hakemaan 4-luokkalaisen veljen koulusta 
Tuo eskari on siis 3 päivää viikossa samassa koulussa esikoulussa ja kulkee matkat pääison sisarustensa kanssa, paitsi keskiviikkoisin tulee yksin kotiin. Koululle on meiltä matkaa n. 200m, kevyenliikenteenväylää ei ole, mutta aika leveä tienpiennar sentään.
Tapaus johtui siis siitä, että toiset sisarukset (3.- ja 1.-luokkalaisen) pääsevät tänään koulusta vasta klo 14, ja tää 4.-luokkalainen pääsi klo 13. Tänään ei ollut esikoulupäivä, joten eskari oli kotona koko päivän.
Mulla itsellä oli uuni kuumana, ja pullat paistumassa (leivottiin taas pikkuväen kanssa ) joten en kehdannut alkaa pukemaan pienille vaatetta, että oltais menty itse vastaan.
Toisaalta uunista johtuen en uskaltanut myöskään jättää pieniä eskari-ikäisen vahdittavaksi, että oisin yksin hakenut pojan koululta.
Niinpä päädyimme ratkaisuun, että eskarilainen meni hakemaan veljensä... ts. kantamaan tämän repun, kun isoveljeltä itseltään on solisluu murtunut ja käsi kantositeessä on vähän mahdoton kantaa reppua selässä kotiin... ja ei sitä oo kiva retuuttaa kädessäkään maata viistämässä.
Pojat tulivat, ja molemmat sai uunituoreet korvapuustit ja mukilliset maitoa, kun olivat niin reippaita poikia :heart: Ja eskarilaisella ei ollut hymy hyytyä lainkaan, kun hän oli NIIN tärkeä apulainen veljelle.
Tuo eskari on siis 3 päivää viikossa samassa koulussa esikoulussa ja kulkee matkat pääison sisarustensa kanssa, paitsi keskiviikkoisin tulee yksin kotiin. Koululle on meiltä matkaa n. 200m, kevyenliikenteenväylää ei ole, mutta aika leveä tienpiennar sentään.
Tapaus johtui siis siitä, että toiset sisarukset (3.- ja 1.-luokkalaisen) pääsevät tänään koulusta vasta klo 14, ja tää 4.-luokkalainen pääsi klo 13. Tänään ei ollut esikoulupäivä, joten eskari oli kotona koko päivän.
Mulla itsellä oli uuni kuumana, ja pullat paistumassa (leivottiin taas pikkuväen kanssa ) joten en kehdannut alkaa pukemaan pienille vaatetta, että oltais menty itse vastaan.
Toisaalta uunista johtuen en uskaltanut myöskään jättää pieniä eskari-ikäisen vahdittavaksi, että oisin yksin hakenut pojan koululta.
Niinpä päädyimme ratkaisuun, että eskarilainen meni hakemaan veljensä... ts. kantamaan tämän repun, kun isoveljeltä itseltään on solisluu murtunut ja käsi kantositeessä on vähän mahdoton kantaa reppua selässä kotiin... ja ei sitä oo kiva retuuttaa kädessäkään maata viistämässä.
Pojat tulivat, ja molemmat sai uunituoreet korvapuustit ja mukilliset maitoa, kun olivat niin reippaita poikia :heart: Ja eskarilaisella ei ollut hymy hyytyä lainkaan, kun hän oli NIIN tärkeä apulainen veljelle.
Ei kun juu....ihanan reipas eskarilainen siulla