Toggle sidebar

Hei te jotka olette rakentaneet! Missä vaiheessa se on alkanut rassaamaan parisuhdetta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Turkilmas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

Turkilmas

Vieras
Mä kun olen tässä hankkeessa varautunut kaikkein pahimpaan. Nyt kuitenkin tuntuu että toistaiseksi asiat on edenneet yllättävän kivuttomasti. Ollaan kuitenkin vielä ihan alkutaipaleilla, enkä todellakaan tuudittaudu siihen uskoon että kaikki sujuis yhtä hyvin jatkossakin.

Mutta siis mikä vaihe oli se kaikkein raskain? Ja milloin niitä ongelmia tuli suhteeseen?

En mä tiedä auttaako tuo tieto mitään, mutta vois ainakin yrittää ennalta varautua taas pahimpaan :)
 
Kyllä se raksaleskeys loppua kohden alkoi rassata. Meillä ei ollut sillon edes lapsia vielä. En edes halua kuvitella miten olis käyny jos olis ollut... Mut ei se kaikkia välttämättä rassaa. kun muistaa sen tosiasian että sekin vaihe loppuu joskus, ajattelee järjellä ja ymmärtää että homma sitoo sen vuoden (tai kauemminkin) niin sen pitäs helpottaa.
 
Ei tullut ongelmia ollenkaan. Silloin oli vain yksi lapsi, pieni vauva. Mies oli iltaisin (ei joka ilta) ja välillä koko viikonlopun rakentamassa, mutta ei se rassannut. Tai vähän kyllä, mutta kun tiesi miksi on pois niin ei siitä jaksanut ressiä ottaa. Sen homma oli rakentaminen, mun vauvanhoito.
 
Hmmm... meillä ei mielestäni pahastikaan rassannut parisuhdetta. Siis juurikaan normaalia enempää. Olin itse lasten kanssa paljon mukana hommissa. Yllättävän paljon sitä pystyi auttamaan, ja toki minä olin se, joka teki hintavertailuja, hankintoja jne. Niissä kohdissa, kun tuntui ettei rakentaminen edisty lainkaan ja rakentaminen on melko pitkäveteistä, silloin oli ehkä vaikeinta. Silloin nimittäin miehellä alkoi olla jaksaminen kovilla. Aina kun tuli näkyvästi valmista, oli helpompaa...
Mutta hyvin se menee. Rauhassa ja huumorilla. Hyvää rakentamista teille!!
 
siinä vaiheessa kun anoppi ja appi hääräs siellä mukana ja mies viihty selvästi paremmin niiden kanssa kuin mun ja muksujen. no, nyt ne kaikki kolme onkin exiä...
 
Meillä ei rassannu missään vaiheessa. :) Melkein kahdestaan tehtiin talo alusta loppuun valmiiksi. Muuraustyöt vaan tehtiin vieraalla. Kattopellitkin laitettiin kahdestaan. Meillä ei siis ollu mitään talopakettia. Rakentaminen oli ihanaa aikaa. Haikeudella muistelen.
 
Me rakennettiin 20 vuotta sitten talo, ja kaikki ihmetteli kuinka uskalletaan, eihän siitä seuraa kuin ero.
No ne kaikki neuvojat on eronnu jo aikaa sitten, jotkut useamminkin. Me ollaan edelleen yhdessä. Ei mitään niin suurta eteen tullut, ettei niistä olisi selvinnyt.
 
Mies halusi palavasti rakentaa talon, mua ei oikeen innostanut mut suostuin sit kun toinen niin kovasti halusi. Ja mitä siitä seurasi: suhde oli tosi huonolla tolalla koko raksa-ajan. Hirveitä riitoja, mykkäkoulua jne. Selvittiin siitä kuitenkin mut kyllä se arvet jätti suhteeseen. Never again.
 
Eli ilmeisesti lopun häämöttäessä alkaa rassata eniten?

Mahtaakohan helpottaa, kun ollaan ainakin suunniteltu että myös minä touhuan raksalla. Siis että välillä mies on kotona lasten kanssa ja minä raksalla, välillä toisinpäin?

