Tervehdys!
Kylläpä täällä nyt tuntuu taudit jylläävän...pikaisia parantumisia sairasteleville!!
Meillä on alettu kolmannen ja viimeisen vyöhyketerapian jälkeen nukkua useammat kunnon päikkärit!!! Uskomaton muutos on tytössä tapahtunut (tosin nyt vasta viikon verran mennyt näin , että vielähän voi kaikki rytmit mennä moneen kertaan uusiksi..).
Mutta siis, nyt meidän neiti "osaa" nukkua päivälläkin. Ja on tietysti paljon paremmalla tuulella sitten kun ei ole koko ajan väsynyt. Mä olen ihan ihmeissäni täällä välillä kun edelliseen menoon verrattuna tuntuu että meillä vaan nukutaan
.
Ja kaksi yötäkin on nyt nukuttu omassa sängyssä...ajateltiin kokeilla ihan huvin vuoksi, vaikka oltiin lähes varmoja ettei saa nukuttua omassa sängyssään, mutta toisin kävi. Neiti koisi koko yön vain yhdellä syötöllä. Hinasin pinnasängyn ihan kiinni meidän sänkyyn, niin nähdään toisemme ja pystyn laittamaan tuttia suuhun, kun on tarvis. Mulla on kyllä vähän vierotusoireita, kun toinen ei enää tuhisekaan kainalossa (vaikka lähellä kuitenkin), mutta taidetaan kaikki nukkua paremmin näin.
En sitten tiedä että auttoiko tuo vyöhyketerapia tosiaan, vai olisiko muutos tapahtunut muutenkin, mutta ainakin tuon viimeisimmän hoidon jälkeen meno muuttui =) . Ja muutenkin tyttö selvästi rentoutui hoidoista!
Mä en kanssa tiedä noista
reloista...olen nyt kaks kertaa ne aloittanut ja lopettanut (en antanut taas enää eilen) kun en ole ihan varma että onko niistä mitään apua vai pahentavatko jopa masuvaivoja. Cuplatonit on edelleen käytössä, tosin tekisi mieli kokeilla jättää niitäkin pois, mutta en taida uskaltaa. Ja nyt terkkari kehotti antamaan mallasuutetta, kun kakkaaminen on harventunut ja kovan työn takana. Kaikenkaikkiaan masuvaivat ei kyllä ole enää niiiiin pahoja, mutta vaivaavat kuitenkin vieläkin...
Me saatiin synnäriltä nuo molemmat kassit, mutta ilmeisesti siällöt vähän vaihtelee, kun ei meillä ainakaan ollut mitään pulloa kummassakaan...
Kurjaa kun ilma on ihan kaamea taaskin, ei viitsi vesisateeseen lähteä vaunuilemaan. No kökitään sitten toista päivää sisällä.
Mulle tuli muuten ihan haikea olo äsken kun mietin synnytystä. Miehen kaverilta odotellaan vauvauutisia ja sitä täällä jänskään, mutta samalla aloin miettiä että omalta kohdalta se meni jo ja jälkeenpäin ajatellen kuinka ihania ne ekat hetket/päivät olikaan (vaikka silloin olinkin ihan paniikissa/sekaisin...).
Eikai enteile vauvakuumetta
? Ei vaan, eiköhän me nautiskella nyt tämän tirriäisen kasvusta ihan rauhassa, ennen kuin aletaan uutta suunnittelemaan
M ja neiti 5 vko