kasvot menosuuntaan. Nyt toki selkä edellä. Turvakaukalon kantaminen alkoi olla melko raskasta ja oltiin luvattu koko travel system myydä miehen veljelle
Isommat on vaihtaneet kasvot menosuuntaan siinä vaiheessa kun jaloilla alkaa olla ahdasta, ehkä n. 1,5-2 -vuotiaana.

Joko ootte ihaillu uutta äitiyspakkausta? Mää en oo moneen vuoteen niistä kuoseista hirveesti tykänny ja oonkin ottanu esikoista lukuunottamatta rahana, mutta nyt tekis iha mieli lisääntyä ton pakkauksen takia toi pöllömakuupussi

 

Mä tykkäsin kans tän vuoden äitiyspakkauksesta. Niin kivoja kuoseja .. Kattelin kaupassa tänään 50cm potkareita ja voi apua, jotain niin pientä.

Rokotukset nosti nuorimmalle kuumeen tän räkätaudin keskelle, mulla alkanu myös kurkku oleen kipee, toivottavasti ei tuu kovin räkäiseksi itse.

Hyvää naistenpäivää kaikille

 

1v neuvola takana, toivottavasti ei tulis rokotuksista mitään kun mennään vkl isovanhemmille mutta aiemminkin tullut niin eiköhän nytkin

Pituuskäyrä oli oletetusti laskussa, mutta ei hälyttävästi kuitenkaan, vielä normaalin rajoissa mentiin. 73,5cm ja 9275g.

Mitä nyt vähän tuosta pakkauksesta luin niin hyviä uudistuksia mutta ne värikkäät jutut eivät ole kyl mun juttu. Toki jos eka lapsi olisi niin varmasti ottaisin silti

 

Mun mielestä uusi äp oli ihana. Just ne värikkäät jutut. <3. Melkein ehdottelin, että josko toinen ihan siksi, että sais ton ihanan pakkauksen. Seuraava yhtä kiva tulee varmaan kuuden vuoden päästä aikasintaan.

 

Mä tykkäsin kans tosi paljo tän vuoden äp:sta.

Pikkumies itkee öisin vähän väliä, mietin voisko olla korvatulehdus tulossa, haroo toista korvaa mutta ei kuitenkaan arista imettäessä/tutin kanssa. Kauankohan sopii katsella enneku on mentävä lääkäriin. Flunssaa on ollu kohta viikon.

Mulla tulee aaltoilevasti vauvakuumetta, välillä ihan vatsassa tuntuu sellainen kourasu ku ajattelee.

Karvavauvoja tiedossa, kissamme odottaa, n4vk päästä synnytys. Hmm, millähän pidän koiranpennun kaukana, vaikka hyvin tulevat nyt toimeen mutta kun kissanpennut saapuu niin eivät tuu varmasti toimeen.

 

Tiiättekö, havahduin just että jäbä on jo yli vuoden ja pisin aika mitä oon ollu erossa siitä on ollut kerran n 3h, yleensä oon kerran viikossa n 1,5h enkä edes joka viikko.. kotona oon yksin ollut pari kertaa ja max tunnin, en siis laske näitä hetkiä että lapsi nukkuu ulkona kun pitää kuitenkin olla valmiudessa jos se herää.
En sinänsä kaipaa mitään pitkiä irtiottoja mutta ehkä tekisi hyvää olla vähän enemmän erossa ei tulis niin järkytyksenä tarha sitten syksyllä ja itsellekin varmaan tekis hyvää, täytyy ottaa itteä niskasta kiinni kun tule paremmat kelit tuon liikunnan suhteen.
Kerran ehdotin että mies veisi pojan perhekahvilaan niin vastaus oli että miksi.. eivät siis ole keskenään käyneet juurikaan missään. Mieskin toki pääsääntöisesti illat ja vkl kotona mutta kuitenkin saa päivisin töissä "omaa aikaa" ja käy viikottain jossain pienessä menossa vähintään.

