P
Pauliina75
Vieras
Mukavaa kun täällä vielä pyörii ketjulaisia
Ja kivasti kuullostaa monella lähteneen arki rullaamaan.
Minullakin tosiaan se synnytys sitten vihdosta viimein käynnistyi 41+3! Päivääkään en olisi enää jaksanut! Olin aivan kamalan kipeä ja tuskainen loppuviikot. Synnytystä edeltävä päivä meni helvetillisten häpyliitoskipujen kanssa itkien. Mutta itse synnytys oli todella helppo! Edeltävänä yönä koin ensimmäiset "oikeat" supistukset jotka kuitenkin loppuivat miltei samantien. Aamulla tuli taas muutamia, mutta säännöllisyydestä ei tietoakaan; välit vaihtelivat tunnista kymmeneen minuuttiin. Meninkin sitten yliaikakontrolliin, mikä oli sovitusti sinä päivänä. Matkalla tuli muutama vaisu supistus ja samoin sitten sairaalassa kun olin käyrällä. Lääkärin tutkimuksessa todettiin että kohdunsuuni oli jo 4 cm auki! Olin aivan epäuskoinen, mutta onnellinen! Viimeksi tässä vaiheessa supisteli jo kovasti ja epiduraalia suunniteltiin. Lääkäri pyöräytti sormeaan kohdunsuulla ja menin synnytysvastaanottoon odottelemaan josko supistukset alkaisivat todenteolla. Ja alkoivathan ne. Pääsinkin pian saliin, kun halusin kokeilla ilokaasua (mikä ei ollut yhtään hyvä). Supistukset olivat kovia, mutta siedettäviä, joten en halunnut mitään muutakaan. N. tunnissa kohdunsuu oli jo 7-8cm ja pyysin saada kokeilla kohdunkaulan puudutusta. Se veikin supistuskivut kokonaan! Samalla puhkaistiin kalvot. Pian alkoikin tuntumaan kova paine ja hillitön ponnistamisen tarve. Tyttö syntyi muutamalla ponnistuksella tunti puudutuksen laitosta. Olin aivan sekaisin onnesta että pääsin synnytyksestä niin helpolla! Oli aivan täydellisesti erilainen kokemus kuin esikoisen syntymä.
No mutta se on nyt historiaa ja arki luistaa kahden lapsen kanssa ihan kivasti. Muistan kuinka esikoisen kanssa oli totutteleminen oman ajan vähyteen, nyt sitä aikaa ei ole lainkaan
Esikoinen ei ole juurikaan mustasukkainen, kunhan hänkin saa jakaa vauvalle hellyyttä ja suukkoja. Kyllä pojillakin on hoivaviettiä, paljon! Pikkaisen oli masuvaivoja, mutta ne jäivät vyöhyketerapeutille. Imetyskin sujuu, onneksi, kuten esikoisestakin. Rinnat eivät ole läheskään niin pakkautuneet, kun tyttö syö vähemmän/laiskemmin. Tyttö on nykyään hyvä nukkumaan öitä, viimeyönäkin heräsi vain kerran syömään, ihanaa! Päivät menee sitten lyhyempiä torkkuja ottaessa. On todella virkeä tapaus, hymyilee kovasti ja seurailee kiinnostuneena kaikkea ympärillään. Aivan ihana!
Ainiin, 7vk neuvolan mitat (2 viikkoa sitten) 5180g ja 59,5cm. Pitkä ja hoikka tyttö.
Minullakin tosiaan se synnytys sitten vihdosta viimein käynnistyi 41+3! Päivääkään en olisi enää jaksanut! Olin aivan kamalan kipeä ja tuskainen loppuviikot. Synnytystä edeltävä päivä meni helvetillisten häpyliitoskipujen kanssa itkien. Mutta itse synnytys oli todella helppo! Edeltävänä yönä koin ensimmäiset "oikeat" supistukset jotka kuitenkin loppuivat miltei samantien. Aamulla tuli taas muutamia, mutta säännöllisyydestä ei tietoakaan; välit vaihtelivat tunnista kymmeneen minuuttiin. Meninkin sitten yliaikakontrolliin, mikä oli sovitusti sinä päivänä. Matkalla tuli muutama vaisu supistus ja samoin sitten sairaalassa kun olin käyrällä. Lääkärin tutkimuksessa todettiin että kohdunsuuni oli jo 4 cm auki! Olin aivan epäuskoinen, mutta onnellinen! Viimeksi tässä vaiheessa supisteli jo kovasti ja epiduraalia suunniteltiin. Lääkäri pyöräytti sormeaan kohdunsuulla ja menin synnytysvastaanottoon odottelemaan josko supistukset alkaisivat todenteolla. Ja alkoivathan ne. Pääsinkin pian saliin, kun halusin kokeilla ilokaasua (mikä ei ollut yhtään hyvä). Supistukset olivat kovia, mutta siedettäviä, joten en halunnut mitään muutakaan. N. tunnissa kohdunsuu oli jo 7-8cm ja pyysin saada kokeilla kohdunkaulan puudutusta. Se veikin supistuskivut kokonaan! Samalla puhkaistiin kalvot. Pian alkoikin tuntumaan kova paine ja hillitön ponnistamisen tarve. Tyttö syntyi muutamalla ponnistuksella tunti puudutuksen laitosta. Olin aivan sekaisin onnesta että pääsin synnytyksestä niin helpolla! Oli aivan täydellisesti erilainen kokemus kuin esikoisen syntymä.
No mutta se on nyt historiaa ja arki luistaa kahden lapsen kanssa ihan kivasti. Muistan kuinka esikoisen kanssa oli totutteleminen oman ajan vähyteen, nyt sitä aikaa ei ole lainkaan
Ainiin, 7vk neuvolan mitat (2 viikkoa sitten) 5180g ja 59,5cm. Pitkä ja hoikka tyttö.