Hei lapset

tuli alotettua toi "nuoruuden eläminen" sen verran aikasessa vaiheessa että oli kyllä aikakin jo lopettaa. eiks lapset kuulu tehdä silloin ku siltä tuntuu (ja on sopiva mies) eikä silloin ku on yli 25??? ei tarvi tulla tänne provoilemaa jos on ite niin myöhään kehittyny että on päälle parikymppisenä ite niin lapsi ettei lapsia ole voinut tehdä. \|O
alan saada tarpeeksi tosta teiniäidittelystä!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2004 klo 13:44 Hohhoijjaa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.10.2004 klo 19:15 äippä kirjoitti:
Onko ikävää kun nuoruus jäi elämättä?
Kovin stereotyyppistä ajatella, että kaikkien pitäisi elää tämä ainoa elämä saman kaavan mukaan. Olisi aika pelkurimaista, ellei uskaltaisi tehdä omia päätöksiä ja ottaa vastuuta jo nuorena, jos tuntuu, että se on se mitä haluaa ja että on siihen valmis. Kaikki määrittelevät omalla tavallaan nuoruuden ja sen mitä se sisältää, joten kukaan ulkopuolinen ei voi tulla sanomaan, että nuoruus olisi jäänyt elämättä. Joidenkin nuoruus on juhlimista, toisille se on opiskelua, joillekin äitiyttä...tai kaikkia edellämainittuja yhdessä, eikä kukaan tosiaan voi kertoa, mikä on se oikea tapa. On yhtä monta oikeaa tapaa kuin on ihmisiä.

Itse täytän piakkoin 24v., valmistun ammattiin keväällä (ja olen viettänyt vauhdikasta opiskelijaelämää tässä välillä) eikä mulla vielä ole lapsia. Vaikka olenkin tehnyt asiat tällä tavalla, arvostan kuitenkin suuresti sitä, että löytyy nuoria, jotka haluavat ja uskaltavat tehdä asiat toisella tavalla. Mulla on hyviä ystäviä, jotka tulivat melko nuorina äideiksi, mutta hienosti on heillä mennyt...asioiden tärkeysjärjestys tuntuu muuttuvan niin paljon lasten saamisen jälkeen, ettei välttämättä edes jaksa se nimim. äipän mainitsema "nuoruus" kiinnostaa.

Hyvää syksyä kaikille nuorille äideille ja pian äidiksi tuleville ! :)
Kirjoitit juuri mitä itsekin mietin! Ainoa ero, että olen 22, mutta myös vielä lapseton ja valmistumassa keväällä. Äitini ja isäni sen sijaan olivat alle 20 minut saadessaan ja aivan ihanat ja hyvät vanhemmat ovat olleet. Koko perheellämme on läheiset ja lämpimät välit - soittelemme ja näemme todella usein. (Enkä nyt tarkoita etteikö näin voisi olla muutenkin!) Ja mitä tuohon kokemiseen tulee, niin äitini on aina sanonut, että nyt se elämä vasta ihanaa onkin kun on itsekin vielä melko nuori, lainat on maksettu, joten rahaa jää matkusteluun, lapset pärjäävät jo omillaan ja saa odottaa lapsenlapsia, joiden kasvamista ehtii todennäköisesti seurata pitkään... Joten annetaan kaikkien tehdä omat ratkaisunsa, joillekin sopii toinen ja toisille taas toinen! Tärkeintähän on, että jokainen itse tietää mikä on itselle parhaaksi ja kantaa vastuun omista valinnoistaa - on se sitten perhe tai ihan jotain muuta.
 
cassunmamma
Miksi vastaatte tähän aiheeseen?Näkeehän sen että aloittajalla oli tarkoituskin ärsyttää ja saada teidät kaikki vastaamaan.. =)
mutta toisaalta vastasinhan nyt itsekkin :LOL:
 
ei ole tarkotus mollata, mut minkähän ikänen lollo olet? kun noita sun kommenttejas oon nähny jo pitemmän aikaa... et ole edes esikoistas saanu ja jo suunnittelet millon pikkukakkonen syntyy... huhhuh! ja toi nimi...
 
typy
mitähän minä täällä teen...anteeksi teitä on kva seurata. oon 20 ja ½ vuotta..no jotenki jollain tapaa kumminkin nuori..mut pitipä kommentoimaan, että kun esikoinen makoili masussa, kyllä sillon jo puhuttiin kakkosesta. ja nyt se on tulollaan.että eipä tuossa mitään ihmeellistä ole lollon tekstissä
 
ronja-86
Kysymyksen lähettäjä on varmaan katkera kun itse eli nuoruutensa ns. täysillä ja nyt vaohdevuosien aikaan huomasi, että ei saanutkaan lapsia ajoissa ja nyt vanhempana ei jaksa niitä kasvattaa ja hoitaa kunnolla... :)
Tai ihan miten vaan.. Mun mielipide on se, että jokainen tekee niin kun itselleen parhaaks näkee.. itsellä tekovaiheessa.. :)
 

Yhteistyössä