No ehkä se tästä aiheesta, ilon aiheena on se että meillä puuro taas maistuu! Aamuisin saa leipää mutta iltaisin ollaan palattu puuroon

 

Katoin ihan samaa, et uus äitiyspakkaus on tosi kiva! Varsinkin tosta haalarista olisin tykänny niin paljon enemmän kun tästä sinisestä. Meillä se on jääny vähälle käytölle kun oli toinenkin haalari ja varmaan oikeesti yks syy että mulle vaan tulee fiilis niinku tyttö ois puettu "veljensä" vaatteisiin tms. Joo, tässä asiassa oon vähän friikki, niinku sillä värillä ois jotain väliä

Meillä aamuherätykset yhä hurjempia, n. viiden maissa vaikka nukkumaanmenoakin on vähän lykätty. Tyttö ei vaan nukahda uneen uudelleen vaikka oon sortunu antaa maitoa ja kokeiltu viereen ottamista ym. Alkaa olla ite poikki kun päivä tuntuu tosiaan järkyttävän pitkältä ja toisekseen tyttö ei itekään sit tunnin jälkeen oo enää virkeä vaan todella kiukkuinen. Muutenkin nyt on voimakas eroahdistus päällä, mitään ei osata tehä ilman äitin syliä, ja muutenkin itkuisuutta enemmän kuin ennen. Syytän hampaita mut mistä sitä tietää. Eli joo nyt on vähän raskas vaihe Veikkaan et omaan oloon vaikuttaus eniten jos noi aamut sais kuntoon.

Ruoka kans maittaa vähän huonommin, mut jostain luin että vuoden iässä energiantarve tasoittuukin tms? Ruualla leikitään aiempaa enemmän ja kaikkea vaan sotataan ja heitellään lattialle. Kasvaa kuitenkin hyvin niin tuskin haittaa.

Ja omasta ajasta, oonkohan ittekään ollu muutamaa tuntia enempää tytöstä erossa? No ehkä 4h max? Mulla tosin niin että kaipaisin sitä omaa tai etenkin miehen kanssa kahdenkeskeistä aikaa, mutta jotenkin vaikeeta järjestää. Lastenhoitoapu asuu kaukana ja tuntuu et tartteis olla jotain speasiaalia ennen kuin pyytää tulemaan. Toisekseen nyt kun tuo eroahdistus on niin voimakasta niin ei raaskikaan paljoo olla pois tytön luota. Kyllä mä sentään viikottain yritän jumpassa käydä. Luulen et ekan lapsen kohdalla on jotenkin tosi varovainen ja kokee ittensä niin tärkeeks, täytyis vaan osata antaa vastuuta toisillekin.

 

Ei kyllä Fiona käy kateeksi noi aamut. Meillä herää yleensä 6-7 ja sen jälkeen saattaa hetken pötkötellä vieressä. Ennen 7 en kyllä nouse sängystä jos ei ole pakko
Meillä onneks pääosin hyvä vaihe menossa, vaikka hampaita on nyt oikeesti selkeesti tulossa.

Meillä olis kyllä mun vanhemmat tossa suht lähellä ja mielellään ottais hoitoon, täytyy nyt ryhdistäytyä ja tässä lähiaikoina viedä muutamaksi tunniksi, käydä itse vaikka molempien tulevien synttäreiden kunniaks syömässä. Tuo kieltämättä jännittää mutta varmasti oikeesti pärjää ihan hyvin vaikka hetken saattaa harmittaa aluksi.
Miehen kanssa ei olis mitään ongelmaa jättää mutta hän kun ei oma aloitteisesti oikein mitään ehdota/tee niin enpä viitsi ehdotella tuon miksi vastauksen jälkeen

 

Meidän neiti oli tosiaan eka kertaa yökylässä viime viikonloppuna mun vanhemmat vaan tokaisi että "on nää teidän lapset niin helppoja, ei kai ne ees osaa kiukutella". Vaikka kotona tää nuorimmainen on kyllä aivan järjettömän vaativa tapaus

Kävely muuten edistyy! tyttö seisoo ilman tukea jo ilman mitään ongelmia ja askelia on ottanu enimmillään neljä. Kiire vaan on niin kauhea että vaihtaa nelivedolle heti jos jollain houkuttelee

Keskimmäinen on ollut muutaman päivän kuumeessa, joten meidän hiihtoloma jatkui vähän pidempään. Tänään ois kyllä ollu ihana ilma lähtä kävelemään päiväkodille; aurinko paistaa ihan kirkkalta taivaalta ja räystäät tippasee. Huomenna tietenki sataa sitte räntää..

