"Kiva" kuulla täällä että en ole kaikkine vaivoineni yksin.
Täältä löytyy väsymystä, närästystä, supisteluja ja radi dieetin noudattaminen ottaa raskaasti päähän. Keskiviikkona oli taas äitipolikäynti missä valitin supistuksista ja väsymyksestä ja siitä että töiden jälkeen ei kotona jaksa tehdä mitään. Töissä jo sanoin alkuviikolla että jonkinlaista saikkua on tiedossa. No lääkäri sitten tarkisti kohdunsuun ja siellä oli kaikki kunnossa, mikä oli tietysti hyvä. Hänen mielestään supistukset on ihan vaan normaaleja harjoitussupistuksia eli jatka vaan töissä!
Ruinaamalla ruinasin ja sain jopa loppuviikon saikkua siis huimat KAKSI päivää! Arvatkaa ottaako päähän!
ja tilanne on pahin mahdollinen kaikkien kannalta töissä. Parin päivän saikun takia ei sijaista palkata ja ensi viikolla käyn taas töissä kokeilemassa jaksanko, veikkaan että en, ja sitten taas jostain saikkua ruinaamaan pieneksi pätkäksi ja ei sijaista palkata jne. Eli muut joustaa töissä ja lisäksi flunssakausi jyllää ja porukkaa puuttuu muutenkin.
Nyt kotona ollessa ei ole oikeastaan yhtään supistellut, mutta sen tietää että kun töissä se on jatkuvaa kyykistelyä ja kumartelua niin supistelu on taattua.
Vauva oli jo n. 1,3 kg ja hienosti keskikäyrällä kasvaa! Itsellä paino oli nyt tasan sama kuin ekassa neuvolassa. Paino laski heti alussa ja sitten pikkuhiljaa n. 100g viikossa on noussut. Maha on kuitenkin komean kokoinen eli jostain varastoista on vauva itselleen tarvittavat hankkinut.
Toivottavasti pysyisikin painonnousu vähäisenä, olisi sitten helpompi synnytyksen jälkeen lähteä pudottamaan entisiäkin ylimääräisiä.
Vauva oli tällä kertaa raivotarjonnassa
viimeksi siis oli vielä pää ylöspäin. Liikkeiden perusteella on ollut tosi vaikea sanoa miten puolin on kun muksii kovasti sekä ylös että alas. Selkeitä potkuja tuntuu ylös päin mutta seuraavassa hetkessä töykkii voimalla alaskin. Ehkä sitten nyrkkeilee kovasti tai jotenkin osaa päällään tehdä teräviä liikkeitä. Parina yönä on pitänyt mahdotonta mylläystä, jos ihan volttia ei ole heittänyt niin ainakin on kylkeä kääntänyt.
Miehelle kun ultran jälkeen sanoin että vauva on pää alaspäin niin esikoinen heti ymmärsi mitä puhuttiin: pisti pään lattiaan ja pyllyn pystyyn ja isille esitelmöi että vauva on tälleen äitin mahassa.
ja kovasti häntä nauratti kun kehuin että juuri noin se vauva on ja tänne äitin mahaan potkii jaloilla.
Kovasti jo odotan äitiysloman alkua, niin ei tarvitsisi työasioilla mieltään vaivata ja pohtia että jaksanko/pystynkö töissä olemaan. Onneksi on enää 6 viikkoa, joista yksi on lomaa. Vähiin se kuitenkin käy ja nopeasti viikot menee eteenpäin.
Hattisvattis ja pieni 28+3