Ja ihan varmasti välillä voi myös appivanhemmat olla lasten kanssa ja päästään molemmat raksalle. Tuskin kovin paljon koko poppoo ollaan, voin kuvitella että tuo meidän vuosikas on vähän turhan iso haaste raksalla :D
 
Meillä lapset nukkui työmaakopissa päiväunia. Isompi oli 2½ pienempi ½v, kun aloitettiin. Siinä vaiheessa kun pienempi alkoi syödä styroksia, niin minä jäin kotiin kunnes lattiat olivat taas siinä kunnossa, että siellä pystyi konttailemaan. Isompi ajeli siinä vaiheessa polku traktorilla ympyrää..
Me siis rakennettiin eri kaupunkiin, kuin missä asuttiin. Ja ite rakennettiin, vain muurari ja putkari oli vieraita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja oma on:
Meillä lapset nukkui työmaakopissa päiväunia. Isompi oli 2½ pienempi ½v, kun aloitettiin. Siinä vaiheessa kun pienempi alkoi syödä styroksia, niin minä jäin kotiin kunnes lattiat olivat taas siinä kunnossa, että siellä pystyi konttailemaan. Isompi ajeli siinä vaiheessa polku traktorilla ympyrää..
Me siis rakennettiin eri kaupunkiin, kuin missä asuttiin. Ja ite rakennettiin, vain muurari ja putkari oli vieraita.
Click to expand...

Niin ja tähän vielä lisäys: siis lopussa varmaan rassaa eniten se, kun kaikki tapahtuu niin hitaasti; pintatyöt on semmoista näpertämistä.

 
Vastaan vaikka ei rakenneta.

Meillä on vanha rintsikka, josta menee kaikki uusiksi.
Viime kesänä alkoi urakka ja etenee pikku hiljaa.....

Ongelma on ainakin meillä seuraava: lapset kaivaat isää puuhailemaan kanssaa, ja väsynyt isi on ärtynyt ja tiuskii vaan.
Ja siitä seuraa lasten ärtyminen ja minun väsyminen.
Meillä on nykyään sovittu etukäteen, koska mies on perheen kanssa ja unohtaa kaiken muun mielestä ainakin hetkeksi ja näinnäisesti...

Joskus on helpompaa ja joskus on vaikeampaa, mutta elämää se vaan on =)
 
Meillä ei ollu mitään ongelmia...vois melkeen sanoa jopa päinvastoin :D :laugh: :laugh: :laugh:
Ilmankos oltiin niin hulluja, että nyt 5v jälkeen alettiin rakentamaan laajennusta ja tekemään remppaa "vanhassa puolessa" :D

Melkeen sanoisin että tää remppa/laajennusprojekti on ollut 100% hermoja kiristävämpää kuin itse rakentaminen 5v sitten!!
Ja silloin meillä oli 3 lasta, vastasyntynyt, 3v ja 5v....nyt 4 lasta...1v, 6v, 9v ja 11v....
 
meillä on eletty vuoden verran keskellä remonttia.... eikä tapella ollenkaan, ei kyllä muutenkaan. on ihanaa tehdä omaa kotia! viime kesä oltiin 24/7 kotona kahdestaan ja rakennettiin. ihanaa oli. se on paljon omasta nupista kiinni. ja parisuhteesta. välillä kannattaa ottaa lomaa niin kauas ettei pysty asiaa pohtimaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kahvipannu porisee:
Vastaan vaikka ei rakenneta.

Meillä on vanha rintsikka, josta menee kaikki uusiksi.
Viime kesänä alkoi urakka ja etenee pikku hiljaa.....

Ongelma on ainakin meillä seuraava: lapset kaivaat isää puuhailemaan kanssaa, ja väsynyt isi on ärtynyt ja tiuskii vaan.
Ja siitä seuraa lasten ärtyminen ja minun väsyminen.
Meillä on nykyään sovittu etukäteen, koska mies on perheen kanssa ja unohtaa kaiken muun mielestä ainakin hetkeksi ja näinnäisesti...