 

Uuden istuin standardin mukaan lapsen tulisi istua (ja on turvallisin) selkä menosuuntaan kunnes on 105cm ja 15kg jolloin voi siirtyä turvavyöistuimeen.

Meillä nyt hiukan päälle 3v iässä tuli esikoiselle täyteen nämä kriteerit ja siirtyi turvavyöistuimeen. Että kyllä selkä menosuuntaan mahtuu istumaan pitkään. ei aikuisetkaan istu jalat suorassa.

Uus äitiyspakkaus oli ihana, melkein sen vauvan vois Fb:n puolella on helmikuisten vanhempia uudella kiekalla. Muissakin ryhmissä, kuin vain mitä tästä koottiin.

Meillä herätään yöllä kerran tissille (22-09) ja jää kainaloon nukkumaan.
Kävelee muutamia askelia ilman tukea, mutta konttaamalla pääsee vielä joutusampaan

Eipä tänne ihmeitä.

 

Niin ja NassuRessu täällä hei. Unohdin salasanani niin jouduin ottamaan vanhan nimimerkin käyttöön

 

Meidäm tyttö taitais noilla standardeilla istua selkä menosuuntaan lähelle kuusivuotiaaksi.. neiti 4,5v 100cm ja 14kg..

 

Onkohan mies käynyt lukemassa täältä juttuja kerroin tänään et kaveriporukka on järkkäämässä päiväreissua Tallinnaan ni hänpä sanoi et tottakai lähdet, kerta hänkin lähtee moneks päiväks pois niin kyllä he nyt yhden päivän pärjää. Nyt vaan peukut pystyyn että reissu toteutuu

Kummipoika vajaa 2v ei kyllä millään täytä noita kriteerejä vaikka suht iso onkin, mutta silti käännetty jo viime vuoden puolella istuin

 

Näissä turvaistuinasioissa on niin montaa koulukuntaa, eikä mun mielestä ketään pitäis tässä(kään) asiassa syyllistää. Me ajetaan paljon pitkiä matkoja ja kyllä tuo nelivuotias jo huudollaan haittais kuskin keskittymiskykyä jos monta tuntia istuis polvet suussa.
Ite ajattelen lähinnä niin että vielä 80-luvulla monissa autoissa ei ollut edes turvavöitä takapenkillä, joten pelkkä turvaistuimen olemassaolo on jo eteenpäin tietenkään tyhmänrohkeasti ei saa lapsen turvallisuudella leikkiä. Tuo selkä menosuuntaan suositushan on olemassa lähinnä äkkijarrutuksia ja nokkakolareita varten, mutta yhtälailla se voi peräänajokin kovissa nopeuksissa tapahtua, jolloin niskannotkahdus on taas toissuuntainen. Todennäköisyyksiä (yleensäkään pahaan kolariin joutumiseen) kun laskee niin tärkeintä on kuitenkin olla painoluokkaan sopivassa, oikein kiinnitetyssä istuimessa, jossa on riittävät sivuttaistörmäyssuojat. Jos liiaksi lähtee miettimään niin menettää vaan mielenterveytensä nykysuositusten mukaan oisin ite istunu korokkeella takapenkillä vielä 5-luokallakin

Mutta niin kuin sanoin, jokainen tavallaan ja järki päässä! kaikki varmasti kuitenkin ajattelee lapsensa parasta.

Onko kukaan muu muuten ikinä miettiny vauvojen/lasten turvallisuutta linja-autoissa? mua monesti hirvitti esikoisen kans bussilla kulkiessa, kun esim liikenneympyröissä auto kallistui, että jos se kaatuisi niin mikä niitä rattaita pidättelisi. Tai sama homma yleensäkin kolari-/onnettomuustilanteissa.

 

Kattokaa, ku maitoaivo vahingossa sai oikeen salasanan laitettua...

