Hei kaikki murkkuikäisten vanhemmat, olis kysymystä :)

[Keittiönoita]

Rassukka ihan paniikissa

Sietää ollakin B) No ei vaan, eiköhän likka ole sille sanonut, että mutsi ei pahemmin kilareita ole saanut hänen elinaikanaankaan, joten tuskin saa nytkään.

 

[Kukkanen2]

Äläs nyt, mä kuulen useinkin kaksoseltani, mitä esikoinen on kertonut. :saint: On esikoisen kummi-setä ja viettävät paljon aikaa kahdestaan. Tokikaan ei setä ihan kaikkea tietenkään paljasta, onhan kummeillakin omat salaisuutensa. :saint:

Mä taas vanhemmalta siskoltani kuulen vihjailua siitä mitä esikoinen on puhunut. Olen tahallani aina ihan cool, koska hänen motiivinsa on saada minut kateelliseksi. Sisko nimittäin luulee ettemme me keskustele lapsen kanssa ja on monesti ihan aidosti hämmästynyt kun kertoo jostain asiasta ja minä kerron vaan notta ''Joo, ton mä sain kuulla jo aikoja sitten :saint: ''

Oikeastaan tässä asiassa, kun tarkemmin ajattelen, harmittaa juuri se että siskoni on se korva jolle kerrotaan asiat ensiksi. Meillä on nimittäin todella erilainen näkemys lapsen kasvatuksesta

 

[Kukkanen2]

Rassukka ihan paniikissa

Sietää ollakin B) No ei vaan, eiköhän likka ole sille sanonut, että mutsi ei pahemmin kilareita ole saanut hänen elinaikanaankaan, joten tuskin saa nytkään.

Tai sitten pelottelee kaikilla mahdollisilla ja hirvittävillä rangaistuksilla

 

[Keittiönoita]

Tai sitten pelottelee kaikilla mahdollisilla ja hirvittävillä rangaistuksilla

Toivottavasti ei sentään

 

[katse]

Meillä 14-v tyttö ja on poikakaveri. En tiedä miten vakava juttu, mutta kuulemma "seukkaa".
Poika on 9-v ja on tyttöjen piirittämänä On tyttökaverikin jo

Itse aloin seurustelemaan 14-v ja löysin mieheni 15-vuotiaana, suhde eteni aika nopeasti "vakavaksi" 16-v kihloihin, 17-v muutettiin yhteen ja 19-v aloin odottamaan esikoistamme...

 

[äiti 40plusplus]

murkkuikä meidän vanhimmalla ohi ja nyt kaksikymppisenä asuu poikakaverin kanssa yhdessä (virallisesti muuttivat nyt, epävirallisesti asunut tuolta jostakin 18 vuotiaasta asti tai aika meni osittain siellä osittain täällä kotona he molemmat). Eka pokaystävä "sillee" taisi olla tuossa joskus 15 v. alusta lähtien olen sanonut että pojat saa tuoda meille ja joskus 15 v taisi olla eka poika meillä yötäkin tai tyttö pojalla. Ja vaikka puhun monikossa niin kuitenkin käsittääkseni yhden käden sormiin reippaasti mahtuu nuo "seurustelu"suhteet eli on tainnut äidin papatus moraalista yms auttaa kuitenkin sen sijaan että uhmasta olisi.....

 

[Kuutäpläpirkko]

Minkä ikäisenä teillä alkoi seurustelu? Missä vaiheessa saitte tietää, että lapsi seurustelee? Miten suhtauduitte asiaan, olitteko iloisia vai oliko se ''shokki'' vai miten reagoitte?

Olis aika ajankohtaista kun mä vähän luulen, että omalla (15v.) on jotain juttua meneillään juuri. Oma olo on aika sekava, siis kun vastahan tuo lapsi syntyi :'( Lisäksi huolestuttaa että miten tää kaikki etenee ja niin edelleen...olen kyllä keskustellut joskus näistä seurustelu ja seksi asioistakin hänen kanssaan, ettei tää mikään sellainen tabu meillä ole.

Meillä poika ihastui nykyiseen tyttöystäväänsä n. 15 vuotiaana. Alussa kävi opetamassa tytölle matikkaa (vai ruotsia, voi :ashamed: , en muista varmaksi!), mutta kuitenkin, tapailivat kavereina n. 3-4kk:ta ja sitten ilmoitti kotiin että "nyt me seurustellaan virallisesti" .

Siitä saakka ovat olleet kuin paita ja peppu, reissanneet yhdessä, olleet tytön vanhempien mökillä (viikonkin), ja suunnilleen jokaisen vkonlopun ovat yhdessä + viikolla yhden yön. Kauheesti he välillä tappelevat, eikä siinä tunnuta sanoja/ääntä säästelevän :/ :/

Mutta tosiaan, ihan kiva tyttö. Ja tullaan myös tytön vanhempien kanssa ihan hyvin toimeen, voidaan puolin ja toisin soitella mikäli on jotain "ongelmia".

Olihan se aluksi tosi hassua että "mein pikkupoika seurustelee", mutta kaikkeen tottuu Yhdessä ovat olleet pian jo 2 vuotta!

 

[vieras]

Meillä kanssa 15-vuotias on seurustellut vaihtelevasti muutaman kuukauden, välillä erotaan ja palataan yhteen. Enpä olisi halunnut, että näin nopeasti tulee seurustelut kuvioon, mutta minkäs teet. Viime vuosi meni tapellessa murkkuikäisen kanssa tupakanpoltosta, juomisesta, valehtelusta, pinnaamisesta, näpistelystä ym.
Murrosikäinen tekee pesäeroa vanhempiinsa ja siksi ei kerro kaikkia asioitaan vanhemmilleen ja ei oikeastaan tarvitsekaan. Itse olen puhunut tupakoinnin ja juomisen vaaroista ja myös ehkäisystä, sitten kun se tulee ajankohtaiseksi. Löysin eilen Mll:n sivuilta hyviä juttuja liittyen murrosikäisiin. Kannattaa käydä lukemassa.

 

[Maura]

muilakin samanmoista.. meiät 'appivanhemmat' esiteltii riparin konfirmaatiopäivän aamuna toisillemme Aholansaare laiturila tiiettiin kyllä jo männessämme ett tämmöstä on ilmassa.. Myö ei oo järkytytty (ainakaa vielä) asian suhtee. Välimatkoo heillon parisattaa kilsaa, meilit ja puhelut tuntuut kulkeva, ja vävykokelas pyörähti yks vkl kylässä päiväseltää..

 

[Maine Coon/]

Meidän poika alkoi seurustella 15 vuotiaana.Kuulin ystävältäni, jonka poika oli samassa koulussa.Myöhemmin poika alkoi itse puhua asiasta.Sittemmin tyttökaveri tuotiin kotiinkin ikään kuin näytille.Nyt poika on 16v,opiskelee ammattikoulussa.Tietääkseni tyttö ei enää ole kuvioissa mukana, kun koulu vaihtui.

 

[Kukkanen2]

Ahaa, tänne on tullut uusia vastauksia, kiitos :wave: Kai se vaan täytyy jotenkin koettaa sopeutua siihen ettei lapset ole enää pieniä ja itsenäistyvät pikkuhiljaa