Joskus on helpompaa ja joskus on vaikeampaa, mutta elämää se vaan on =)
Click to expand...


asiasta pahvilaatikoon. miksi ihmiset ostaa vanhan talon jossa on heidän mielestään jo valmiiksi kaikki väärin???? antakaa niiden talojen olla rauhassa ja rakentakaa mieluummin uusi kun tuhoatte kaiken vanhan rakennuskannan!!!
 
meillä on ollut läpi raksa-ajan sellaisia kausia, notkahduksia jolloin kumpikaan ei jaksa katsella toisen naamaa ja tuntuu että kaikki on ylivoimaista ja vaikeaa, itkettää ja tekee mieli heittää hanskat tiskiin, mies on yliväsynyt ja itse turhautunut kun saanut kuitenkin levätä kun lapsen kanssa pitänyt tulla raksalta kotiin iltapuuhille miehen jäädessä sinne painamaan pitkälle yöhön ja aamulla sitten taas töihin jne. kokonaisuutena pahin kriisi oli tossa vuosi sitten, silloin oltiin aivan eron partaalla totaalisesti. kyllä koko suhde on ollut aika vaisu koko rakennusajan, ei ole aikaa eikä halua seksielämälle tai millekään, mutta luotan parempaan huomiseen :xmas: rakkaus ei ole hävinnyt mihinkään :heart:
 
Meillä on vielä yks palkallinen timpuri mukana ja talokin tulee säältä suojaan valmiiksi rakennettuna. Plus että talo on pieni, joten työtäkin on ehkä vähemmän :D.

Mutta siltikään en kyllä uskalla tuudittautua siihen uskoon että kaikki sujuis loistavasti. Parempi varautua pahimpaan ja yllättyä positiivisesti :)
 
En usko että muuten olisi rassannut ollenkaan jos ei meillä olisi ollut vähän erikoisempi tilanne. Meillä siis mies oli ulkomailla töissä rakennusaikana. Raksalla oli yksi palkattu työmies ja tarpeen mukaan esim. appiukko. Minä olin kahden lapsen 3v ja 1v ja raskausmahan kanssa päällysmiehenä. Kun mies tuli aina lomille viikoksi kerrallaan niin suurinpiirtein asui tietysti raksalla. Silloin mua ja lapsia vähän stressasi kun ensin isi poissa neljä viikkoa kerrallaan kokonaan ja sit kun tulee lomalle meidän luo niin lähtee aamutuimaan raksalle ja tulee kun jo nukutaan. :kieh: No, siitäkin selvittiin. Nyt asutaan tässä onnellisina ja mies kotisuomessa töissä ja aikaa riittää meillekin. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja viima80:
Alkuperäinen kirjoittaja kahvipannu porisee:
Vastaan vaikka ei rakenneta.

Meillä on vanha rintsikka, josta menee kaikki uusiksi.
Viime kesänä alkoi urakka ja etenee pikku hiljaa.....

Ongelma on ainakin meillä seuraava: lapset kaivaat isää puuhailemaan kanssaa, ja väsynyt isi on ärtynyt ja tiuskii vaan.
Ja siitä seuraa lasten ärtyminen ja minun väsyminen.
Meillä on nykyään sovittu etukäteen, koska mies on perheen kanssa ja unohtaa kaiken muun mielestä ainakin hetkeksi ja näinnäisesti...

Joskus on helpompaa ja joskus on vaikeampaa, mutta elämää se vaan on =)
Click to expand...


asiasta pahvilaatikoon. miksi ihmiset ostaa vanhan talon jossa on heidän mielestään jo valmiiksi kaikki väärin???? antakaa niiden talojen olla rauhassa ja rakentakaa mieluummin uusi kun tuhoatte kaiken vanhan rakennuskannan!!!
Click to expand...

Talo on hyvällä paikalla ja tontti on hyvä.
Talossa oli vesivahinko ja näin ollen on pakko purkaa ennen kun tekee uutta tilalle.
 