Ja kyllä olen miettiny linja-autoja. Me tosi vähän kuljetaan linja-autolla, kska kerran tunnissa kulkee meiltä linja-auto. Eikä sillä pääse minnekkää... No kaupunkiin. Ja maksaa melkein 4€ suunta. Ja sit ku tää nuorempi kulkee liinassa niin ei oo kyllä kovin turvallinen kyyti

Ens kuussa lähetään Helsinkiin typyn kans ja mennään lentämällä. Koska helpoin ja halvempi ku juna. Paitsi mun tuurilla se kone tippuu

 

Meillä kilot on nyt kohta 3veellä melkein kohdillaan mutta että 105cm pitäis olla nii eijei olla lähellä. Mutta kyllä, jokainen tekee parhaaksi katsomallaan tavalla, se on se oikea omalle kohdalle.

Kivaa reissua ehkä sitttenkin, kunhan reissu on ajankohtainen!

Veljen perheellä mahatautia vanhin poika oli pari päivää sitten ja nyt illalla oli iskenyt veljeen ja hänen vaimoonsa. Myötätunnot; kolme lasta ja koiranpentu, vanhemmat sairaana. Kiva kombo.

Ajankysymys milloin iskee meihin pska sentään. Ostin jo valmiiksi kokonaisia valkopippureita.

 

Ääh, poika oli kuumeessa hiihtolomaviikolla, nyt alkuviikosta vanhempi tyttö ja nyt sitten tää nuorimmainen.. itse en ehdi sairastaa

 

Mä niin odotan kesää, ettei koko ajan tarvi arvuutella milloin mikäkin sairaus iskee seuraavaksi..

 

Täällä tehdään hampaita ja ilmeisesti siitä johtuen saattaa yhtäkkiä saada ihme hepulit ja sitten ei meinaa mikään auttaa, Eikä ainakaan isi. Leikkii yms kyllä mutta heti jos harmittaa/sattuu tms niin vain mun syli kelpaa. Tai siis varmaan se isin syli kelpais jos en olis maisemissa, kun ei olis vaihtoehtoja

Myös pari yötä heräsi 4 aikaan ja toisena yönä karjui niin että naapurikin tais herätä, ja vaikka isi hoitaa yöt (yleensä ei siis enää herää edes öisin) niin auttoi vaan äidin syli, enkä jaksanu istua koko aamuyötä lattialla niin otin viereen nukkumaan, onneksi siihen sitten nukahti hyvin. Ja viime yön nukkui lääkkeen ansiosta(?) sentään kuuteen herämättä

Mikäköhän siinä on että vaikka meillä on kävelty sisällä jo pari kk niin ulkona ei vaan haluais, vaikka täällä siis alkaa olla jo ihan sulat pihat. Tänään teki ennätyksen ja käveli parikymmentä metriäkin mut sit taas riitti ja syliin piti päästä

 

Ehkä sittenkin?, Tekiskö vaatetuksen määrä ja kengät että on hankala kävellä ulkona? Meidän lapsilla ainakin on mennyt yleensä sinne seuraavaan talveen että ovat jaksaneet/pystyneet kävellä toppakamppeissa.

Pienimmäisen kuumetta kesti viisi päivää ja kova röhäyskä jatkuu edelleen.. ei ehtiny tylsää tulla täällä kotona. Moonalla on näemmä taipumusta miesflunssaan

 

IMN, joo varmaan se vaikuttaa. Ollaan kauppareissuille saatettu laittaa kevyet kengät ja tietty muutenkin vähemmän vaatetta eikä sielläkään ole oikein innostunut, mut eiköhän se siitä kun kevät tulee

 

Me ollaan oltu koko alkuviikko oksennustaudissa. Su-Ma yönä aloitti isäntä ja nuorin. Tänä aamuna esikoinen, omaa vuoroa odotellessa. Ärhäkkä tauti, veljen perhe oli sairaana 18.-19. Päivä, käytiin siellä lauantaina 25. Päivä ja isäntä tuli heti sunnuntaina.. Inhottavaa tää oman vuoron odottelu, oon valkopippuria nielly kokonaisina ja syöny maitohappoja ihan huolella.
Pintoja pyyhitty ja pyykkiä pesty useemman kerran päivässä.

Semmosta meille, toivottavasti ootte muut selvinny ilman vatsatautia