Meillä on vielä raksaamiset kesken. Rakennettu ollaan 1½ vuotta ja varmaan vielä toinen mokoma lisää. Omaa tilannetta on helpottanut huomattavasti se, että muutettiin minun vanhemmilleni asumaan säästösyistä. Näin ollen minä en stressaa kotona enkä sitten kiukkua miehelle ja jaksan olla miehenkin tukena paljon paremmin. Tosin meillä ei mikään kiivas tahti ole eikä tule olemaankaan. Mies on myös kotosalla aika kivasti. Jos mies väsyy (tai minä huomaan väsymisen merkkejä hänessä) otetaan huilia. Näin ollaan saatu aika hyvin tämä raksa-aika menemään :)
 
No meillä rakennusprojekti on vasta ihan alussa, loppukesästä aletaan vasta kaivamaan kuoppaa ja uskomatonta, että vaikka mitään ei oo vielä tapahtunut on rahaa jo palanut vaikka kuinka... joka varmaan tulee olemaan se suurin riidanaihe, että mihin sitä rahaa laitetaan.

No joo, toistaiseksi tää on ollut kivaa :D vertailla eri tuotteita ja niiden hintoja, suunnitella sisustusta ja miettiä, miten hommat saadaan alkuun :)

Enkä mä usko, että paljon pahempaa on luvassakaan, ollaan palkattu pari erittäin hyvää timpuria jotka tekee meidän puolesta koko homman, palkattiin ulkopuolinen tekemään jopa rakennuslupahakemus niin ei tarvinnut sitäkään itse tehdä :D Itse valitaan ikkunan ja pintamateriaalit, timpurit hoitaa kaiken muun. Mikäli vapaa-aikaa on, touhutaan raksalla sen verran kun hyvältä tuntuu, jos ei huvita ei tehdä.
 
Ei missään vaiheessa ole alkanut rassaamaan. Päinvastoin rakennusaikana ollaan oltu harvinaisen paljon koko perheellä yhdessä.

Kaikki arki-illat ja lauantait rakennettiin yhdessä. No yksi viikko repäistiin ja lähdettiin sukuloimaan. Sunnuntait on ollu meidän pelastus, silloin ei olla tehty mitään talon eteen.
 
Meillä alkoi rassaamaan 1,5v. aloittamisen jälkeen, eli nyt 2-3 kuukautta takaperin. Loppuvaiheen turhautumista, turhautuminen hitauteen kun olemme tehneet suurimman osan kahdestaan. Olin ihmetellyt, kun suhde oli vaan entisestään vahvistunut, mutta nyt kun molemmat ovat ihan rättejä (jokapäiväisestä rakentamisesta, rakentamisen alussa esikoinen pieni, molemmat vaihtoivat uusiin vaativiin työtehtäviin) niin suhde käy säästöliekillä, mutta ei niin, että olisi mikään hätä. Kyllä se elämä voittaa ja elämä muuttuu taas normaaliksi. Itse en kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa nauti supistuneesta sosiaalisesta elämästä, jokailtaisesta/yöllisestä raksallaolosta jne. Mutta tsemppiä kaikille, ei se rakentaminen ole sen arvoista, että suhde kaatuu! Vaikka lopputulos onkin sitten varmasti ihana!
 
Se on lähinnä asennoitumisesta kiinni. Mä ajattelin asian niin, että hoidan kodin ja lapset, olen käytännössä yh, mutta mies tekee meille kotia. En suunnitellut mitään yhteisiä tapahtumia, en vaatinut kotona mitään, en mököttänyt jos mies halusi vaan nukkua jne. Mies suhtautui samalla tavalla. Ei ottanut paineita siitä, että ei voinut olla meidän kanssa riittävästi, ei valittanut vaikka päivät oli raskaita.

Meillä toimi siis sellainen selvä jako, että kaikki taloa koskevat päätökset, mies teki itse ja perhettä koskevat tein minä. Ei tullut turhia tappeluita koska molemmat luotetaan kuitenkin toisiimme. Enkä mä edes yrittänyt "auttaa" raksalla :D Mies kehuikin kuinka hyvin osasin pysyä pois jaloista sotkemassa ;)

Mies oli joka ilta töiden jälkeen ja kaikki viikonloput, mutta se kannatti. Alle vuodessa oli talo valmis :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa